Guru Puja, Establishing the Guru Principle

Nirmala Palace - Nightingale Lane Ashram, London (England)



Send Feedback
Share

Shri Adi Guru Puja, “Guru-periatteen vakiinnuttaminen”. Nightingale Lane, Lontoo, Englanti, 4. heinäkuuta 1982.

 

Kuka kääntää puheeni?

Mikset käytä yhtä näistä, Gregoire?

(Joogi: Äiti, tämän mikrofonin kautta ääni kuuluu yleisölle – he eivät voi kuulla Teitä. Tämä on nauhoitusta varten.)

Miten he sitten kuulevat? … Kyllä. Entä miten käännät?

(Joogi: Ranskaksi.)

Kuuluvasti sitten. Etkö voisi seisoa tuolla – voisit seisoa tuolla. Kyllä, tuolla. Ja voit puhua kuuluvalla äänellä, niin on parempi. Varo näitä

….

Jumala siunatkoon sinua. Hei – kyllä, kyllä! Kiitos, kiitos. Aradhana on täällä. Mene katsomaan heitä. Tuolla, tuolla! Nyt on mitä suotuisin aika, jota kutsutaan Krita Yugaksi, ja olemme kokoontuneet tänne, jotta ymmärtäisimme ne tavat ja menetelmät, joilla vakiinnuttaa mestarin periaate itsessämme. Krita Yuga.

‘Krita Yuga’ tarkoittaa aikaa, jolloin teidän on tehtävä jotakin – ‘krita: kun se oli tehty’. Te olette tekemisen kanava, teette Jumalan työtä. Olette Kaikkivaltiaan Jumalan ja Hänen Voimansa kanavia. Toisaalta teidän pitää kantaa itsessänne arvokkuutta, kunniaa ja oletusta siitä, että olette guruja. Toisaalta teidän on oltava täysin antautuneita Kaikkivaltiaalle Jumalallenne. Kaikki arvokkuutenne ja arvovaltanne tulee Häneltä. Ja kolmas asia on se, että Hän on luonut tämän maailmankaikkeuden ja teidät leikkisällä mielellä, ja teidän pitää nähdä Hänen leikkinsä. Tällaisen leikkisyyden pitäisi todellakin kuplia teidän kauttanne. Tähän asti ajatus gurusta on ollut sellainen, että hän ei koskaan naura tai hymyile, ja on aina huonolla tuulella. Tämä sopi sellaisille guruille, joiden ei tarvinnut olla missään yhteydessä muihin ihmisiin, vaan roikuttivat itseään narun päässä jossain Himalajalla.

Mutta täällä me olemme ja kohtaamme koko universumin, jonka on saatava vastaanottaa rakkautenne kuplivaa virtaa. Mutta se ei tarkoita sitä, että voisitte ottaa asiat kevyesti, koska niin ette voi tehdä. Jumalainen näytelmä ei ole kevytmielistä, se on iloista, ja sillä ilolla ei ole vastakohtaa. Jotta pääsemme Guru-periaatteenne vakiinnuttamiseen, meidän pitää ensin tietää, miten se tuhoutuu. Kuten tiedetään, kaikki, mistä ei huolehdita tai pidetä kunnossa, tuhoutuu. Jos emme pidä huolta, vaikkapa näistä kauniista kasveista, ne menevät pilalle. Myös materia, josta ei huolehdita, menee pilalle. Aivan ensiksi meidän pitää tietää, että meidän pitää olla tarkkaavaisia ja valppaita siinä, että jollemme pidä huolta itsestämme, me tuhoudumme. Huolenpito ei ole arvo sinänsä, vaan sitä tehdään oman Guru-periaatteen tuhoutumisen estämiseksi. Jos olemme leväperäisiä tai laiskoja sen suhteen, olemme itse vastuussa Guru-periaatteemme tuhoutumisesta.

Meidän huomiomme pitää siis suunnata tämän Guru-periaatteen kunnossapitämiseen. Gurut pystyvät pitämään kunnossa itsensä lisäksi myös muita ihmisiä. Kun gurut aikoinaan yrittivät vakiinnuttaa tätä kunnossapitämisen periaatetta, he asettivat hyvin kovia sääntöjä ja määräyksiä. Jos luette Raamatusta Leeviläisten kirjaa, löydätte kuvailtuna kaikki shariat, joita nyt noudatetaan Riadissa, tai arabimaissa. Tämän periatteen kunnossapitämisestä oli määrätty niin kovin sanoin, kuin “Joka ei tätä noudata, hänet pitää tappaa kuoliaaksi. Joka tekee mitään tällaista väärää, hänet pitää tappaa kivittämällä.” Aivan alussa oli tällaista, joten siinä evoluution vaiheessa olevat ihmiset tarvitsivat tällaisen pelotteen. Sitä ei oltu mitenkään tarkoitettu loukkaamaan, vahingoittamaan, tai riistämään vapautta ihmisiltä. Se oli tarkoitettu antamaan ihmisille ymmärrys heidän sisällään olevan Guru-periaatteen suuresta tärkeydestä. Niinä aikoina käytettiin pelottelukeinoja, ja ne olivat kauheita, vaarallisia aikoja. Ja niinä aikoina ihmiset myös tottelivat.

Sitten tuli toinen evoluution aika, ja alkoi vaihe, jolloin ihmiset ajattelivat, että heidän pitää tulla kurinalaisimmiksi, ja alkoivat pitää huolta itsestään tiukalla kurilla. Se kohdistui itseen. Sitä ei kohdistettu muihin, vaan omaa itseään kohtaan. Voidaan sanoa, että ensimmäisessä vaiheessa Esiaikainen Guru sanoi, että jollette tee näin, niin teidät tapetaan. Toisessa vaiheessa oppilaat hyväksyivät tämän, ja alkoivat sanoa itselleen, että jos emme tee näin, me tapamme itsemme. Itsekuri alkoi viisaudesta, ei uhmakkuudesta. Mutta sitten siitä tuli myös fanaattisuutta, joten se johti yhteen äärimmäisyyteen. Se alkoi kunnosapidon ajatuksesta. Se alkoi kunnosapidon ajatuksesta. Mutta kunnossapitäminen tuli mahdottomaksi, tai ehkä he ajattelivat, että eivät pysty pitämään itseään kunnossa, ja olivat hämmentyneitä, ja säännöistä ja määräyksistä tuli heille tärkeämpiä, kuin itse kunnossapitäminen.

Ja näin he sitten tuhosivat itsensä. ‘Guru Tattwan’ viisaus tai ydin on tasapaino. Jos pidätte huolta kasvista, mutta ette anna sille vettä, se kuolee. Jos annatte sille liikaa vettä, se kuolee. Viisaus piilee ymmärryksessä, kuinka paljon kasville pitää antaa vettä, että se kasvaa parhaiten. Tämä viisaus pitää saavuttaa värähtelytietoisuuden kautta. Olette kaikkein onnekkaimmassa tilanteessa, sillä olette oivaltaneita sieluja ennen kuin Guru Tattwanne on täysin vakiintunut. Teillä on kaikki ne voimat, joita mikään guru voi saavuttaa, vaikka Guru Tattwanne ei olekaan vielä vakiintunut. Erityisesti olette täysin Äitinne rakkauden peittelemiä. Mutta Äitinne rakkaus ei aio sallia teidän tuhoavan Guru-periaatettanne.

Kuten kerroin, Guru-periaate on hyvin herkkä, ja se tuhoutuu, jos ette itse yritä pitää siitä huolta. Tuhoutuminen alkaa jo aivan oman olemuksemme lähteestä. Tarkoitan sitä, että olemme luotuja viidestä elementistä, ja näillä viidellä elementillä on taipumus heikentyä koko ajan. Jos jostakin näistä elementeistä ei pidetä huolta, ne tuhoutuvat. Tämä ominaisuus on sisäänrakennettuna elementteihin, tai aineeseen, niinkin voidaan sanoa. On siis tärkeää pitää huolta niistä. Joillakin ihmisillä on sellainen ajatus, että kun kerran tulee guruksi, ei tarvitse enää pitää huolta mistään, se tapahtuu itsestään. Näin ei ole. On totta, että henki varmasti lisää näiden elementtien kauneutta ja terveyttä, mutta ihmisten tasolla on aina olemassa vahvempi voima, joka pyrkii tuhoamaan sen. Ennen kuin olemme tulleet täysin hengiksi, on aina olemassa mahdollisuus, että tapahtuu tuhoutumista. Voidaan kysyä, miksi tasapainoa tarvitaan?

Tämä on tärkeä kysymys, johon meidän pitää pystyä vastaamaan kaikille, jotka sitä kysyvät. Ilman tasapainoa ei voi nousta ylöspäin. Jos ei voi nousta ylös, mitä hyötyä oli tulla ihmisiksi? Esimerkiksi, kaikki on Jumalaa, mutta kukaan ei ole siitä tietoinen. Ihmisen tasolla tullaan tietoisiksi: tarkoittaa, että kaikki on olemassa, mutta se ei ole tietoinen siitä. Otetaan vaikka kivi, sekin on Jumalaa, mutta se ei ole vielä tietoinen. Sanotaan vaikka, että jos tämä alue on täysin pimeä ja olemme sokeita. Emme voi nähdä mitään, emme voi tuntea tai kokea mitään, kun tilanne on sellainen. Oikeastaan ihminen ajattelee, että pimeys on totuus, että tietämättömyys on totuus. Mutta kun aurinko nousee, tulee valoa, ja silmänne avautuvat, alatte nähdä kaiken.

Alatte tulla tietoisiksi. Ihmisinä olette kaikkein korkeimmalla tietoisuuden tasolla. Nyt tämän tietoisuuden pitää tulla hengen tietoisuudeksi. Tämä on tapahtunut teille – olette tunteneet hengen. Mutta tasapainoa ei olla vielä saavutettu. Teidän Äitinne on vetänyt teidät ylös ja tehnyt teistä sellaisia, mutta sisällä on vieläkin epätasapaino. Jos joudutte hieman vasemmalle, saatatte tuhoutua, jos joudutte oikealle, tuhoudutte. Teidän pitää siis kokeilla molempia tapoja, menetelmiä, joista kerron teille. Ensiksi teidän pitää olla kurinalaisia itsellenne. Erottakaa itsenne itsestänne.

Erottakaa itsenne hengeksi, ja katsokaa egoanne ja superegoanne. Nyt alatte tarkkailla, egoa ja superegoa. Älkää pitäkö sitä yllä – ne ovat ne tuhoavat voimat. Kun nyt näette näytelmän näiden tuhoavien voimien todistajina, niin tiedätte myös, miten voitte pitää paremmin huolta itsestänne. Itsen erottaminen on helpompaa, kun noudattaa itsekuria. Pahin asia, jonka elementit ovat tehneet teille on se, että olette muodostaneet itsellenne tapoja, kaikenlaisia riippuvuuksia. Jotkut ihmiset pitävät kylpemisestä, jotkut eivät pidä kylpemisestä. Jotkut ihmiset haluavat nousta ylös aikaisin aamulla, neljän aikaan, ja laulella ja herättää kaikki muut, ja jotkut haluavat nukkua aina kymmeneen saakka. Jotkut pitävät hyvin vaaleansävyisistä vaatteista, jotkut pitävät hyvin räikeistä vaatteista. Jos on englantilainen, silloin haluaa kaikkea englantilaistyylistä – kamalaa mautonta ruokaa!

Jos on ranskalainen, haluaa ihan pikkuisen viiniä. Jos on italialainen, silloin haluaa liian paljon hiilihydraatteja. Jos on espanjalainen, solloin haluaa liikaa rasvoja. Jos on intialainen, silloin haluaa liikaa mausteita. Tällaisen tavan muuttamiseksi, pitää ennen kaikkea luopua kaikista äärimmäisyyksistä, joista pitää. Jos sanotte: “Pidän miedosta ruuasta”, silloin teidän pitää sanoa: “Minun pitää syödä paljon chiliä.” Jos sanotte: “Pidän vaaleista väreistä,” silloin pitää pukeutua räikeisiin väreihin. Menkää yhdestä äärimmäisyydestä toiseen, ainakin aluksi. Mutta olen nähnyt ihmisiä, jotka jättävät yhden äärimmäisyyden, ja jäävätkin sitten kiinni toiseen. Meidän pitää siis olla keskellä, ei äärimmäisyyksissä. Ihminen, joka on ‘avadhuta’, suuri mestari, ei jää koskaan roikkumaan mihinkään riippuvuuksiin.

Häntä eivät johda sellaiset ajatukset, kuten ‘minä pidän tästä’. Hän näkee kauneutta runsaassa vehreydessä, hän näkee kauneutta puissa, joissa ei ole yhtään lehteä. Lännessä on alkanut hyvin kummallinen kurinalaisuuden muoti. Jos kampaa tukkansa, se ei ole hyvä. Jos ei haise, se ei ole hyvä. Jos et näytä sialta, se ei ole hyvä. Kaikenlaiset kummalliset ajatukset ovat hiipineet mieliin, koska ihmiset menevät toiseen äärimmäisyyteen. Meidän pitää ottaa oppia luonnosta. Luonto pukeutuu kauniiksi, kun se tervehtii kevättä, ja kun on talvi, niin silloin se riisuuntuu kokonaan, koska lehtien pitää mennä Äiti Maahan, ja auringon säteiden pitää päästä Äiti Maahan. Se ei ole kiintynyt mihinkään.

Yllättävää, mutta se on paljon primitiivisempi kuin me, kun taas meillä, jotka olemme henkisiä, ei pitäisi olla kiintymyksiä. Tämä on myös mentaalinen ajatus, mikä on kaikkein pahin kiintymys. Se on kummallinen kiintymys, joka saa Minut nauramaan, se on kaikkein suurin vitsi, jonka tiedän, että ihmiset kiintyvät mentaaleihin ajatusmalleihin. Se on sama kuin uskoisi, että mitä tahansa mentaalisti ajattelee, se sinulle myös tapahtuu. Jos esimerkiksi mentaali ihminen lähtee huviretkelle, hän alkaa mentaalisti miettiä, että hän ottaa mukaansa sitä ja tätä ja tuota. Hän ehkä avaa muistikirjan ja kirjoittaa ylös: “Minun pitää ottaa sitä ja tätä ja tuota mukaan.” Ja kun hän sitten menee retkelle, hän huomaa menneensä tyhjin käsin, koska hän ei ole ottanut mitään mukaansa – kaikki on muistikirjassa! Teidän Äitinne on hyvä puhumaan ja Hän puhuu teille, mutta mielenne ei pitäisi kiintyä siihen. Kuten: “Kyllä, Äiti sanoo niin,” ja kaikki keskustelevat asioista innokkaasti, mutta siitä ei ole tullut olennainen osa olemustanne. Mutta se on nykyään hyvin yleinen kiintymys, että kaikki ihmiset tietävät kaikesta, mutta heillä ei ole mitään. Tätä mentaalia kiintymystä vastaan pitää todella taistella.

Tuleminen on näkemistä, tuleminen on kokemista. Tuleminen on näkemistä, se on kokemista. Kuten jos Minun pitää tulla tähän paikkaan, Minun pitää tulla ja nähdä se. Jos Minulla on vain ajatuksia siitä ja joku mentaali idea, mentaali kuva, se ei riitä – se ei ole Minun, se ei ole totuus. Kun tulette tietoisiksi, niin se mitä oikeastaan tapahtuu, niin te näette sen itse – joten nähkäämme! Jättäkää se mentaali käsite, että jo tietäisitte kaiken. Te ette tiedä, koska se mitä tiedätte, on vain mentaalia. Sen pitäisi olla osa teidän olemustanne. Miten se pitäisi tehdä? Jotkut sanovat: “Me jatkamme vain itsekurilla.” Silloin siitä tulee taas uusi pakkomielle.

Jotkut sanovat: “Hyvä on, Äiti on sanonut, että meidän pitää iloita, joten iloitaan vain.” Miten saada aikaan tasapaino, se on suuri ongelma, mutta ei sellaisille, joilla on värähtelytietoisuus. Siitäkin voi saada itselleen pakkomielteen. Olen nähnyt ihmisten keskustelevan ikään kuin he kaikki olisivat suuria sahaja-joogeja, eikä siinä ollut ollenkaan värähtelyjä, ja he sanoivat tuntevansa värähtelyjä. Se on hyvin petollista. On ajateltava niin, että meidän on kasvettava edelleen, ja nähtävä yhä enemmän ja tiedettävä siitä. Mutta jos ranskalaisilta kysyy: “Miten voitte?”, niin tämän vaikutuksesta he vastaavat näin: … se tarkoittaa, että he ovat koko ajan epätasapainossa. Jos kysyy englantilaiselta, hän vastaa: “En tiedä.” Tai sitten he vastaavat: “Tiedän” – ei ole mitään välimuotoa. Meidän on ymmärrettävä, että kannamme valoa kädessämme, ja valon ei pitäisi vavista. Meidän on pidettävä tiukasti kiinni valosta, ja meidän pitää kohdistaa huomiomme tarkasti valosta huolehtimiseen. Ja on kerrottava itselleen, että meidän on nähtävä, eikä vain ymmärrettävä mentaalisti.

On tosiaankin oltava tietoinen; koska muuten olette täydellisiä, olette osia kokonaisuudesta – te todella olette. Ainoa asia on se, että te ette ole vielä nähneet sitä. Mielen tasolla olette hyväksyneet sen, mutta vielä ette ole tulleet siksi. Sillä mielen heijastuma tulee ajatuksesta, joka tarkoittaa, että olette ajatuksen tasolla. Teidän pitää tulla ajatuksettomiksi. Mutta jos elätte ajatuksen pohjalta, olette silloin edelleen Agnya Chakran alapuolella. Kaikki ajatusten aallot on aluksi pysäytettävä, ja on sanottava: “Hyvä on, katsotaan miten käy.” Eli Nabhi Chakrasta nousette ylös Agnya Chakraan. Sitten sen yläpuolella tulee eteen kolmas ongelma, tuho, joka syntyy tunteista. Tunteet ovat hyvin hienojakoinen asia. Jotkut ihmiset, sahaja-joogit, istuvat alas kitaran kanssa, ja alkavat kaikki laulaa kuin kyyhkyläiset!

Mitä nyt? Mikä hätänä? Tule tänne. Tule, tule… Mitä tapahtui? Miksi itket? Tule tänne, tule Minun luokseni. Kaikki hyvin. Viekää hänet pois. Hän on saanut jotain itseensä. Kaikkein herkin alue ovat tunteet.

Tunteiden alue on valeasussa olevaa kollektiivisuutta. Esimerkiksi, kun sahaja-joogit tapaavat, he halaavat toisiaan, suutelevat toisiaan, ja ovat hyvin kilttejä toisilleen, ja istuvat ja laulavat kuin hipit. Ottavat kitaran esiin ja keinuvat rakkauden sävelten tahtiin. Tämä on oikeastaan Vishuddhin kollektiivinen puoli, ja siitä on tietenkin hyvin vaikeaa päästä eroon, koska se antaa niin mukavan tunteen. Ihmiset hämmentyvät tunteista, ja luulevat sen olevan iloa. Ilon voi saavuttaa vain täydellisen kiintymättömyyden kautta; kiintymättömyyden, jossa ei ole egoa eikä superegoa. Mutta nyt ihmiset alkavat kohdata sellaista ongelmaa, että he kuvittelevat olevansa guruja. He alkavat puhua Sahaja Yogasta, puhuvat Sahaja Yogasta, ja alkavat ajatella, että ovat tulleet jo Shri Krishnaksi. Heillä on jopa vielä suurempi ego, kuin henkilöillä, jotka eivät tiedä mitään Sahaja Yogasta. He alkavat puhua niin valtavalla egolla, että itsekin pelästyn heitä: kuinkahan paljon he oikein tietävät Sahaja Yogasta, ihmettelen joskus.

He alkavat vakuutella sitä niin paljon, että se on pelottavaa. Ja nämä asiat voidan myös mainita, että heidän mielestään protokollaa ei seurata, ja pitäisi olla kunnon protokolla, joten me huolehdimme protokollasta, me olemme protokollan vartijoita, ja kaikkea sellaista. He, jotka ovat tunteiden puolella, näkevät muiden egon, kun taas he, jotka ovat egon puolella, näkevät muiden tunteet. Ja niin he arvostelevat toinen toisiaan, mutta he eivät näe, että ovat itse joutumassa ansaan toiseen äärimmäisyyteen. Tätä ei voi nähdä ennen kuin on täysin kiintymätön. En sano, että tein virheen, mutta se osoittautui virheeksi. Sahaja Yogan ensimmäisten kolmen vuoden aikana en koskaan puhunut ‘bhuutista’. Ajattelin, että voisin selvitä ilmankin. Mutta Sahaja Yogaan tuli eräs nainen, joka oli riivattu, ja joka yritti kaikenlaisia tantrisia konsteja, joten Minun oli kerrottava heille. Nyt joka sahaja-joogi on bhuuttikimppu!

Kysyypä keneltä tahansa sahaja-joogilta: “Miksi teit niin?” – “Sen täytyi olla bhuutti.” Jos kysyy: “Miksi olette tehneet tällaista?” he vastaavat: “Emme tiedä, bhuutti sen teki.” Itse he eivät ole koskaan paikalla – kaikki bhuutit ovat. Nyt en oikein ymmärrä miten suhtautua siihen edes Guruna, sillä jos kysymyksessä olisivat Minun opetuslapseni, voisin sanoa heille, mutta jos he ovat bhuutteja, mitä voin sanoa? Voin puhua sahaja-joogeille, mutta en bhuuteille, he eivät kuuntele Minua. Tämä on kaikkein paras pakotie, jonka sahaja-joogit ovat nyt löytäneet, joka on pahin kaikista, sellaista ei ole ennen ollut. Joskus tuntuu siltä, että oli virhe esitellä sana ‘bhuutti’. Ihmiset vain puolustelevat itseään sanomalla: “Äiti, se on joku negatiivisuus.” Jos teissä itsessänne ei ole jotain, joka sisältää negatiivisuuden, miten voi olla mitään negatiivisuutta? Jos olette kiintymätön, jos olette kuin kivi, silloin teidän sisällänne ei voi pysyä negatiivinen vesi. Teissä ei ole enempää negatiivisuuksia, teistä tulee enemmän guruja. Jos sanon, että teidän ei pitäisi olla negatiivisia – oletetaan, että tällaisessa tilanteessa ette saa olla bhuutteja, teidän pitää olla omia itsejänne – silloin ihmiset alkavat tuntea syyllisyyttä. Kaikenlaiset guruuden vastaiset kieroudet ovat toiminnassa.

Minä olen teidän Gurunne, ja se on teidän Guruanne vastaan, että annatte tällaisen temppuilun vaikuttaa itseenne. Nyt te temppuilette Minun kanssani. Mitä hyötyä siitä on? Teidän pitää saada jotain hyötyä itsellenne, mutta temppuilettekin itseänne vastaan, jos temppuilette Minulle. Teidän on oltava enemmän tietoisia. Te ette tule tuhoutumaan. Sen sijaan teidän pitää pelastaa toisia. Miten te teette sen, ellette hyväksy sitä, että se on teidän etuoikeutenne, se on teidän onnenne, että teidät on valittu Jumalan työn välineeksi? Joskus Minusta tuntuu, että kaikki bhuutit ovat tulleet luokseni saamaan oivalluksen, ja Minusta on nyt Itsestänikin tulossa bhuutti! ‘Bhuutti’ tarkoittaa myös “Bhootnathia”– se on Shri Shankaran, Shri Shivan nimi, koska Hän ajaa takaa bhuutteja koko ajan.

Mutta teidän on oltava nykyhetki, eikä bhuutti – ‘bhuutti’tarkoittaa menneisyyttä. Mitä silloin tarvitsee tietää? Te tulette joksikin. Silloin olette nykyhetkessä, alatte vain muuttua, kehittyä, kukoistaa. Yrittäkää olla nykyhetkessä. Älkää paetko nykyhetkeä, kohdatkaa se. Älkää tunteko syyllisyyttä, älkää myöskään syyttäkö bhuuttia; molemmat vievät teitä pois nykyisyydestä. Nähkää vain koko luonto, koko Jumalainen Voima, palava halunne ikuisuuksien takaa – kaikki on teidän puolellanne. Nyt on se aika. Te olette nyt siinä.

Mitä meidän pitää tehdä? Seisokaa vain keskellä, keskipisteessä. Yrittäkää pitää itsenne keskipisteessä, ja silloin näette, kuinka ympäristö liikkuu, eikä se kosketa teitä. Jos näette itsenne käyttäytyvän huonosti jollakin tavalla, rankaiskaa itseänne. On parempi, että rankaisette itse, kuin että Jumala rankaisee teitä, koska se rangaistus on ankara. Mutta älkää tunteko syyllisyyttä, koska ette ole tehneet mitään väärin, vaan bhuutti on tehnyt sen! Olemme nyt päässeet siihen pisteeseen, että meidän olisi ymmärrettävä, että olemme guruja, ja emme voi olla bhuutteja. Meidän on muutettava ulkoistakin olemusta, tullaksemme hyviksi guruiksi. Esimerkiksi, meidän on opittava hyviä käytöstapoja. Silloin näistä tavoista tulee luonteenne.

Ihmisille, jotka pitävät hyvin paljon ruuasta, kerron aina, että heidän pitää paastota. Jos pidätte kovasti jostakin, yrittäkää luopua siitä. Yrittäkää voittaa kiintymyksien sairautenne, tapanne. Kun Guru Tattwanne on vakiintunut, teidät hyväksytään guruksi. Teidän ei tarvitse enää sanoa, että olette guru, sillä ihmiset tietävät, että olette. Meidän ei tarvitse kirjoittaa otsiimme, että olemme guruja, ihmiset tietävät, että tässä kävelee guru; he voivat nähdä jumalallisuuden kävelevän, voivat nähdä arvokkuuden kävelevän, loiston tulevan esiin. Teidän on muututtava sisältä, ja sisällä olevan valaistuneisuuden valo tulee näkymään ulospäin. Mutta sen ei pidä olla mentaali ajatus tai tunteiden ajatus, vaan sen pitää olla tapahtuma, tuleminen, tietoisuus. Teidän on koettava tekemällä omia kokeita itsenne kanssa. Minäkin teen niin.

Kun en tavoita teitä yhdestä suunnasta, koska olette bhuutteja, tavoitan teidät toisesta suunnasta. Jos joku sanoo olevansa bhuutti, silloin panen hänet kärsimään hieman ja kohtaamaan asian, bhuutin itsessään. Esimerkiksi, jos pyydän jotakin henkilöä: “Tekisitkö tämän”, ja hän unohtaa täysin koko asian ja sanoo, että bhuutti sai sen aikaan. Silloin hän hukkaa lompakkonsa ja Minä sanon: “Bhuutti on varmaankin vienyt lompakon!” Mutta teen kokeita itselläni. Katson ensin, millä tavalla Minun pitäisi lähestyä teitä. Jos se ei toimi, kokeilen jotain muuta tapaa Itseni sisällä, koska elämme hyvin mutkikkaita aikoja. Jos olisimme toimineet Leeviläisten kirjassa olevan sharian mukaan, täällä ei olisi enää mitään bhuutteja. Ehkä sahaja-joogejakaan ei olisi jäljellä. Tämä mielen heijastus on niin yleinen, että ihmisiä on vaikea saada irti siitä, ja ainoa tapa, jolla voin pelata kanssanne on se, että teen kokeita Itselläni teidän kauttanne. Samalla tavalla teidän pitää pelata itsenne kanssa, ja yrittää laittaa itsenne testitilaboratorioon.

Tänään on Guru Puja -päivä, päivä, jolloin teidän pitää palvoa Guruanne. Olette todella onnekkaita, että teillä on Guru, joka on Äiti. Ja Minun äitini ja guruni on Äiti Maa, joka opettaa Minulle, kuinka toimia ihmisten kanssa. Ja kaikissa vaikeuksissa Hän myös auttaa Minua korjaamaan omia nirmala vidya -keinojani. Hän on ollut Minulle niin hyvä äiti ja guru. Ja Hän on hyvin rauhoittava luonteeltaan. Kaikki tämä vehreys, vaikka sen sanotaankin sen olevan auringon Hänelle antamaa, on meidän kaikkien rauhoittamiseksi. Hän kantaa päällään vihreää, ja vihreä on Guru-periaatteen väri. Hän on kiintymätön persoonallisuus. Hän on magneettisuus, Hän vetää puoleensa.

Kun ihmiset kävelevät Hänen päällään, Hän pitää huolta heistä. Hän luo omasta itsestään esiin ’swayambhuja’, itsestään – mitä sanaa käytetään swayambhusta? – aivan, itsestään muodostuneita kiviä. Katsokaas, Hänen vetovoimansa ja huolenpitonsa on niin suuri, että ilman häntä me leijuisimme ilmassa. Ja hän pitää Minut ruohonjuuritasolla, kuten sanotaan – todellisuudessa. Jos haluaisin, voisin vain olla Henki, enkä välittäisi kenestäkään muusta. Miten Hän kantaa syntimme, miten Hän aina pitää huolta meistä ja ravitsee meitä, huolimatta meidän niin monista vioistamme: gurun pitäisi toimia samalla tavalla. Hän on äärettömän anteeksiantavainen; mutta Hän raivostuu maanjäristyksenä, ja joskus Hänestä voi tulla ulos kuumaa kalsiumia ja kaliumia. Hän tuottaa teille rikkiä, jolla voitte hoitaa itseänne. Jos Englannin maaperään saadaan värähtelyjä, silloin maata voidaan käyttää lääkkeenä.

Intiassa ihmiset käyttävät savea lääkkeenä kaikenlaisissa hoidoissa. Guru Tattwaa voi oppia ymmärtämään Äiti Maan kautta, joten koskettakaamme Äiti Maata ja kumartakaamme Hänelle. Jumala siunatkoon teitä. Hän on hienojakoinen! ‘Kundalini Shastrassa’ Äiti Maa on Kundalini. Mooladhara on Äiti Maa. Meille kundalini on kaikkein tärkein asia. Meidän ei tarvitse huolehtia siitä, mitä on sanottu Leeviläisten kirjassa, että ei saa varastaa, ei saa valehdella; meidän pitää huolehtia siitä, että kundalini pysyy ylhäällä. Gurun täytyy olla äärettömän käytännöllinen henkilö. Hänellä täytyy olla maalaisjärkeä ja runsaasti käytännöllisyyttä; hän ei voi olla epäkäytännöllinen.

Epäkäytännöllinen henkilö ei ole guru. Yleensä käytännöllisellä henkilöllä tarkoitetaan ihmistä, joka on viekas, joka tietää miten poiketa kaidalta tieltä, ja kaikkea sellaista – sellainen ei ole ollenkaan käytännöllistä. Mikään absurdi tai tyhjästä keksitty ei ole gurun tapa toimia. Tavallisen maalaisjärjen pitäisi ohjata gurua toimimaan oikein ihmisten kanssa, ja maalaisjärki ei ole missään tapauksessa viekkautta. Maalaisjärjen lähde on henki. Gurun toiminta on hyvin, hyvin paradoksaalista – paradoksaalista. Esimerkiksi, guru on äärimmäisen käytännöllinen, jos hänen pitää vaikkapa rakentaa koti itselleen, tai talo tai ashram tai mitä tahansa – hän on äärimmäisen käytännöllinen. Hän on hyvin taloudellinen, hän saa aikaan jotain vaikka tyhjästä; ihmiset hämmästelevät, kuinka käytännöllisesti hän hoiti asiat. Mutta hän on niin kiintymätön, että jos ashram sitten pitää lahjoittaa jollekin, niin hän lahjoittaa sen välittömästi. Jos pitää esimerkiksi hankkia lamppu, guru on hyvin käytännöllinen, hän löytää kaikkein parhaimman, halvimman ja kauneimman.

Ja hän hoitaa sen hyvin innokkaasti. Mutta kun kysymys on antamisesta, hän tekee sen vielä innokkaammin; kun hän antaa, hän antaa samalla innokkuudella. Hän etsii kaikki käytännön keinot lahjoittamiselle ja myös antamiselle. Joten hänen hankintansa on oikeastaan antamista. Hän hankkii, jotta voisi antaa, näin hän on mitä käytännöllisin henkilö. Tiedättehän, että emme voi ottaa mitään mukaamme. Vain guru voi ottaa mukaansa jotain, kukaan muu ei voi. Vain gurulla on oppilaita ja oppilaita ja oppilaita ikiajoiksi, jotka ylistävät häntä. Mikään muu suhde ei ole niin ikuinen. Se jatkaa heijastumistaan ikiajoista ikiaikoihin.

Se on aalto, joka tulee ja sitten katoaa; kaiken minkä teette, jokainen aalto katoaa, mutta gurulta saatu tiedon aalto ei katoa. Se on jopa korkeampi kuin Jumalainen Periaate, koska se selittää asiat. Jumalainen Periaate ei voi selittää – guru selittää asiat. Ei ilmentymällä, vaan selittämällä ja työstämällä, joten hän on Jumalaisen Voiman mestari. Tavallaan Jumalainen Voima on kuin gurun merkitys. Kuten sanalla on merkitys, ja sana … Anteeksi… sanalla on merkitys, ja sana palvelee tarkoitusta. Mutta Guru-periaatteessa Jumaluus palvelee gurua. Kaikki on käytettävissänne. Kaikki on käytettävissänne. Kun olette guruja, kaikki chakranne ovat käytössänne.

Koko universumi on käytössänne, koska olette guruja. Aivan kuin näytöksen ohjaaja – näyttämömestari, mies, joka vastaa valoista, mies, joka vastaa kaiuttimista, kaikkien pitää palvella ohjaajaa, koska hän harjoittaa näyttelijöitä. Mutta Guru-periaatteen pitää olla paljon arvovaltaisempi. Sen pitää olla niin vahva, että kukaan ei voi kyseenalaistaa sitä, hänen pitää olla niin kykenevä persoonallisuus, että kukaan ei pysty kyseenalaistamaan gurua. Vain silloin se toimii. Teidän pitää työstää sitä sillä tavalla, että olette täydellisen arvovaltaisia. Olette erityisen onnekkaita, sillä voitte nähdä itsenne ja korjata itseänne, jota kukaan ei ole voinut tehdä aikaisemmin – olette omia gurujanne. Tällaista tilannetta ei ole koskaan aikaisemmin ollut. Olette omia gurujanne – antakaa Minun olla teidän Äitinne. Se olisi Minulle kaikkein paras asia.

Tänään on siis päivä, jolloin on määritettävä, kuinka pitkällä olette guruudessanne, se on ensimmäinen kohta. 01:18:08:23 01:18:12:17 Teidän on annettava lupaus, että vakiinnutatte Guru-periaatteenne, se on toinen kohta. Kolmanneksi, teidän on annettava lupaus, että vakiinnutatte Guru-periaatteet toisiin ihmisiin. Neljänneksi, teidän on tiedettävä, että siinä on pieni kompa, että teidän Gurunne on Äiti. Hän on liian kiltti guruksi, liian lempeä guruksi, ja äärimmäisen kärsivällinen. On siis parempi, että otatte kurinalaisen suhtautumisen itseenne, ja pidätte huolta itsestänne. Jumala siunatkoon teitä. Tulkaa siis omiksi guruiksenne. Jokaisena Gurun päivänä Minulla on ongelma, ja yksi ongelma on se – Gregoire, voisit kääntää vielä hieman, jos sopii – jokaisena Guru Puja -päivänä haluaisin olla täysin Guru, ja ainakin yhtenä päivänä en olisi Äiti. Mutta joka kerta, kun yritän tätä, se toimii Minua vastaan!

Viime vuonna Intiassa kerroin ihmisille: “Tällä kertaa aion olla vain Guru, ja teidän pitää antaa Minulle vain shaali, enkä ota vastaan mitään sareja tai muuta, niin kuin Äiti.” Olin hyvin tiukkana ja sanoin: “En missään tapauksessa ota vastaan saria, vaikka mitä tekisitte.” Ja he olivat hyvin onnettomia, koska olivat ostaneet Minulle sarin, ja sanoivat: “Olemme ommelleet myös puseron ja alushameen, joten Äiti, Teidän pitää ottaa vastaan. Olette myös meidän Äitimme.” Silloin sanoin: “Aion olla hyvin kova, niin kuin guru, eikä se käy päinsä, tänään ei mikään saa muuttamaan mieltäni.” Sillä jos taas olen Äiti, silloin kaikki menee taas pehmoiluksi! (Gregoire: Äiti, en voi kääntää tätä!) Kerro vain! Menin sitten avaamaan vesihanan – koska Intiassa emme näes käytä pesuallasta – pestäkseni käteni. Ja intialaiset hanat kun ovat sellaisia, hana petti, ja kastuin aivan kokonaan. Tulin ulos ja sanoin: “Antaisitteko Minulle nyt sen sarin!” Tänään päätin olla oikea guru, ja hyvin kova sellainen. Silloin Warren tuli kertomaan: “Äiti, joku on ostanut sarin, ja nyt on niin, ja nyt on näin.” Hän esitti monia eri perusteluita. Ja Rustom ja Warrenkin yrittivät laittaa Minut paikalleni. Mutta sitten he esittivät kaikkein ovelimman perustelun.

Ensin he sanoivat: “Sari on kaunis,” ja kaikkea sellaista – Se ei vielä vaikuttanut. Mutta sitten he sanoivat: “Värähtelyt ovat todella hienot. Jo ennen kuin sari avattiin, värähtelyt tuntuivat.” Joten kaikki yritykseni menivät myttyyn! Tämä on Jumaluuden suloisuuden näytelmää, jota kutsutaan ‘madhuryaksi’. ‘Madhurya’ tarkoittaa suloisuutta. Ja tämä on sellaista ilon piiloleikkiä elämässä, ja sen olen hyväksynyt. Ensiksi pidämme Pujan Äidille. Shri Ganesha Puja. Tänään on ensiksi Shri Ganesha Puja ja sitten Gauri Puja; Guru Pujan takia pidämme Gauri Pujan.

(Joogi: Kaikki ne, jotka eivät ole koskaan ennen pesseet Shri Matajin Jalkoja, ja jotka haluavat käyttää tätä suurenmoista etuoikeutta, voivat tulla tänne tekemään pujaa.)

Olisi parasta haluta! Älä jätä sitä heidän valinnakseen, on parempi vain haluta! Jos annat heidän itsensä päättä … Ja jokun pitäisi keroa Minulle heidän nimensä; haluaisin tietää heidän nimensä, kaikkien heidän, jotka pesevät Jalkani, se olisi hyvä. Jos olette sivuilla, se olisi parempi niin … Tämä riittää, siinä on kaksikymmentäyksi nimeä. Se riittää, kun olet lukenut ne loppuun, sitten ihmiset voivat tulla tänne. Opasta heitä. Kuuluvalla äänellä. Hyvä. Nyt voivat… opasta heitä tänne, yksitellen. Kaksi voi tulla kerralla.

Olisi parempi, jos tulisi samasta maasta, niin he voivat kertoa Minulle heidän … Haluatteko siunauksen? … Kiitos, kiitos. Olympia? Hah! Hyvä, nyt on hyvä. Jumala siunatkoon teitä. Hah! Hyvä. Hyvä. Hierokaa Jalkojani.

(Joogi: Kaikki nämä nimet liittyvät erilaisiin ominaisuuksiin, joilla hän hallitsee ‘ganoja’. Ganat ovat vasemman puolen sotilaita, jotka suojelevat Shri Shivaa ja pyhää Gauria.)

Jotka ajavat takaa heidän bhuuttejaan! Tulkaa. Tulkaa vain tänne. Olkaa hyvä, tulkaa. Kerrotko Minulle nimet. Margaret. Niin, ja mikä sinun nimesi on? Mistä olette? Mistä? … Oikein kovaa. Hierokaa Jalkoja oikein kovaa! Hierokaa kovaa. Kovaa, oikein kovaa. Hah! No niin! … Tuntuu vieläkin. Onko nyt hyvä? Nyt ei enää ole mitään ongelmia.

Kerrotko Minulle heidän nimensä. Catherine. Mistä maasta? Nyt voitte hieroa Jalkojani. Hierokaa kovaa. Kovempaa, kovaa. Onko hyvä? Onko hyvä? Jumala siunatkoon teitä. Hah!

Onko nyt parempi? … Kertokaa Minulle nimenne. Ja mistä maasta tulette? Hyvä. Hierokaa nyt Jalkojani. Molemmilla käsillä. Kovaa; todella voimakkaasti, oikein kovaa. Kovaa, oikein kovaa. Kovempaa.Hyvä. Aha!

Jumala siunatkoon teitä. Hyvä. Tunnustele itse. Tunnustele käsilläsi. Hyvä. Entä sinä? Hyvä. Jumala siunatkoon teitä. Maria? Mistä maasta olet?

Ranskasta. Sinun pitää kertoa Minulle hyvin selvästi, koska puhut jumaluuksille, ymmärrätkö? Nyt voitte hieroa Jalkojani. Hierokaa Jalkojani kovaa. Kovaa. Oikein kovaa. Valtavat värähtelyt! Hah! Hyvä. Annahan kun katson.

Onko hyvä nyt? Kertokaa Minulle nimenne. Mistä tulet? Ranskasta. Sanotko uudestaan. Vielä uudestaan. Ranskasta. Teidän pitää sanoa kuuluvasti, koska Minun korvani täytyy kuulla, että jumaluudet kuulisivat, ymmärrättekö? Olkaa hyvä ja hierokaa nyt Jalkojani. Kovaa, kovaa, kovaa.

Oikein kovaa. Kyllä, juuri noin. Kovaa, kovaa … Laittakaa kätenne Minua kohti. Onko hyvä nyt? Jumala siunatkoon teitä. Hei, mitä kuuluu? Jumala siunatkoon teitä. Miten voit nyt, onko parempi olo? Miten vauva voi? Oikein hyvä.

Kertokaa Minulle nimenne selvästi ja kuuluvasti. Sally, Australiasta. Sano tällä tavalla. Hyvä. Sinäkin olet Englannista alunperin? Hyvä, sano sitten sillä tavalla … Hyvä, hierokaa Jalkojani. Hierokaa Jalkojani voimakkaasti. Oikein kovaa. Oletko käynyt jonkun väärän gurun luona? Hah!

Onko parempi? Kertokaa nyt Minulle nimenne ja maan nimi, josta tulette. Kerrotko mikä on nimesi? Mistä maasta? Mistä? Hyvä. Tulkaa. Hierokaa kovaa, oikein voimakkaasti. Tunnustelkaa nyt käsiänne. Onko hyvä nyt?

Jumala siunatkoon teitä. Kerro heille nimesi ja maan nimi, josta tulet. Afrikasta? Intiasta, anteeksi! Kovaa, oikein kovaa. Kovempaa. Oikein voimakkaasti. Niin kovaa kuin pystyt. Kovempaa. Oikein kovaa.

Kovaa, oikein kovaa. Niin voimakkaasti kuin pystyt. Tule tänne. Mitä kuuluu? Pese Jalkojani. Tätä tässä, pese sitä. Hei, mitä kuuluu? … Miten voit? Minun täytyy jutella kanssasi. Kuinka kauan olet täällä?

Hyvä, tule tänne. Tee aivan rauhassa? Hyvä, hyvä, hyvä. Nyt katso, tunnustele värähtelyjä. Katso, miltä käsissä tuntuu. Ah, onko hyvä nyt? Hyvä. Siskon kundalini on ylhäällä. Siskon kundalini on ylhäällä. Veljen kundalini myös.

Jumala siunatkoon teitä kaikkia. Jumala siunatkoon teitä. Jumala siunatkoon teitä. Oikein hyvä. Kerro nyt Minulle nimesi ja myös maa, josta tulet. Kerro. Hyvä. Hiero kovaa, oikein voimakkaasti. Oikein voimakkaasti. Onko valmis?

Hyvä. Laittakaa nyt kätenne Minua kohti. Onko hyvä? Hienoa! Jumala siunatkoon teitä. Tulkaa. He ovat pesseet Jalkani, mutta Minun pitää vielä siunata lapsi. Ah, mikä hänen nimensä on? Ah, katsokaa silmiä! Siitä sen näkee.

Se olen Minä, silmät ovat Minä, näettekö! Saanko hieman vettä? Mikä hänen nimensä on? James, niinkö?

(Joogini: Antaisitteko hänelle toisen nimen?)

Voitte kutsua häntä Ewaniksi. Ewan, on englantilainen nimi, sopiiko? Ja intialainen nimi … Gyanadev. Hän hymyili, hän hymyili! Sinä hymyilit, Gyanadeva – Gyaneshwara.

Jumala siunatkoon teitä. Hän hymyilee, näettekö – hän on niin iloinen! Hyvä. Voisitko kuivata Jalkani? Kaada vain kaikki siihen, kaada kaikki. Siinä kaikki. Ei laiteta maitoa. Maidon voi lisätä myöhemmin. Sadkara. Sadkara.

Sadkara. Sanokaa nyt mantra: “Guru Brahma, Guru Vishnu …” kolme kertaa. Antaisitteko pyyhkeen. Hyvin hitaasti, antakaa ilman laskeutua hyvin hitaasti. Nyt sen voi laskea alas, että he voivat laittaa sen valmiiksi. Tule, Danielle. Ota tämä alas. Tule. Danielle auttaa sinua. Laittakaa siihen merkki.

Kiitos paljon. Kaikkien pitää tulla laittamaan jotakin. Tulkaa! Kiitos. Tulkaa tänne, tulkaa tänne.