Public Program, The Essence of Sahaja Yoga

London (England)

1983-06-06 The Essence of Sahaja Yoga, London, England, DP, 58' Download subtitles: EN,FI,LT,PT,ROView subtitles:
Download video (standard quality): Download video (full quality): View and download on Vimeo: View on Youku: Listen on Soundcloud: Transcribe/Translate oTranscribe

Feedback
Share

 

Public Program, ”The Essence of Sahaja Yoga”. Holborn Library, London (UK), 6 June 1983.

Sahaja Yogan pääkohdista olette varmasti jo kuulleet hra Govindramilta. Ja monet teistä ovatkin jo Sahaja Yogassa, joten Minun ei tarvitse selittää teille kaikkia yksityiskohtia. Mutta tänään meidän on ymmärrettävä yksi asia, että olemme syntyneet tänne äärimmäisen vakavana aikana. Kun katsomme elämää ympärillämme, emme ymmärrä, että jos nyt menetämme tämän mahdollisuuden evoluutiossamme, emme menetä sitä pelkästään itseltämme, emme pelkästään Englannilta, emme yhdeltä maalta, vaan menetämme sen koko luomakunnalta. Ongelma on siinä, että kun Jumalan nimissä, evoluution nimissä, korkeamman elämän nimissä on esiintynyt jo niin monta epäaitoa ihmistä, että on mahdotonta vakuuttaa enää ketään siitä, että tämän kaiken jälkeen olisi jotain sellaista kuin totuus. Näissä olosuhteissa on puhuttava totuudesta, mutta totuuden puhuminen ei kuitenkaan anna teille minkäänlaista totuuden kokemusta. Sitä ei saavuta keskustelemalla, vaan se on toisenlainen maailma, johon on mentävä sisään, se on uusi tietoisuus, joka on saatava itselleen, jotta voisi ymmärtää totuuden, enkä tiedä kuinka moni siihen on valmis, ja kuinka moni haluaa tietää, ja vaikka haluaisikin tietää, kuinka moni voi sen saavuttaa. Ongelma on siis toisenlainen. Ongelma ei ole se, että ihmisiä olisi liian vähän, ongelma ei ole se, että Sahaja Yoga ei voisi antaa teille oivallusta, ongelma ei ole se, että ette saisi tietää totuutta, vaan se, että olosuhteet ovat sellaiset, että kaikki väärä, epäaito, tyhmä ja typerä vetää kansaa puoleensa. Joskus tuntuu, että olen kehittänyt menetelmän, jonka avulla pystyn todella oivalluksen suurille joukoille ympäri maailmaa, ja niin olenkin. Mutta ongelma pysyy samanlaisena: suuret joukot eivät ole kiinnostuneita.

 

Vain muutama harva on aidosti kiinnostunut evoluutioprosessistaan ja haluaa päästä pois tietämättömyydestä, jossa ovat eläneet. Kaikissa ego-suuntautuneissa maissa ihmisten on hyvin vaikeaa hyväksyä, että olemme edelleen tietämättömiä, ja että meillä on vielä paljon opittavaa. Se on hyvin vaikeaa. Ihmiset luulevat tietävänsä kaiken, sillä olemmehan jo käyneet kuussakin. Kuten venäläiset sanovat: ”Kävimme kuussa, emme nähneet mitään Jumalaa.” Se on sama kuin sanoisi: ”Tulin kolmanteen kerrokseen, en nähnyt Jumalaa.” Missä Jumala on? Miten hän ilmenee sisällämme? Miten se ilmenee meissä, emme halua nähdä. Haluamme vain nähdä, että jos emme omin ponnistuksin pysty näkemään Jumalaa, niin Häntä ei ole.

 

Tällainen meidän asenteemme on. On vain helpompi sanoa ei kaikelle, mitä emme ole saaneet selville omin ponnistuksin, koska toistaiseksi emme ole saaneet tuntea Häntä. Häntä ei siis ole. Niinpä käännytte takaisin luolassa, kun näette omat varjonne, uskotte vain niihin ja sanotte: ”Ei ole olemassa mitään muuta, valoa ei ole olemassa.” Tällaista asennetta kohtaan jatkuvasti. Ja joskus mietin, miten voin antaa heille oivalluksen. Mutta kuten sanoin, nyt on toisin. Teidän pitää etsiä. Teidän pitää pyytää sitä. Teidän pitää aidosti pyytää sitä.

 

Kukaan ei tule anelemaan eteenne: ”Otahan nyt oivalluksesi. Ota nyt, taivaan tähden!” Ottakaa vain vastaan! Koska täällä ei myydä mitään. Olemme niin tottuneita kaikenlaisiin myyntitekniikoihin, ja ajattelemme, että jos joku on myymässä jotain, hänen täytyy suostutella ja pyytää, että voitte säästää rahaa; ”nyt myynnissä” ja muuta sellaista. Mutta mitään ei ole myytävänä. Tällaista tarjousta on vaikeaa ymmärtää nykymaailmassa, jossa emme tiedä voiko saada mitään ilmaiseksi. Mutta toivon, että hitaasti ja varmasti tulemme kaikki saamaan sen. Jollakin tavalla tämä on kovin työlästä. Joskus on turhauttavaa ja hyvin tyhmää, miten ihmiset reagoivat, että en tiedä mitä sanoa. muutama päivä sitten meillä oli tilaisuus Brightonissa.

 

Nauroin oikein kunnolla. Mutta se oli surullista. Eräs herra tuli tilaisuuteemme, ja hän valitti ja sanoi: ”Minua videoitiin.” Kenellä nyt olisi aikaa kuvata häntä videolle, ketä kiinnostaa ottaa hänestä kuvia? Hän sanoi: ”Olen toimitusjohtaja.” No entä sitten? Mitä toimitusjohtaja on Jumaluuden edessä, tai kuningas? Ajatelkaa nyt. Mikä hän on? Mitä hän oikein kuvittelee itsestään, ja hän valitti meistä.

 

Toivottavasti hän ei mene ilmoittamaan poliisille. Joskus laitkin ovat niin typeriä, en voi ymmärtää. Miten hänellä on oikeutta valittaa, jos tulee tilaisuuteen, jossa Minua kuvataan videolle, ja jos sattuu mukaan kuvaan, miten siitä voi valittaa? Minusta tuntuu, että toisaalla on typeriä, hyödyttömiä ihmisiä, ja toisaalla todella hienoja etsijöitä. Miten heidät voisi tavoittaa? Kuin mudan alle peittyneet timantit. Niin paljon mutaa. Paljon mutaa. Ja sieltä pitäisi löytää nämä timantit, sukeltaa tietämättömyyden liejuun ja pelastaa nämä kadonneet timantit. Se on niin suuri huoli, että joskus pelkään tämän mudan täyttävän heidän aivonsa, egonsa ja kaiken, eivätkä he saakaan oivallustaan.

 

He saattavat menettää tämän mahdollisuuden. Jumaluus ei oikeastaan tiedä, mitä ihmiset ovat saaneet aikaan. Todellakin, Jumaluudella ei ole aavistustakaan, mitä typerää olette saaneet aikaan. Olette saaneet aikaan kaikenlaista järjettömyyttä tietämättömyydessänne, itsekkyydessänne ja valinnan vapaudessanne. En osaa selittää, miksi ihmiset ovat luoneet tällaisen tietämättömyyden, jota ei saa rikottua eikä poistettua. He ovat niin samaistuneita siihen. Se on kuin kiinniliimautunut tarra, joka ei irtoa ihmisistä. Ja kun sellaista tapahtuu tuntuu vain: ”Voi, hyvä Luoja!” Koko luomistyö on tapahtunut, kaikki työ on tehty, ihmisolennot ovat kehittyneet hyvin, ameban asteelta heidät on tuotu tälle tasolle. Nyt nykyaikana ihmiset ovat niin tyhmiä, niin typeriä ja johtavat toisiaan harhaan tyhmyydellään ja typeryydellään.

 

Miten voisimme lähestyä ihmisiä, jotka ovat todellisia etsijöitä, jotka ovat ikiajat olleet etsijöitä, niitä, jotka ovat etsineet jo vuosikausia, koko elämänsä, jotka ovat eksyksissä? Joskus se tuottaa suurta pettymystä. Mutta kaikesta huolimatta toivon silti, että pääsisimme kaikkialle maailmaan ja löytäisimme ne ihmiset, jotka ovat todellisia etsijöitä. On heidän oikeutensa ja halunsa saada tietää Jumaluudesta. Sitä ei ole tarkoitettu kaikille; jos on joku tärkeä toimitusjohtaja, kuningas, tai joku. Mitä sillä on merkitystä? Jumalan edessä heidät työnnetään ulos. Heidän ei anneta tulla sisään Jumalan valtakuntaan. Keiden annetaan tulla sisään Jumalan valtakuntaan? Niiden, jotka tuntevat Hänet.

 

Eivät myöskään ne, jotka vain puhuvat Jumalasta. Sellaiset, jotka sanovat: ”Olemme Jumalan palvojia, tiedämme hyvin paljon”. Heille sanotaan: ”Ota kirjasi ja mene sinne mistä olet tullutkin.” Teidän täytyy tietää tietoisuutenne kautta, omassa tietoisuudessanne teidän pitää tietää. Tietoisuuden täytyy olla valaistunut. Se ei ole sitä, mitä kutsutte ihmisen tietoisuudeksi, joka on vielä keskeneräinen, ja jonka täytyy kehittyä paljon. Ensin se täytyy herättää, ja sitten sen on kasvettava valossaan. Paljon matkaa on jäljellä vielä oivalluksen jälkeenkin. Joskus ei kestä kuin hetken antaa oivallus monille ihmisille. Tiedän, että hyvin monille on tapahtunut niin.

 

Mutta he eivät tiedä, mihin pitää pyrkiä. Ego on niin kamala, että ihmiset eivät halua nähdä mitä heiltä puuttuu, mitä heidän pitää saada ja mitä he ansaitsevat. He ovat niin samaistuneita egoonsa ja tyytyväisiä, että eivät halua nähdä sisällään olevaa kauneuttaan, henkeään, Jumalan Rakkauden heijastumaa, mikä on korkein ja arvokkain asia, mitä voi kuvitella. Täällä Englannissa en tiedä kuinka monta luentoa olen pitänyt ja tehnyt kovasti työtä. Tietenkin on saatu tuloksiakin, mutta se on ollut niin hidasta. Verrattuna huijaukseen, teennäisiin ihmisiin, ihmisiin, jotka ovat tehneet rahaa kustannuksellanne, jotka ovat riistäneet ja tuhonneet teitä, Sahaja Yoga etenee todella hitaasti. En olisi niin pettynyt, jos eläisimme Kristuksen aikana, koska silloin oli hyvin vähän etsijöitä. Kalastajatkin, jotka Kristus otti mukaansa, eivät olleet etsijöitä. Te olette totuuden etsijöitä. Moni teistä on syntynyt tänne vain etsimään totuutta.

 

Ja minne olemme menossa? Mitä teemme asian hyväksi? Mitä ajattelemme totuudesta? Voiko meillä olla omia käsityksiä ja mielikuvia totuudesta? Eikö egomme olekin antanut meille monia ajatuksia siitä? Eikö olekin niin, että emme halua nähdä totuutta? Tapaan kaikenlaisia ihmisiä tässä maassa. On sanottava, että he ovat hyvin korkeissa asemissa, hyvin tärkeitä, joku on lordi, joku on lady, joku taas joku muu mahtava henkilö. Mutta he sanovat: ”Kuka haluaa muuttua?” Sanon: ”Niinkö.

 

Totta se on.” Sillä he luulevat olevansa suurimpia koskaan syntyneitä ihmisiä, ja he aikovat viedä lordiutensa mukanaan taivaaseen. He sanoivat: ”Kuka haluaa muuttua?” Sanoin siihen: ”Asiasta voisi sanoa paljonkin, mutta jos ette halua muuttua, se merkitsee täyspysähdystä.” Heille ei voi puhua. Minun on sanottava, että tämä … voi toimia vain ihmisillä, jotka ovat etsijöitä, jotka haluavat tietää tietoisuutensa kautta, mitä on totuus. Teidän on tunnettava henkenne. Ilman hengen tuntemista ette voi tietää, mitä totuus on. Kaikki, mitä puhun teille, on täysin turhaa, koska teillä ei vielä ole tietoisuutta ymmärtää mistä Minä puhun. Kaikkein ensimmäiseksi: pyydän teitä tulemaan hengeksi.

 

Niin yksinkertaista se on. Jos Minun pitäisi vaikkapa tutkia ihoanne, Minun on käytettävä mikroskooppia. Silloin ihmiset sanovat: ”Mikroskoopin avulla voi nähdä, mutta ei paljain silmin.” Jos sitten haluan kuunnella jonkun sydäntä, silloin sanotaan: ”Käytä stetoskooppia, muuten sydäntä ei voi kuunnella.” Hyvä. Silloin ette kyseenalaista, ettehän, vaan yritätte kuunnella sillä. Miksi emme tee samalla tavalla hengen kanssa, miksi emme tee niin kuin on neuvottu, että teidän on saatava oivalluksenne, että teidän on ensin tultava hengeksi, koska vasta sitten, kun tietoisuus on valaistunut hengen avulla, pystytte näkemään. On kuin yrittäisi kuvailla värejä sokealle; teidän on avattava silmänne, mutta tätäkään yksinkertaista asiaa ihmiset eivät tahdo hyväksyä. Syy on siinä, että ihmiset ovat hyvin naiiveja. He eivät tiedä mistä on kysymys, eivätkä he halua ymmärtääkään.

 

Näette tuolla ulkona puun, ja siellä on monia puita, ja tiedätte myös, että niillä on juuret. Joku on kertonut teille, että puilla on juuret. Ette ehkä usko siihen, mutta miksi että ota selvää, siitä on kysymys. Miksi emme menisi katsomaan, onko siellä juuria vai ei? Jos sanon: ”Mitä tahansa olette ulkoisesti, olette paljon enemmän sisäisesti.” Miksi emme siis tutkisi asiaa? Voisimme kysyä itseltämme tämän yksinkertaisen kysymyksen: ”Miksi asetan itselleni esteitä asian tutkimiselle, jos se voisi antaa minulle kaikkein parasta maailmassa? Jos se antaisi minulle vain hitusenkin siitä kauneudesta, jota kutsutaan hengeksi, miksi en ottaisi sitä vastaan?” Teidän ei tarvitse maksaa siitä, ei ponnistella sen eteen, teidän ei tarvitse tehdä muuta kuin haluta sitä. Tätä yritän tuoda esille, että jos ette sydämestänne halua, ei Jumala tule pyytelemään teitä: ”Ole hyvä ja halua Minut itseesi”, eihän?

 

Se on näin yksinkertainen asia, ja jos te ymmärrätte, että teidän on todella haluttava sitä, koska se on sellainen noidankehä, että tämä kundaliini – nyt ei ole kuvaa täällä – kundaliini on sisällänne oleva puhdas halu. Se on halu, joka ei vielä ole tullut esiin, joka ei vielä ole herännyt niin, että se alkaisi toimia, mutta ei ole vielä alkanut. Eli, kuinka tärkeää onkaan, että teillä on tämä halu olla yhtä Jumaluuden kanssa, olla yhteydessä, olla yhtä henkenne kanssa. Halun on oltava vahva, sillä jos se ei ole vahva, toimitte omaa kundaliinianne vastaan, olette kundaliininvastainen, eikä kundaliininne silloin nouse. Mitä aivot ovat saaneet aikaan tähän mennessä, katsokaa nyt. Teidän on ymmärrettävä: mitä aivomme ovat saaneet aikaan? Esimerkiksi, tämä typerä toimitusjohtaja, voidaan kysyä, mitä hyvää hän on tehnyt kenellekään? Mitä hän tietää henkisyydestä? Mitä hän ymmärtää Kristuksen elämästä? Mutta jos hän lähettää kirjeen, joku sanomalehti julkaisee sen hyvin mielellään.

 

Koko asia on niin typerä. Ei ymmärretä, että kaiken, mikä julkaistaan suurelle yleisölle, pitää olla järkevää, järkevän ihmisen kirjoittamaa, jonka pitäisi olla asiantuntija henkisessä elämässä, josta hän puhuu. Kukaan ei lue sitä, onko tämä mies saanut aikaiseksi jotain hyvää. Mutta jos Minä tai joku sahaja-joogi kirjoittaa: ”Sahaja Yogaan tuloni jälkeen pääsimme eroon kaikista huonoista tavoista, paranin syövästä”, tai muuta sellaista, niin kukaan ei halua tietää. He ajattelevat sinun olevan hullu. Mutta jos tällainen mies kirjoittaa, silloin se julkaistaan. Tämä osoittaa selvästi, että elämme ihmisten kanssa, jotka eivät vain ole hulluja, vaan täysiä typeryksiä, joilla ei ole mitään käsitystä siitä, miten heidän pitäisi elää ja miten käyttäytyä. Tämän olemme nyt saaneet tietää niin monesta ihmisestä, että teidän täytyy joskus itse ryhtyä perehtymään asiaan ja selvittää mikä on totuus. Teidän on itse selvitettävä se. Se olisi jotain samantapaista kuin: ”Täältä löytyy paljon timantteja”, Minä väitän niin.

 

Tai: ”Tästä luolasta löytyy paljon vaikkapa – kultaa.” Kulta ei tule itsestään ulos sieltä, eihän? Niin yksinkertaista se on. Teidän pitää itse kulkea eteenpäin ja katsoa onko siellä kultaa vai ei. Teidän pitää itse kulkea eteenpäin, mutta täällä teidän ei tarvitse mennä minnekään eikä tehdä mitään, teidän pitää vain haluta, haluta sydämenne pohjasta. Minun on mahdotonta työskennellä kundaliinin kanssa, jos teillä ei ole halua, koska halu, puhdas halu on yhtä kuin kundaliini. Ymmärrättekö nyt ongelmani? Puhdas halu on kundaliini, ja jos teette puhdasta haluanne vastaan, mitä voin tehdä sille? En voi pakottaa. Sitä ei voi työntää ulos.

 

Jos haluatte siemenen itävän, se on laitettava Äiti Maahan. Siitä ei voi vetää ulos osia ja panna ne itämään, eihän? Se on elävä prosessi, ja tätä elävää prosessia varten on oltava puhdas halu. Jos tällaista halua ei ole, niin tunnen, että hakkaan päätäni seinään. On tärkeää, että ymmärrätte, että teillä on oltava halu, joka on kaikkein korkein. Mutta jos olette tyytyväisiä asioihin, jotka ovat hyödyttömiä ja tyhjänpäiväisiä, niin mitä Minä pystyn tekemään? Kertokaapa, miten tyhjänpäiväisistä asioista kiinnostuneet saadaan taivuteltua? Ei ole sellaista psykologista keinoa, jolla heitä voisi taivutella, koska itsellä täytyy olla halu tulla kuntoon. Tämä on täysin sisäistä, jossa prosessi itsessään on elävä, eikä se toimi, jos ihmisillä ei ole puhdasta halua. Tämä on ollut kirjoitettuna jo kauan sitten: sitä ei voi muuttaa, sitä ei voi pakottaa, sitä ei voi selitellä eikä siitä voi keskustella tai väitellä, ei mitään sellaista; sen pitää alkaa toimia sisällänne.

 

Vaikka sen olisi saanut toimimaan jollakin henkilöllä, ei tuloksia ehkä synny. Se on mahdollista. Saattaa syntyä, tai sitten ei. Kun tilanne on näin hankala, ja kun lapset vielä pitävät kiinni kannastaan, mitä Äiti voi tehdä, että saisi heidät kääntymään sisäänpäin? Katsokaas, olen hyvin huolissani, että tämä ego, joka on joskus hyvin itsekäs ja omahyväinen, ja tyytyväinen itseensä ja onnellinen, eikä se anna teidän päästä sille tasolle, jolle kuulutte, jossa teillä on kaikki voimat käytössänne, jossa olette oman itsenne mestareita. Sitä se ei salli. Egoon samaistuminen on niin voimakasta, että on helpompaa tarttua härkää sarvista, kuin saada egoistinen ihminen harjoittamaan Sahaja Yogaa, se on hyvin vaikeaa. Olen tänään aika lailla sellaisella tuulella, voisi sanoa, että hieman tympääntynyt, mutta myös toisenlainen tunne valtaa Minut, täydellisen myötätunnon ja valtavan rakkauden tunne. Ja että jotenkin Minun pitäisi tehdä jotakin, että saisin järkeä näiden ihmisten päihin. Heille pitäisi tapahtua jotakin, koska muuten näen edessäni täydellisen katastrofin.

 

Se tulee tapahtumaan, uskokaa Minua, se tulee tapahtumaan. En halua pelotella teitä kuten rva Thatcher pelottelee venäläisillä. Se saattaa olla kuvittelua. Mutta tämä on todellista, ja sanon teille, se tulee tapahtumaan. Se tulee sairauksina ja itsetuhoisuutena. Mutta pahinta kaikista on Jumaluuden epäonnistuminen, että Se ei pystynyt kommunikoimaan teidän kanssanne, jotka olitte varta vasten luotuja, jotka tulitte tänne maan päälle tänä aikana, joiden piti saada taivasten valtakunta itselleen. Yhtäkkiä huomaatte kaikkien siivilöityneen ulos. Tiedän, että sahaja-joogitkin ovat joskus turhaantuneita. Oli kuinka oli, Minulla ainakin on nyt valtava halu. Mutta koska en halua mitään, niin tämäkään halu ei ehkä riitä.

 

Katsokaas, olen sellainen, että en halua mitään. Mitä tehdä? Siksi pyydän sahaja-joogeja haluamaan, että ihmisissä syttyisi sellainen suuri halu tulla hengeksi. Tämä on suurinta mitä voimme antaa veljillemme ja siskoillemme, jälkipolville, ihmisille, jotka tänään ovat lapsia, tälle kauniille maailmalle. Tarvitsemme näitä kauniita valoja ja kaunista aikaa, josta he kaikki voivat nauttia. Toivon, että ensikertalaiset ymmärtävät vaikeuteni ja yrittävät kohdistaa halunsa pelkästään Itseoivallukseen, ei mihinkään muuhun. Halutkaa vain sitä. Pyydän teitä haluamaan Itseoivallustanne ja unohtamaan kaiken muun, vaikka olisitte sitten toimitusjohtaja, tai vaikka kuningas Yrjö V. On parasta jättää kengät ulkopuolelle ja vain haluta hengeksi tulemista. Katsokaas, ero Minun ja Kristuksen välillä on tämä: Hän kyllästyi niin, että sanoi: ”Antaa heidän ristiinnaulita Minut.” Tietysti se oli suunnitelmakin, että Hänet ristiinnaulitaan, mutta se ei ratkaise ongelmaa nyt.

 

Minun täytyy varmistaa, että te kaikki jotenkin saatte ylösnousemuksenne. Niin kuin äiti haluaa kylvettää lapsensa ja puhdistaa hänet jotenkin. Kummalla tahansa tavalla – suklaalla, tai pienellä nuhtelulla, tai millä tahansa tavalla olen valmis saamaan sen toimimaan, mutta pyydän, ainakin halutkaa Itseoivallustanne. Jumala siunatkoon teitä kaikkia. Toivon, että ne, jotka saavat oivalluksen, antavat sen todella vakiintua ja ymmärtävät, että se on velvollisuutenne tänä päivänä, sillä olette syntyneet tähän maahan, joka on erityinen sekä Minulle, että Sahaja Yogalle, ja että saisitte Itseoivalluksenne, ymmärtäisitte sen hyvin, sulattelisitte sitä, menisitte syvälle siihen ja tulisitte sellaisiksi vahvoiksi persooniksi, joiksi teidät on tarkoitettu. Mutta sellaistakin pientä asiaa jos pyydetään, että ”Ottakaa kengät pois jalastanne.” Katsokaas, kengät saavat olonne hieman kireäksi. Näinkin pientä asiaa jos pyytää, niin se on kuin pyytäisin sataa puntaa! Sellaistakaan pientä asiaa jotkut eivät halua tehdä, enkä siksi ymmärrä miksi he ovat täällä, mitä varten he ovat tulleet tänne asti? Ettekö halua oivallustanne?

 

Ettekö halua saada Jumaluuden suurinta siunausta? Mitä voin tehdä? Miten voin toimia kanssanne? Saatatte olla hyvin korkeasti koulutettuja ja oppineita, mutta ette ole vielä tietäneet. Näin käy gurujen kanssa, näin käy kaikille, ihmiset pitävät kiinni gurustaan; he pitävät kiinni gurustaan eivätkä voi luopua hänestä, vaikka mikä olisi, ja se on yhdenlainen ego, koska he ajattelevat: ”Hyvä on, myönnämme erehdyksen; mitä sitten vaikka erehdyimmekin, elämme sen kanssa! Joten annetaan palaa vaan.” Tämä on yksi ihmistyyppi, joka ei tahdo luopua mistään typerästä. Kolmas tyyppi on sellainen, joka vain odottaa: ”Antaa katastrofin tulla. Odottelemme sen tuloa.” He sanoivat: ”Äiti, ei sillä väliä, älkää huolehtiko, odottelemme maailmanloppua.

 

Milloin se tulee? Kertokaa meille vain se. Odotamme sitä innokkaasti. Jos tuho tulee, se on oikein hyvä asia, olemme alistuneet siihen.” Jos kulkee Pariisin kaduilla, kuulee monen keskustelevan siitä, milloin kymmenen tähteä kohtaa niin, että törmäämme ja meistä tehdään muusia. Meistä ei tehdä muusia, sen voin kertoa, vaan jotain kamalaa, joka on tuhat kertaa pahempaa kuin se, mitä tapahtuu Pariisin kaduilla. Tällainen kolmen ihmistyypin asenne … En tiedä, saatan ehkä … Olen nyt ollut Lontoossa monta päivää, ja lähtöpäiväni lähestyy, enkä tiedä mitä tulee tapahtumaan, koska sahaja-joogitkin tuntevat itsensä epätoivoisiksi ja haluaisivat kaikki muuttaa Intiaan. En aio antaa heidän muuttaa Intiaan ennen kuin ovat antaneet oivalluksen ainakin puolelle Englantia. Kyllä, se on aivan varma. Jos ajattelette, että nyt Äiti on mennyt Intiaan, pakataan mekin laukkumme ja muutetaan sinne pieneen mukavaan ashramiin nauttimaan elämästä, ei onnistu!

 

Teidän on tehtävä kovasti työtä. Teidän on annettava oivallus ainakin puolelle englantilaisista jollain tavalla; jos ette onnistu siinä, ette saa nauttia tai levätä, enkä Minäkään voi levätä koko elämäni aikana, jollei tämä tapahdu. Toivon, että kaikki ymmärrätte huoleni, suuren huoleni ja rakkauteni Englannin kansaa kohtaan, jonka myös pitäisi ymmärtää paikkansa tässä Jumalan suuressa luomatyössä, ja kuinka heidän pitäisi nousta ylös. Jumala siunatkoon teitä kaikkia. Ottaisin hieman vettä. Minun on ehkä parempi istua tässä. Parempi jaloille. Tässä on paljon parempi. Onko kysymyksiä? Olkaa hyvä!

 

Olet täällä! Mukava nähdä sinua! Mitä Wightsaarelle kuuluu? Asutko siellä? [Minäkö? En ole Wightsaarelta. Olen Hampsteadista.] Meillä taitaa olla muutamia joogeja siellä. Meidän täytyy yrittää kaikenlaista. No, mitä kysymyksiä teillä on?

 

En pysty lukemaan ajatuksianne. Kertokaa. Anna olla. Ne voivat olla siinä. Mitä kysymyksiä? Ei kysymyksiä? Kysymys voisi kuulua: ”Miten voi saada itselleen halun?” Eikö niin? Jos joku kysyisi tällä tavalla: ”Äiti, miten voi saada itselleen halun, kertokaa meille? ”, ”Miten voi saada itselleen halun syödä jäätelöä?

 

”, ymmärrättekö? Joskus ei tiedä itkeäkö vai nauraa. Näin se on. Kuinka moni on täällä ensimmäistä kertaa? Nostakaa käsi ylös. Monia. Hyvä, hyvä, … Pyytäisin niitä, jotka ovat täällä ensimmäistä kertaa, tulemaan eteen, ja sahaja-joogit voisivat mennä taakse. Olkaa hyvä, menkää taakse. Muutkin voivat mennä taakse. Tulkaa tänne.

 

Istukaa alas vain. Ensimmäinen ja toinen rivi voisi istua alas. Onko siinä varmasti mukava istua? [Kyllä, kyllä …] Pystytkö istumaan mukavasti siinä alhaalla? Voit istua siinä toisella rivillä, jos haluat, jos ei ole mukava, ei ole helppoa istua maassa. Miksette laita tuoleja siihen tällä tavalla? He hakevat teille tuoleja tuonne ja tuonne. Voisitteko tuoda muutamia tuoleja tänne eturiviin? Laittakaa se sinne. Voitte tuoda … [Äiti puhuu hindiä] [Epäselvää] Mitä niistä – ovatko ne kiinni toisissaan?

 

Ovatko ne kiinni? Olen pahoillani. Voitte tuoda tänne koko rivin, kyllä, kyllä. Istu tuonne, sinun täytyy istua mukavasti, lapseni. Anna hänen olla … Hän istuu mukavasti. Täytyy istua mukavasti, se on ensimmäinen asia. Hyvä? Missä vain tuntuu mukavalta, istukaa siihen. Hyvä. Niin paljon uusia ihmisiä.

 

Se on todella hienoa. Riittää, riittää, he eivät halua … He sanovat, että näin on hyvä. No niin… Tämän on hyvin yksinkertaista, että Kundaliinin pitää herätä sisällänne, koska Hän on siellä, Hän on ollut siellä koko ajan, ja Hän herää itsestään, spontaanisti, teidän ei tarvitse tehdä mitään. Kaikki on omaanne. Ainoa asia on se, josta Gavin on varmasti jo kertonutkin, että valaistunut tuli voi sytyttää toisen tulen. Samalla tavalla, jos Minä olen valaistunut, teidän pitäisi saada valaistumisenne. Ja se tapahtuu hetkessä, sen pitäisi tapahtua hetkessä. Voitte laittaa kätenne tällä tavalla. Nyt Minun täytyy selittää, että en ole ottamassa teiltä mitään. Näin tehdään siksi, että nämä sormet edustavat teidän keskuksianne.

 

Nämä viisi sormea ja viides, kuudes ja seitsemäs ovat vasemman puolen keskuksia, nämä ovat oikean puolen keskuksia. Kun ne laitetaan yhteen, niistä muodostuu keskitie, jota me kutsumme nimellä ’Sushumna’. Keksitie ilmenee lääketieteen termein parasympaattisena hermostona. Tällä keskitiellä on vasen ja oikea puolensa jokaisessa keskuksessa. Laitamme siis kätemme tällä tavalla, niin että sormien päät, joiden tiedämme olevan sympaattisen hermoston päitä, joten vasen ja oikea sympaattinen järjestelmä valaistuu, ja se on yhteydessä tänne, tällä tavalla, ymmärrättekö? Ja nyt teidän tarvitsee vain laittaa kätenne tällä tavalla Minua kohti, aivan rentoina syliinne. Olkaa rentoina. Olkaa rentoina. Joudutte ehkä löysäämään hieman kireitä vaatteitanne, jos ne tuntuvat epämukavilta, ei muuta. Ja jalat – on hyvä istua maassa, mutta jos jalat ovat Äiti Maata vasten, se auttaa myös.

 

Mutta jos teidän on mukava istua siinä, hyvä niin, sillä ei ole merkitystä. Ojentakaa kätenne tällä tavalla. Sillä ei ole merkitystä, miten pidätte käsiänne, kunhan sormet ovat Minuun päin, se riittää. Sormet Minuun päin. Sillä ei ole merkitystä, mitä rotua, uskontoa, väriä tai muuta edustatte. Eikä silläkään ole merkitystä, mitä olette tehneet aikaisemmin. Nyt olemme täällä nykyhetkessä. Vain tällä hetkellä on merkitystä Minulle. Tässä hetkessä olette täällä hypätäksenne Itseoivalluksen uuteen tietoisuuteen. Tämä on siis kaikkein tärkein hetki – niin Minulle kuin teillekin.

 

Tällä hetkellä voitte unohtaa niin menneen kuin tulevankin. Joku saattaa ajatella olevansa syyllinen johonkin, sehän on muotia nykyään, syyllisyyden tunteminen on muotia. Lännessä se on muotia. Tunnetaan syyllisyyttä aivan tyhjästä, sitä en ymmärrä. Intialainen ei koskaan tunne syyllisyyttä, vaikka olisi tehnyt mitä. Tämä muodikas syyllisyys puristaa Minua joskus täältä, kun puhun länsimaalaisten kanssa. Aivan aluksi teidän on tiedettävä, että ette ole lainkaan syyllisiä Jumalan edessä. Jumalan silmissä te ette ole syyllisiä, eikä teillä ole mitään oikeutta tuomita itseänne, koska teistä tulee Jumalan temppeleitä. Älkää siis tunteko syyllisyyttä itsestänne. Ettehän ole edes luoneet nenäänne, mistä siis tunnette syyllisyyttä?

 

Pitäkää yllä iloista mieltä itseänne kohtaan, että ette ole syyllisiä, että teistä on tulossa henki, kauneus ja loisto, joka te olette. Ei ole mitään syytä tuntea minkäänlaista syyllisyyttä! Se on hyvin tärkeää. Aivan aluksi pyydän teitä jättämään pois syyllisyyden. Se on ensimmäinen asia, mikä teidän pitää tehdä. Vilpittömästi teidän on sanottava itsellenne: ”En ole lainkaan syyllinen”. Sillä juuri nyt jokaisella on suuri möhkäle tässä näin, jokaisen vasemmalla puolella. Tällä tavalla ihmisille tulee nikamatulehdus ja Minäkin saan sellaisen joku päivä, koska ihmisillä on sitä niin paljon. Meidän ei pidä tuntea minkäänlaista syyllisyyttä, se meidän pitää päättää. Mitä tahansa ihmiset ovat sanoneet teille, että olemme suuria syntisiä tai jotain muuta, Jumalan rakkauden edessä emme voi tuntea syyllisyyttä, koska silloin tekisimme Hänen anteeksiannon voimaansa vastaan.

 

Hänellä on valta antaa anteeksi, ja Hän antaa anteeksi paljon suurempiakin syntejä, eikö niin? Älkää siis tunteko syyllisyyttä, se on ensimmäinen asia, joka Minun pitää selittää teille. Lukemalla kaikenlaisia kamalia kirjoja ihmiset alkavat myös tuntea syyllisyyttä. En tiedä miten, … mistä niitä tulee, mutta se on hyvin yleistä, enkä tiedä missä tällaista syyllisyyden kauppaa käydään, mutta aivan varmasti ihmiset tuntevat syyllisyyttä turhasta. Pyydän teitä siis olemaan tuntematta syyllisyyttä, laittamaan kädet Minua kohti ja sulkemaan silmät. Sulkekaa silmänne. Miten Minä teen sen? Minun pitää nyt kertoa teille. Minulle se on hyvin yksinkertaista. Teen niin, että huomiollani laitan teidät kaikki sydämeeni.

 

Pystyn tekemään sen. Jos tiedätte, miten joku ihminen laitetaan sydämeen, tekin pystytte tekemään sen hyvin helposti. Olette kaikki sydämessäni. Oletetaan, että kuvittelen teidät sydämeeni – voidaan sanoa näin, ja nostan Kundaliinini, ja tuon sen päälaen alueelle, jossa Minun Henkeni sijaitsee, ja sitten oma Kundaliinini koskee Henkeä, Hengen paikkaa, ja kun se tapahtuu, niin silloin tunnette kaikki, että olette saaneet oivalluksenne. Tunnette oivalluksen. Näin se tapahtuu. Kun te saatte oivalluksenne, tekin saatte samat voimat itsellenne. Voitte sitten antaa oivalluksia muille vain nostamalla käsiänne niiden ihmisten selän takana, joille haluatte antaa oivalluksen. Tämä on hyvin yksinkertainen menetelmä, jonka luonto on saanut aikaan evoluution elävän prosessin avulla. Sulkekaa silmänne ja laittakaa kätenne Minua kohti. Tämän seurauksena alatte aluksi huomata ajatuksenne, kysykää mieleltänne.

 

”Mitä ajattelet?” Pitäkää silmänne kiinni, se on tärkeää. Huomaatte, että siihen ei ole vastausta. Monet huomaavat, että vastaukset katoavat. Jos yritätte saada kiinni vastauksesta, sitä ei ole, se pakenee pois. Se on paras tilanne. Kun mieli välillä lepää, se ei ajattele. Kun tämä on tapahtunut sisällänne, voimme alkaa toimia halumme avulla. Vasen käsi edustaa meissä olevaa halua, joten pitäkää se osoittamaan Minua kohti, ja oikealla kädellä teidän on nyt toimittava. Älkää missään tapauksessa avatko silmiänne, olkaa hyvä, älkää avatko silmiänne.

 

Laittakaa oikea kätenne sydämen päälle. Jos teillä on takki, laittakaa käsi takin alle. Laittakaa käsi sydämen päälle, vasemmalle puolelle. Pitäkää vasen käsi suoraan Minua kohti, suorana. Nyt teidän pitää esittää kysymys itsellenne sydämessänne: ”Äiti, olenko minä henki?” Esittäkää kysymys. Te olette! Mutta on parempi, että kysytte niin aluksi, koska asenne juuri nyt on: Olenkohan henki vai en, vaikka Äiti sanoo niin, ette ehkä usko sitä. Kysykää siis: ”Äiti, olenko henki?” Pitäkää silmänne kiinni.

 

Kysykää vilpittömästi. Jos olette henki, silloin teidän on oltava myös oma mestarinne, opettajanne. Nyt voitte siirtää saman käden alas toisen keskuksen päälle vatsan vasemmalla puolella. Vatsan päälle, vasemmalle puolelle, hieman alemmaksi, esittäkää vasemman puolen keskukseen kysymys, vatsan keskikohtaan, esittäkää kysymys: ”Äiti, olenko minä oma opettajani?” ”Olenko oma guruni?” Kysykää ainakin kymmenen kertaa. Vilpittömästi, täydestä sydämestänne, täydellä luottamuksella, kysykää: ”Äiti, olenko minä oma opettajani?” Laittakaa oikea käsi jälleen sydämen päälle. Tässä kohdassa, teidän pitää sanoa luottavaisesti: ”Äiti, minä olen henki.” Teidän pitää luottavaisena sanoa: ”Äiti, minä olen henki.”

 

Sanokaa se kaksitoista kertaa. ”Äiti, minä olen henki.” Te olette henki. Kaikki sanovat, että te olette henkiä. Ja että teidän täytyy syntyä uudelleen. Vakuuttakaa itsellenne. Nostakaa nyt oikea käsi ylemmäksi kaulan tyveen, vasemmalle puolelle. Työskentelemme halun takia vasemmalla puolella. Kaulan tyveen, vasemmalle puolelle, jossa kerroin on se suuri syyllisyyden ”möhkäle”. Jos olette henkiä, miten voisitte olla syyllisiä?

 

Sillä henki ei koskaan tee syntiä, se on syytön, täydellinen, absoluuttinen. Sanokaa nyt: ”Äiti, en ole syyllinen” täydellä itseluottamuksella ja 16 kertaa, ja jos olette tunteneet todella paljon syyllisyyttä, sanokaa 32 kertaa. Se on … Se on hyvä rangaistus. Sillä Minä saan kärsiä teidän syyllisyydestänne. Mistä tahansa, vaikka tupakoinnista, juomisesta, mistä vain, älkää tunteko syyllisyyttä. Unohtakaa. Vakavia tai vähäpätöisiä asioita, älkää tunteko syyllisyyttä. Teidän täytyy kunnioittaa itseänne, eikö niin, jos olette henkiä. Nyt. Nyt on parempi.

 

Koska ette todellakaan tiedä mitä olette, siksi tunnette syyllisyyttä, uskokaa Minua. Kun saatte tietää mitä olette, tulette ihastumaan, kun tiedätte. Uskokaa Minua. Älkää tuomitko itseänne ollenkaan. Ei synnintunnustuksia. Eikä nyt tarvitse tuoda esiin menneisyyttä. Unohtakaa menneisyys. Älkää tehkö mitään syntilistaa itsellenne. Tällä hetkellä se on hyvin tärkeää. Tiedän mitä jotkut teistä nyt tekevät.

 

Unohtakaa. Unohtakaa kaikki. Mitä tahansa muut ovat sanoneet, unohtakaa se, taivaan tähden! Nostakaa oikea kätenne otsalle. Juuri siihen. Tämä on kruunun paikka päässä, jossa emme ole pystyneet antamaan anteeksi muille. Sellaisen, joka kantaa kruunua, on annettava anteeksi muille. Meidän täytyy sanoa: ”Äiti, annan kaikille anteeksi.” Se on mitä yksinkertaisin asia, koska ne, jotka sanovat sen olevan vaikeaa, eivät tiedä sen olevan myytti. Kun annatte anteeksi toisille, mitä teette?

 

Ette mitään. Ja jos ette anna anteeksi, mitä teette? Ette mitään. Mutta jos ette anna anteeksi, silloin vain piinaatte itseänne ja toimitte teitä kiusaavien ihmisten hyväksi. Sanokaa vain täydestä sydämestänne: ”Äiti, annan anteeksi kaikille.” Nyt voitte laittaa kätenne pään päälle. Keskelle päälakea, jossa teillä oli pehmeä aukile lapsena, ja painakaa sitä kämmenellä, koska te itse otatte vastaan oman oivalluksenne, joten painakaa kämmenellänne, pyörittäkää myötäpäivään, kellon suuntaan. Laittakaa koko kämmen päälaelle, hieman sen etuosaan, se on enemmän edessä, painakaa ja pyörittäkää kämmentä tällä tavalla. Pyörittäkää. Painakaa voimakkaasti.

 

Tässä teidän pitää pyytää: ”Äiti, minä haluan oivallukseni.” Sillä, kuten kerroin, en voi toimia vapauttanne vastaan. Niinpä teidän on pyydettävä: ”Äiti, ole hyvä ja anna minulle oivallukseni.” Muussa tapauksessa en voi tehdä sitä, valitettavasti. Ongelmani on se, että en voi tehdä sitä yksin. Siksi pyydän teitä sanomaan: ”Äiti, minä haluan oivallukseni.” Oikein hyvä, olet saanut sen. Nostakaa nyt kättänne noin 10-15 senttiä ja kokeilkaa, tunnetteko viileää virtausta. Teidän täytyy kokeilla itse. Tunnetteko? Siellä se on.

 

Hyvä, vaihtakaa kättä ja kokeilkaa. Älkää avatko silmiänne, vaihtakaa vain kättä ja kokeilkaa. Laittakaa oikea käsi Minua kohti. Oikea käsi tällä tavalla, ja kokeilkaa vasemmalla, tunnetteko viileän virtauksen tulevan sisältänne. Tunnustelkaa pään päältä, tuleeko pään sisältä viileää tuulta. Älkää miettikö sitä. Ei pidä ajatella, ajattelemalla ei … Tunnetko? Se on hyvin hienojakoista. Se alkaa käsistä, nousee pään päälle… Se toimii, toimii, toimii. Vaihtakaa taas kättä, kun haluatte.

 

vaihtakaa kättä. Kokeilkaa itse, älkääkä huolestuko, jos ette tunne sitä, meillä on täällä paljon ihmisiä, jotka voivat käynnistää sen uudelleen. Älkää turhaan vakavoituko, te saatte tuntea sen. Älkää huolestuko. Kukaan ei jää ilman Kundaliinin kokemusta. Voin vakuutta teille, Se on siellä. Joillakin ihmisillä se saattaa kestää hieman kauemmin, joillakin hieman vähemmän, sillä ei ole merkitystä. Älkää tuomitko itseänne älkääkä olko vakavia. Laittakaa käsi hieman alemmaksi ja liikutelkaa edestakaisin. Jotkut saattavat tuntea sen kädessään. Jotkut saattavat tuntea siinä kädessä, joka on Minua kohti.

 

Tässä kohdassa, pyydä heitä kokeilemaan tästä. Sahaja-joogit voivat kokeilla, mutta ei tarvitse puhua tai koskea, he vain katsovat tunnetteko sen. Hän sai sen. Se on hyvin hienojakoista. Saitko? Entä hän? Katsotko, herra siinä vieressäsi, hän on oivaltanut sielu. Hän tunsi sen jo, hyvä. Sitten tämä herra tunsi jo hieman, ja nyt hän taas miettii sitä. Älkää ruvetko miettimään sitä, älkää miettikö, olkaa hyvä. Täällä Holbornissa on hienoja ihmisiä.

 

Hieno paikka, jonka löysitte. ’Ha’, kaikki hyvin? Se toimii. Katso hänen kättään. Hei, Graham? Katsotko … ’Ha!’