Shri Kartikeya Puja

Munich (Germany)


Send Feedback
Share

Shri Kartikeya Puja. Grosshartpenning, Munich (Germany), 13 July 1986.

Olen pahoillani, että olen myöhässä. En arvannutkaan, että tämäniltainen ohjelma olisi näin hienossa paikassa. Ja tässä näette Michelangelon kauniin maalauksen, joka kuvaa sitä, miten Jumala, teidän Isänne, haluaa pelastaa teidät, haluaa auttaa teitä ja saada asianne toimimaan. Saksassa on tapahtunut hyvin väkivaltaisia asioita, jotka ovat vaikuttaneet tuhoisasti länsimaiseen elämään kaikkialla. Arvot kadotettiin, dharman (hyveen) ajatus unohtui, naiset alkoivat käyttäytyä kuin miehet, monet ihmiset saivat surmansa. Hyvin, hyvin nuoret ihmiset kuolivat. Heidän unelmansa eivät ikinä täyttyneet, heidän elämänsä ei ollut muuta kuin sotaa. Se oli kuin eräänlainen kuumuusaalto, joka tuhosi kaikki hienojakoisemmat asiat. Kun luonto palauttaa tasapainon, tai hurjistuu, se tuhoaa vain aineellisia asioita, mutta kun ihmiset aloittavat tuhoamisen, he tuhoavat hienojakoisemmatkin asiat, kuten arvojärjestelmän, luonteen, siveyden, viattomuuden. Joten nyt sotaa käydään hienojakoisemmalla tasolla. Meidän tulee ymmärtää, että kaikki nämä asiat ovat vaatineet kovan veronsa lännessä, länsimaiden ihmisten identiteetistä.

 

Joten ensimmäinen ponnistus on korjata se, laittaa se kuntoon ja saada se seisomaan omilla jaloillaan. Sillä ihmiset menettivät identiteettinsä, perinteensä, heillä ei ollut ankkuria, ei juuria, ja heitä veti puoleensa mikä tahansa, mikä tuotiin heille jonkinlaisena älyllisenä kokemuksena. Naisista tuli hyvin itsenäisiä, ja he ajattelivat ratkaisevansa kaikki ongelmat itse. He ajattelivat, että he voivat olla kuin miehet. Tästä alkoivat vielä suuremmat ongelmat. Sillä nainen on nainen, ja hänessä on hyvin vähän sitä, mitä kutsumme mieheksi, ja kun hän yrittää välttää sitä, mitä hänellä on, ja kehittää sitä, mitä hänellä on hyvin vähän, silloin hänestä tulee kummallinen. Ehkä kuolleiden miesten sielut riivaavat häntä, halu olla miehekäs voi houkutella sellaisia ”haamuja”, jotka haluavat ottaa valtaansa naisen mielen. Ja kun näin tapahtuu, heillä on naisen ulkomuoto, ja paholaisen mieli. Naiset itse eivät tätä näe, koska tämän paholaismainen riivaaja saattaa tehdä heistä hyvinkin menestyksekkäitä maallisessa mielessä. Ehkä he pystyvät alistamaan muita, tai heistä tulee pikkutarkkoja, kuten miehistä, hyvin siistejä, järjestelmällisiä – vailla kauneutta ja suloisuutta.

 

Lopulta heistä tulee kuin vampyyreitä, joten vaikka sota on ohitse, se tekee edelleen tihutöitään Saksan naisten keskuudessa. Olen kuullut, että vastaavanlainen hyökkäys tuli kauan sitten, ja silloin näitä naisia kutsuttiin amatsoneiksi. Nyt historia toistaa itseään, jälleen kerran. Annoin haastattelun naispuoliselle saksalaistoimittajalle ja olin äimistynyt hänen asenteestaan, sillä tunsin, että hänessä on natsipiirteitä, joku natsi riivaamassa. Hänellä oli kaksijakoinen persoona, toisaalta hän puhui suloisesti, toisaalta hän oli natsi ja fasisti. Heillä on hyvin ovelat vastaväitteet. Ensin he saattavat sanoa, että olemme vähäosaisten puolella, kuten intialaisten. Intialaiset ovat arjalaisia, me olemme arjalaisia, ja me olemme kiinnostuneita arjalaisten asioista. Intialaiset ovat henkistä kansaa, ja nämä sanovat olevansa kuin intialaisia, voitteko kuvitella? Elämänlaadun pitäisi parantua, se on pääasia.

 

Miesten ominaisuudet ovat erilaisia kuin naisten, kuten olen monesti teille kertonut. Ja jos naiset yrittävät olla miehiä, he eivät voi saada mitään hyvää aikaan. Meillä on ollut monta esimerkkiä. Olette nähneet Maon vaimon. Olette nähneet Tšiang Kai-šekin vaimon. Nyt tämän uuden rouva Carloksen, Onko se nimi Carlos? Ei kun Marcos, Marcos. Monia tämäntyyppisiä naisia. He sotkevat aina asiat kun yrittävät olla miehiä. Historiassa oli monia hienoja naisia.

 

Intian naiset ovat yleensä olleet kunnollisia. Meillä oli naisia kuten Jhansin kuningatar, Jhansi ki Rani, joka taisteli brittivaltaa vastaan. Hän oli leski. Hän sitoi vauvansa selkäänsä ja meni taisteluun. Kerrotaan, että hänen hevosensa hyppäsi 55 metristä, alas linnoituksen tornista, ja britit kirjoittivat, että ”Valtasimme Jhansin, joten voitto kuuluu meille, mutta kunnia kuuluu Jhansi ki Ranille”. Meillä on ollut suuria naisia Intiassa. Kuten Nur Jahan oli toinen suuri nainen, meillä oli Chand Bibi, Ahalyabai, mutta he olivat kaikki naisia, ilman miehen egoa. Toki naiset voivat tehdä töitä, toimistossa, miesten kanssa; mutta ei heidän tarvitse ryhtyä miehiksi. Kerron teille omakohtaisen esimerkin. Minun piti rakentaa talomme Lucknow’ssa.

 

Tein sen todelliseen naisten tyyliin, ja rakensin tosi hyvän talon, paremman kuin kukaan mies olisi pystynyt, niin halvalla. Mies menisi ja hankkisi ensi töikseen arkkitehdin, mittailisi kaiken mahdollisen ja yrittäisi suunnitella kaiken etukäteen. Egossaan hän menisi johonkin kalliiseen kauppaan ja hankkisi jotain tyyristä, antaisi kauppiaan huijata. Sitten, egonsa vallassa, hän palkkaisi kallista työvoimaa, ja nimeäisi työmaalle työnjohtajan. Itse tein sen aivan eri tavalla. Minulla oli tietty määrä rahaa, joten menin tutkimaan, kenellä on parhaat työmiehet ja tiilet. Talo oli määrä rakentaa tiilistä. Mitä muuta vielä tarvitaan? Aivan kuin perheenäiti keräisi ainekset ruokaan. Tarvitaan myös hiekkaa.

 

Tarvitaan sementtiä, rautatankoja, ja työvoimaa. Joten en toiminut kuten mies toimisi. Löysin miehen, joka myi parhaat tiiliskivet. Hän sanoi: ”Minulla ei ole rahaa, koska rakensin uunit, ja ne pitäisi täyttää tiilillä, ja sitä varten tarvitaan alkupääomaa.” Sanoin: ”Selvä juttu, ostan kokonaisen uunillisen tiiliä. Paljonko se maksaa?” Hän sanoi: ”Viisituhatta rupiaa riittänee.” Mutta hän sanoi, että jos uuni ei toimi kunnolla, tai jokin muu asia menee tiilien poltossa pieleen, se on sitten teidän tappionne. Sanoin: ”Ei haittaa. Polttakaa yksi uunillinen tiiliä minun piikkiini.”

 

Joten ostin kokonaisen uunillisen häneltä. Polttouuni on se, jossa tiilet tehdään, koko uuni peitetään mudalla ja tiilet poltetaan koviksi. Joskus voi olla, että koko erä epäonnistuu, tai uuni sortuu. Sanoin: ”Näin tehdään. Vain 5000 rupiaa.” Kun tiilet on onnistuneesti poltettu, sama määrä maksaa vähintään 50.000 rupiaa. Sitten menin joelle ja kysyin: ”Paljonko yksi erä maksaa?”. Siis iso kasa hiekkaa. He sanoivat: ”Näin kesällä se on hyvin halpaa, mutta talvella se on paljon kalliimpaa.” Mies ajattelisi, että otan nyt jonkin verran, ja sitten kun tarvitsen enemmän, haen lisää.”

 

Mutta minä en tehnyt niin, vaan ajattelin: kesä on kiva, kun kerran saa halvalla, miksen ostaisi nyt paljon?” Joten ostin koko ison hiekka-alueen. Sitten menin raudantakojien luokse. Kysyin: ”No entäpä rauta?” He sanoivat: teidän pitää tilata rautatangot, mutta ison määrän saatte huomattavasti halvemmalla. Tämän verran tarvitsemme etumaksua.” Sanoin: ”OK.” Niinpä tilasin sen, ja minulla oli kaikki ainekset, aivan kuin olisin ollut valmistamassa ruokaa. Sitten tarvitsimme vielä puutavaraa. He sanoivat: ”Puutavara tulee Nepalista.” Sanoin: ”Selvä juttu.

 

Mistä muualta sitä saisi? He sanoivat: ”No jostain toisesta metsästä kai.” Menin Intian keskellä sijaitsevan Jabalpurin metsään ja siellä tilasin puutavaraa. Suuri määrä puita oli juuri kaadettu, ja huutokaupassa ostin valtavasti puuta sieltä. Sieltä sain puut, ja ostin myös marmoria. Tätä marmoria ei ollut ikinä käytetty missään. Sanoin: ”Voin käyttää tätä marmoria vaikka mihin.” Joten sain puutavaran ja marmorin samasta paikasta. Sitten työvoima. Kyselin ystäviltäni, tunsivatko he hyviä työmiehiä ja muurareita.

 

He sanoivat: ”Kyllä, tämä on hyvä, ja tuo on hyvä.” Soitin kaikille. Sanoin: ”Voitte asua talossa töiden ajan ja ruokin teitä tosi hyvin, ja muutenkin pidän teistä hyvää huolta. Joten he kaikki asettuivat taloksi perheineen, ja laitoin heille kaikille ruokaa. Näin voitin heidät puolelleni ja he tekivät mitä vain eteeni. Todellakin, he olivat niin kilttejä minulle, he jopa keksivät uusia tekniikoita, kuten miten tehdä sementistä marmorin näköistä. He käyttivät kaikennäköiset taidot, joita heillä oli. Tällä tavalla iso, 20 makuuhuoneen ja 5 olohuoneen talo saatiin valmiiksi vuoden sisään. Eikä kukaan voi uskoa, minkä hintaiseksi talo tuli. Kymmenesosa siitä, mitä arkkitehti olisi ottanut.

 

Kaikki vain meni niin hyvin, kirjanpitokin – koska en osannut kirjanpitoa, päätin joka päivä: ”tänään voin käyttää niin ja niin paljon, ja näin tosiaan tein. Kirjasin ylös menot, ja ne täsmäsivät rupian tarkkuudella. Kukaan ei voinut epäillä petosta, kun taas muiden samalle alueelle rakentaneiden kirjanpitoa tutkittiin ja tuli ongelmia, heitä verotettiin lisää, ja ties mitä, mutta meitä ei. Ja sain sen valtavan talon teetettyä niin halvalla. Sellaisen talon, että ihmiset sanoivat: jopa Taj Mahal voi sortua, mutta tämä ei sorru. Me teimme vankan perustan ja kaiken muunkin, koska minulla oli niin halvat tiilet. Ostin koko uunillisen pilkkahintaan, ja puolet niistä myin, kun niitä oli paljon jäljellä. Myös ostamastani hiekasta myin puolet eteenpäin, koska en tarvinnut niin paljon, hinta oli noussut, joten sain hiekan ilmaiseksi. Puutavara, jonka silloin hankin, käsiteltiin ja työstettiin, ja minulla oli pieni tankki, johon puutavara laitettiin kunnes siitä tuli lopulta säänkestävä. Se nostettiin kuiville, ja käytin itse puolet sataan ikkunanpieleen ja 60 oveen, loput myin.

 

Jopa puuhake myytiin polttamista varten, polttopuuksi, vai miksi sitä sanotaan? Suurin osa myytiin rakentamiseen puutavarana, osa käytettiin myös työmiesten parakkeihin, mutta Minun piti joka päivä kokata heille, varmistaa, että heillä oli asiat mukavasti, hankin heille kunnon peitot ja sängyt nukkumiseen, joten he olivat hyvin tyytyväisiä. Näin nainen hoitaa homman, ja kaikki olivat ihmeissään. He eivät löytäneet vikaa kirjanpidosta, eivätkä mistään muustakaan, ja pyysin mieheni ystäviä pysymään etäällä minusta. Sillä hän teki töitä pääministerin kanssa, ja ihmiset olisivat sanoneet: ”Hän ottaa lahjuksia.” Oli kyllä toinenkin syy tähän, he olisivat tulleet valittamaan: ”tämä ei ole hyvä, tuo ei toimi.” Pidin heidät loitolla, koska miehet osaavat vain päteä. Naiset tuottavat tulokset. Ei mitään komiteoita tai kokouksia. Sanoin vain: ”Antakaas, kun hoidan tämän homman.”

 

Tällä joukolla rakensimme talon mukavassa hengessä, kauniin talon, jota tietääkseni on myös kuvattu, niin että voitte nähdä talon, jonka rakensin sinne. Naisen, joka on sahaja-joogini tulee kehittää erityisiä ominaisuuksiaan, koska hän on hyvin intuitiivinen, kuten naiset aina. Hän päätyy oikeaan lopputulokseen nopeasti. Jos hän on nainen – mutta jos hän on puoliksi mies, sitten en tiedä millainen olio hän on. Naisen pitäisi olla nainen, hän on niin voimakas, voimakas kuin Äiti Maa, joka kantaa ja kestää kaiken, ja hän voi aina antaa parastaan muille. Äärimmäisen uhrautuva, antelias, rakastava, anteeksiantava. Kun miehet kehittävät naisten hyveet, he ovat pyhimyksiä. Mutta ei niin, että he juoksevat naisten perässä. Ei senkaltaista hölynpölyä. Heidän pitää olla sankareita, ritarillisia ihmisiä.

 

Heidän tulee olla urheita, mutta sen ohella myötätuntoisia ja anteeksiantavaisia. Luulen, että Saksassa asiat ovat päinvastoin, ja että läntisten maiden sahaja-joogien kohdalla tämä on hyvin yleistä. Naiset kehittävät järkyttävän egon. Intiassa naiset tekevät töitä, ja kaiken muunkin. Meillä on ollut loistavia puhujia pitkän aikaa. Silti heillä ei ole egoa. Äidilläni oli korkeakoulututkinto, eikä niinä päivinä ollut kuin pari naista, jotka olivat saavuttaneet moista. En ikinä nähnyt hänellä olevan egoa. Omat tyttäreni, toinen on arkkitehti ja sisustussuunnittelija, mutta hän ei käy nyt töissä, sillä hänen aviomiehellään on hyvä työ. Hän piirtää ja rakennuttaa taloja toisille, auttaa heitä palkkiotta.

 

Hänellä on hyviä ystäviä. Joten mikä on naisen saavutus? Hänellä on enemmän ihmisiä ympärillään. Ihmisyyden voimaa. Hänellä on enemmän ihmisolentoja ympärillään. Ja mikä on miesten tehtävä? Heidän täytyy maksaa talouden kaikki laskut, maksaa vakuutukset ja auton korjaus. Antaa heidän pitää likaiset työt. Naiset saavat rakkautta täynnä olevia kirjeitä lapsiltaan, aviomieheltä, kaikilta. Naisia rakastetaan.

 

Heistä huolehditaan. Nyt kun heistä on tullut niin miehisiä, heillä ei ole enää näitä etuuksia. Ennen bussissa tavattiin antaa istumapaikka naiselle. Nyt kukaan ei tee sitä enää. Kerran vanhempi nainen oli matkalla, ja vieressä istui nuori kaveri. Sanoin: ”Miksi et anna hänelle istumapaikkaa?” Hän sanoi: ”Miksi antaisin?” Hänellä on housut päällään, kuten myös minulla.” Vanhalla naisella oli pitkät housut jalassa, joten mies sanoi: ”Hänellä on housut, minulla on housut, mitä eroa?” Joten kaikki etuutemme ja etuoikeutemme menetämme, kun yritämme tulla miehiksi.

 

Ja mitä siinä voitamme? Oikeastaan, päinvastoin. Luulen, että nykyaikoina naiset ovat enemmän miesten orjia kuin aikaisemmin. He harmistuvat helposti. Sanotaan, että on joogini. Hän on epätasapainossa ja hänellä on ongelmia. Ensimmäinen asia, mitä hän ajattelee, on: ”Voi ei, nyt mieheni jättää minut, hän vie lapset mukanaan, mitä minä nyt teen?” Hän ei ikinä ajattele Sahaja Yogaa. Kerran tapasin ihmeellisen naisen, oikean tosinaisen. Hän sanoi: ”Äiti, koska olen skitsofreenikko, haluan lopettaa Sahaja Yogan.

 

Eroan miehestäni, en halua nähdä enää lapsiani, Sahaja Yoga on minulle paljon tärkeämpi kuin mieheni ja lapseni. ”Siinäpä vasta nainen”, minä sanoin. Hän sanoi: Minulla on ollut lapsesta saakka skitsofrenia. Sain sen selville nyt, ja se saattaa uusia.” Yleensä naiset ovat huolissaan vain itsestään. ”Oi voi, joudun jättämään mieheni”, tarkoittaa, että he ovat eläneet miehen siivellä. ”Minun pitää jättää lapseni.” Entäpä Sahaja Yogan jättäminen? Jos pidätte Sahaja Yogaa kaikista tärkeimpänä, saatatte parantua skitsofreniastannekin. Miksi Jumala auttaisi teitä?

 

Olette kuin tavalliset naiset, ajattelette itseänne, olette huolissanne itsestänne. Ette ole huolissanne Sahaja Yogasta. Sama joidenkin miesten kanssa, mutta he eivät pelkää, sillä he tietävät, että pystyvät seisomaan omilla jaloillaan. Ja naisten tulisi tietää, että he ovat sahaja-joogineita, ja että äiti kyllä pitää heistä huolta. Mutta jos olette huolissanne vain itsestänne, miehestänne, omasta talostanne, omista lapsistanne, olette mennyttä, ette ole enää naisia. Se ei ole kunnon naisen merkki. Nainen on se, joka rakastaa kaikkia lapsia. Hänen kykynsä rakastaa on suuri, mutta jos hänestä tulee itara, tai pikkusieluinen, hän ei ole nainen. Kerroin teille tyttärentyttäristäni, kysyin heiltä pieninä, mitä he haluavat tehdä isoina. He sanoivat: ”Terveydenhoitaja tai lentoemäntä.”

 

Sanoin: ”Miksi? Mikä niissä töissä on niin hienoa?” He sanoivat: ”Isoäiti, vain niissä voi ruokkia ihmisiä.” Ei ole muita töitä, joissa voisi antaa toisille ruokaa. Muiden ruokkimisen ilo on suurempi kuin toimistotyön. Ehdottomasti. On kamalaa mapittaa paperia toimistossa. Parempi kuin saa kokkailla ja miettiä, kuinka moni tulee syömään ja nauttimaan, kuin tehdä jotain tylsää työtä. Naiset ovat sekaisin, he eivät ole järjissään nyt. Heistä tulee typeriä.

 

Nykyajan Saksassa tulee olla varovainen. Itävallassa tulee olla hyvin varuillaan. Itävallan naiset ovat loistavia, mutta saksalaisille naisille sanoisin, älkää yrittäkö tulla miehiksi. Paras tapa lopettaa se on, ettei puhu liikaa. Jos puhutte kuin miehet, saatatte joutua riivatuiksi ja alatte puhua aivan kuin miehet. Ja siten näette miten miehiä kontrolloidaan – me intialaiset osaamme kontrolloida miehiämme paremmin. Miksi me emme eroa? Miksi meillä ei ole ongelmia? Toki kinastelemme, se ei haittaa, mutta miehemme eivät juokse toisten naisten perässä. Emme pynttäydy liian paljon, emme käy kampaajalla, meillä ei ole niin paljon kauneustuotteita.

 

Joten kehittäkää itsekunnioitustanne. Te olette Shakti, te olette voima. Jos teette miehistä lampaita, millaisia lapsista tulee? Varsinaisia lampaita. Kunnioittakaa heitä. Tehkää heistä miehiä, iloitkaa heidän miehekkyydestään. Silloin he eivät ikinä luovu teistä. Ei ole kilpailua teidän välillänne. Minusta Saksan ongelma nykyisin on, että naiset ovat kadottaneet järkensä. Näin näen saksalaiset naiset, ehdottomasti.

 

Harrastakaa musiikkia, taiteita. Niin paljon mahdollisuuksia. Katsokaa, keitä muistetaan vielä tänäänkin? Muusikko, Mozart. Kaikki muistavat hänet, hänellä on jopa oma nimikkosuklaakin. En tiedä saiko parka eläessään edes maistaa suklaata. Tai sitten he muistavat… vaikka Michelangelon, tai Leonardo da Vincin, tai jonkun senkaltaisen. Kukaan ei muista, kuka oli virkamies silloin, ja juoksenteli kansio kädessään pitkin poikin. Naisilla on jotakin, jolla on ikuista arvoa, ja sitä heidän tulisi kehittää. Suurinta naisessa on kyky rakastaa, rakastaa ja rakastaa.

 

Mutta kun hänestä tulee itsekäs ja itsekeskeinen, huolehtii vain itsestään, siinä ei ole kauneutta. Tänään otin tämän asian esille erityisesti, koska tänään palvotte minua Kartikeyan muodossa. Karttikeya oli Parvatin poika. Hän oli sekä Ganeshan että Kartikeyan äiti. Eräänä päivä Shiva ja Parvati sanoivat: ”Kumpi teistä kiertää Äiti Maan ensimmäisenä saa erikoispalkinnon.” Kartikeyalla oli miehen voimat, ja hän sanoi: ”Selvä, suitsin kulkuvälineeni” – joka oli riikinkukko. Ganesha mietti itsekseen: ”Katsokaa minua, olen vain pieni poika, en ole kuten veljeni, ja kulkuvälineeni on pieni hiiri. Kuinka voin onnistua?” Mutta sitten hän ajatteli: ”Äitini on suurempi kuin koko maailmankaikkeus. ”Mitäpä häneen verrattuna on Äiti Maa?”

 

Kun Kartikeya porhalteli maapallon ympäri, Shri Ganesha kiersi Äitinsä ympäri kolme kertaa. Ja hän sai kuin saikin palkinnon! Koska äitinä Hän on Ganeshalle suurin, jopa suurempi kuin Sadashiva. Yllättäen Sadashiva pitää juuri siitä. Että kunnioitatte äitiänne. Äiteyttä itsessänne. Naiseutta itsessänne. ”Siellä, missä naiset ovat kunniallisia ja kunnioitettuja, siellä jumalat asustavat.” Naiset ovat hyvin tärkeitä. Toki täytyy moittia myös länsimaisia miehiä.

 

Tapa, millä he ovat huonosti kohdelleet naisia, pitäneet heidät ulkona uskonnosta, alistaneet. Meillä Intiassa muslimit tekivät tätä, jopa hyvin sivistyneetkin miehet olivat väkivaltaisia, he tekivät sen hyvin röyhkeästi ja alistivat naiset. Mutta joka tapauksessa… Antakaa heille anteeksi ja koettakaa olla naisia. He ovat hyvin voimakkaita. Naisen voima on rakkaudessa, joka on Jumalan voima. Ja sitä pitää käyttää, mieluummin kuin älyllisiä vastaväitteitä, täyttä hölynpölyä. Älkää haaskatko energiaanne siihen. Haluaisin, että erityisesti saksalaiset jooginit tulisivat yhä naisellisemmiksi. Se ei tarkoita vain kokkausta, vaan elämänasennetta. Ajatelkaa laaja-alaisemmin, koko Sahaja Yoga riippuu kyvystänne rakastaa.

 

Meidän tulee olla äärimmäisen rakastavia ja kilttejä, huolehtivaisia muita sahaja-joogeja kohtaan. Tuottakaa heille mahdollisimman paljon iloa. Muuten tässä maassa heistä voi tulla kuin vampyyrejä. Olkaa varuillanne. Ja miehille sanoisin, että kunnioittakaa kunnon naisia, antakaa heille kaikki etuoikeudet, huolehtikaa heistä. He huolehtivat lapsista, mutta auttakaa heitä siinä, antakaa heille rahaa heidän tarpeisiinsa. Älkää kysykö heiltä raha-asioista tai muusta, antakaa heidän hoitaa. Pahimmassa tapauksessa menette konkurssiin, ja se siitä. Katsokaa ensin heidän suhtautumistaan Sahaja Yogaan. Perheiltä, joissa nainen hoitaa talouden, saamme aina enemmän avustuksia Sahaja Yogan työhön, kuin talouksista, joissa miehet vastaavat rahoista.

 

Se on hämmästyttävää. Kun miehet määräävät, heidän pitää ajatella autoaan, heidän pitää ajatella monia isoja hankintoja, mutta kun naiset pitävät taloutta, he osaavat säästää, kuten olen näyttänyt teille miten säästetään. Miehet eivät osaa säästää, he eivät onnistu siinä. Vain naiset pystyvät, jos heillä on korkeampi päämäärä. mutta jos he ovat tuhlaavaisia, he tekevät selvää rahoista. He menevät ostamaan miehelleen paitaa, mutta ostavatkin itselleen koko rahalla sareja. Mutta jos heillä on laajempi näkemys, korkeampi tarkoitus, he voivat käyttää rahaa niin taitavasti, että heillä on aina varaa tarjota muille. Mitä Minä teen? Mitä tahansa mieheni antaa talouden pyörittämiseen, melko paljon, sanoisin – mutta säästän kaikessa, menen isoille toreille, hankin sieltä halvemmalla, koetan säästää sieltä, täältä, myös vaateostoksissani. Ensimmäistä kertaa olen antanut vaatteitani pesulaan.

 

Näin nainen säästää ja käyttää sitten yleiseen hyvään. Sillä se on hänen todellisen tyytyväisyytensä lähde. Jos kehitämme tasapainoisen näkemyksen avioliitostamme, seuraelämästämme, olemme ihanteellisia ihmisiä. Koulusta myös, kuten olen selkeästi sanonut. Jos haluatte kuulla siitä lisää, toivoisin – onko teillä se esite mukana? Halusitte lukea sen. Ai ei? Teillä ei ole? Tyypillistä miehille. He itse sanoivat haluavansa lukea sen täällä. Jos pyydätte miehiä kokkaamaan, kaikki tavarat joutuvat hukkaan.

 

”Shri Mataji, voisinko kunnioittavimmin kysyä, onko miehenä olemisesta mitään etua?” Ilman miestä nainen ei voi ilmaista itseään. Ei voi ilmaista, koska naisessa on potentiaali. Mies on kineettinen. Se on suhteellista käsitteistöä. Naiset eivät voi olla olemassa ilman miehiä, eivät voi. Vaikka teillä olisi koko Äiti Maan tuoksu, miten ilman kukkien olemassaoloa tietäisitte, että Äiti Maa on niin tuoksuva? Miehet ovat tärkeitä, mitä he tekisivät ilman naisia? Kaikki heidän energiansa olisi turhaa. Jos naiset ovat Äiti Maa, te olette kukkia.

 

Etua? Te miehet olette ne, jotka kaikki näkevät. ”Juoksemassa edestakaisin kuten Kartikeya.” Mitä voimme tehdä? Sellaisia te olette! Ette voi istua kotona. Ette edes junassa, jos matkustatte, huomaatte, että heti asemalla kaikki miehet hyppäävät ulos junasta. He eivät voi istua. Kuten kysyin mieheltäni: ”Miksi juokset koko ajan talosta ulos? Miksi et voisi olla kotona vähän aikaa?

 

Istua täällä? Hän sanoi: ”Ei, jos joku mies istuu kotona, häntä kutsutaan nimellä ’ghargusana’, sellainen, joka on aina kotona.” Kysyin: ”Miksi he kutsuvat sellaista miestä, joka aina karkailee kotoa – ’gharbhagnaksi’! Se tarkoittaa: hän, joka aina juoksee tiehensä! Tulisi pitäytyä keskitiellä. Mutta koska se on miesten tapa, se on ok. Me voimme kuitenkin Sahaja Yogan avulla saattaa nämä molemmat äärimmäisyydet tasapainoon. Se on juuri sitä mitä Sahaja Yoga on, tasapainoa. Siten alatte nauttia toistenne seurasta. Nautitte sekä kotona että ulkona olemisesta. Voitte olla yhdessä sekä sisällä että ulkona.

 

Teitä alkavat kiinnostaa samat asiat. Aivan kuten kukat, jotka putoavat Äiti Maahan, ne antavat Äiti Maalle tuoksun, ja siten voimme sanoa, että Äiti Maa tuoksuu hyvälle. Se on niin kaunista. No niin. Olen aiemmin jo antanut ohjeita kasvatukseen, ja olen sanonut jo aiemmin, että meidän ei tulisi tehdä suurta numeroa Maria Montessorista, tai muista. Meillä tulee olemaan Sahaja Yoga -kouluja. Nuo ovat kaikki hölynpölyä, koska olen nähnyt että ne, jotka opettavat Montessori-tekniikalla, naisista tulee aivan kamalia. Hämmästyin, miten paljon egoa he kehittävät. Teistä tulee Sahaja Yoga -opettajia ja perustamme Sahaja Yoga -kouluja. Sydneyhyn tai Melbourneen; perustimme Melbourneen koulun upeasti, ja samaan tapaan perustamme nyt koulun myös Sydneyhyn.

 

Ja se on avoimesti Sahaja Yoga -koulu, ilman kainostelua. Se on avoimesti Sahaja Yoga -koulu, ja ihmiset ovat saaneet siitä niin paljon. Miksi meidän pitäisi ujostella sitä? Meidän pitäisi mennä ja kertoa kaikille tästä koulusta. Teidän, opettajien, täytyy tulla Sahaja Yogan asiantuntijoiksi. Hyviksi sahaja-joogeiksi ja -jooogineiksi. He eivät voi olla egoistisia, heissä ei saa olla egoa. Heidän pitää olla puhtaita, ilman tukoksia. Se, jolla on suuria ongelmia, ei voi olla hyvä Sahaja Yogan opettaja. Se ei voi olla kuten Maria Montessori -koulu.

 

Illalla opettaja juo ja polttaa, ja päivällä hän on Maria Montessori -opettaja. Täällä teidän täytyy olla ensisijaisesti sahaja-joogini. Ja sitten vasta voitte opettaa Sahaja Yoga -koulussa. On erittäin tärkeää, että teillä on tämä ominaisuus. Ja on tärkeää saada oppilaiksi oivaltaneita sieluja, tai niitä, jotka voivat saada itseoivalluksen. Hyvä on. Tämän päivän puja on erityisesti Kartikeyalle. Hän edustaa kaikkien ganojen johtajaa, hän on ganojen ylipäällikkö. Ganesha on ganojen kuningas, mutta Kartikeya on päällikkö. Koska saksalaiset haluavat olla kaikessa päälliköitä, pidämme täällä tämän pujan, jossa miehet ovat oman henkensä päälliköitä, sekä kaikkien miehekkäiden ominaisuuksiensa, ja naiset hallitsevat naisellisia ominaisuuksiaan.

 

Hallita jotakin on eri asia kuin olla mestari. Mestari omistaa, mutta päällikkö ei omista. Hän ei omista – sekin katoaa. Omistaminenkin katoaa – me vain hallitsemme. Tämä on se taso, mille meidän pitää nyt päästä, Ganeshan tilasta Kartikeyan tilaan. Aivan toisin päin. Ganesha on mukava, Hän on kuningas, istuu paikallaan tyytyväisenä kaikkine voimineen. Hänellä on viattomuus, mutta Kartikeya on se, joka käskee viattomuutta, antaa teille voiman hallita sitä. Hän hallitsee. Guru pujan jälkeen on parempi, että meillä on voima olla päälliköitä, ja että tällainen henki tulee miehiin, heidän puheensa, heidän dynaamisuutensa, heidän henkilökohtaisten saavutustensa kautta; ja naisiin taas heidän rakkauden voimansa kautta, heidän kestävyytensä, heidän sulokkaan käytöksensä, heidän anteeksiantonsa ja myötätuntonsa kautta.

 

Antakaamme itsemme kehittää ja hallita tämä tänään, se ei tarkoita, mitä me omistamme, vaan että olemme asemassa, jossa hallitsemme. Toivon, että ymmärrätte, mikä on Kartikeya.

Jumala siunatkoon teitä.