Shri Rama Puja, Dassera Day

Les Avants (Switzerland)


Send Feedback
Translation from English - Version Date: 2016-1119

 

Shri Rama Puja. Les Avants (Switzerland), 4 October 1987.

Tänään juhlimme Sveitsissä Shri Raman kruunajaisia Dassera-päivänä.

Dassera-päivänä tapahtui monia asioita. Tärkein niistä oli, että Shri Rama ”kruunattiin” kuninkaaksi sinä päivänä. Hän myös tappoi Ravanan sinä päivänä. Moni saattaa kysyä: ”Miten Hän saattoi tappaa Ravanan ja Hänet ”kruunattiin” samana päivänä?” Niinä aikoina meillä oli Intiassa ääntä nopeampia lentokoneita, ja – se on totta – ja koneen nimi oli Pushpak, mikä tarkoittaa ’kukkaa’. Nimi oli Pushpak, ja se oli valtavan nopea. Tapettuaan Ravanan, Hän saapui Ayodhaan vaimonsa kanssa, ja saman päivänä Hänet kruunattiin. (Navaratrin) yhdeksäntenä päivänä Hän palvoi Jumalatarta saadakseen voiman, Shaktin, aseilleen, ja kymmenentenä Hän tappoi Ravanan. Kuvitelkaa kuinka edistyksellisiä ihmiset olivat silloin Shri Raman valtakauden aikana. Syy siihen on se, että kuningas oli inkarnaatio; Hän oli myös hyväntahtoinen kuningas, kuten Sokrates kuvaili.

 

Shri Raman tarina on kokonaisuudessaan hyvin mielenkiintoinen, ja Hänestä on nyt kaunis videosarja, jonka Intian televisio on tehnyt, ja jota myydään edullisesti, ja ehkä voimme esittää teille yhden niistä, kun tulette Intiaan. Sanotaan, että Raman tarina kirjoitettiin jo ennen Hänen syntymäänsä. Ennen kuin siitä oli aavistustakaan. Näkijä, Valmiki, kirjoitti koko Shri Raman tarinan. Shri Raman syntymä sai alkunsa Agnista, tulesta, ja Hän syntyi Suryan, auringon, hallitsijasukuun. Kaiken kaikkiaan, koska Hän oli syntynyt Agnin, eli tulen, siunauksesta ja Suryan hallitsijasukuun, Hän oli yksi kaikkein lempeimmistä ’avatareista’, mitä koskaan on ollut. Hänen tiedetään olleen hyvin … … tämä englannin kieli … muodollinen henkilö, ’sankoch’ – että Hän saattoi mennä vaikka kuinka pitkälle ratkaistakseen ongelmia, sen sijaan, että käski muiden tehdä jotain. Meillä on Intiassa edelleen monia tällaisia ihmisiä. Kuten eräs pääministerimme, Lal Bahadur Shastri, ja jos hän istui huoneessa, jossa oli muitakin ihmisiä, ja jos valot olivat päällä, vaikkapa päiväsaikaan, ja hän halusi sammuttaa ne, hän ei pyytänyt ketään sammuttamaan niitä. Hän vain nousi hitaasti tuolistaan, käveli katkaisijalle ja sammutti valot, eli, hän ei pyytänyt keneltäkään mitään.

 

Tämä on yksi Shri Raman suurimmista ominaisuuksista, että Hän ei pannut ketään tekemään mitään itselleen, tai määrännyt, tai käyttänyt ketään tähän tarkoitukseen. Katsokaas, Hän oli tulen siunaus ja syntynyt Suryassa. Mutta nyt ihmisillä, jotka ovat tulleet ehkä hyvin alhaisista perheistä, negatiivisista perheistä, voi sanoa vasemmanpuoleisista perheistä, joilla on kaikenlaisia ongelmia, heillä on todella huonossa kunnossa oleva Agnya ja Surya. Henkilön, joka on syntynyt Suryassa, on oltava äärimmäisen nöyrä. Hän näyttää, että mikään ei vaikuta häneen, mikään ei saa häntä tuntemaan olevansa jotain suurta. Kun sitten katsomme Hänen elämäänsä eteenpäin, Hän oli hyvin nöyrä. Nyt näemme ihmisiä, jotka halveksivat toisia: ”En pidä sinusta”, ”En pidä”, ”Ei ole hyvä”, ”Se on hyvin hankalaa”, se on merkki ihmisen erittäin alhaisesta luonteesta, luonnetta on, mutta se on alhainen. Jos jollakin on edes hieman luonnetta, se näkyy suvaitsevaisuutena muita ihmisiä kohtaan. Suvaitsemattomuus on merkki äärimmäisen egoistisesta ihmisestä, joka on itserakas ja turhamainen. Shri Raman valtakunnan alamaiset rakastivat Häntä hyvin paljon, ja Hänellä oli hyvin kaunis vaimo, jonka isä oli suuresti kunnioitettu Janaka, ja Hän oli isänsä rakastama poika.

 

Mutta silti Hän oli erittäin nöyrä ihminen, ja kaikessa Hänen luonteessaan saattoi nähdä kauneuden. Esimerkiksi, Hän kulki pienellä veneellä lähtiessään maanpakoon. Mies, joka kuljetti Häntä, oli tavallinen venemies. Venemies järkyttyi kovin huomatessaan istuvansa Ayodhyan kuninkaan edessä, eikä hänellä ollut kunnollisia vaatteita päällään. Shri Ramalla itsellään ei ollut päällään muuta kuin ’valkala’ – vaatteet, joita kylissä asuvat käyttävät, tai primitiivisillä alueilla asuvat käyttävät, eräänlaiset lehdistä valmistetut. Hänen oli pukeuduttava sellaisiin, koska Hänen äitipuolensa pyysi sellaista suosionosoitusta isältä. Silloin Shri Rama vain sanoi hänelle: ”Miksi huolehdit? Minulla on vain tämä päälläni. En ole enää kuningas. Istun edessäsi näin.

 

Voit olla aivan rauhassa. Enkä Minä tiedä edes miten tätä venettä ohjataan, kun taas sinä tiedät, joten miksi huolehdit?” Tällä tavalla Hän kohteli sellaisiakin, joita voidaan pitää yhteiskunnan alimpina, ja asetti heidät jalustalle, mikä osoitti Hänen kunnioittavan ihmisiä. Häntä kutsuttiin nimellä ’Mariada Purushottama’, mikä tarkoitti, että Hän tiesi kuinka pitkälle ihmisten kanssa voi mennä, ’mariadat’, kuinka puhua ja kuinka lähestyä ihmisiä, kun me taas näemme huonosti käyttäytyviä ihmisiä, huonosti käyttäytyviä miehiään, vaimojaan, lapsiaan ja kaikkia kohtaan, ja ulkonakin he ovat käymässä toistensa kimppuun. Tällainen on täysin Shri Raman vastaista, kuin Ravanan käytöstä. Ei edes Ravana ollut sellainen. Hänkään ei ollut sellainen luonteeltaan, koska hänessä oli tiettyä dharmaa sisällään. Hän oli oivaltanut sielu, mutta hänestä tuli ’rakshasa’, koska muuttui ylimieliseksi. Mutta hänenkään ylimielisyytensä ei yllä monen nykyajan ihmisen, nuoren naisen ja miehen tasolle, joita kuulen ja näen, ja yllättäen he ovat lyöneet laudalta Ravanankin. Ravanalla oli vain kymmenen päätä, mutta joskus minusta tuntuu, että nykyajan miehillä ja erityisesti naisilla saattaa olla satakahdeksan päätä.

 

Ylimielisyys ja vihan ilmaisun määrä on todella typerää ja tekee ihmisestä täysin kelvottoman, mutta sellainen näyttää olevan ihmisillä hyvin yleistä ja Sahaja Yogaankin heitä jotenkin luikertelee. Kaikkivaltias Jumala halveksii syvästi tällaisia ihmisiä. Kun mennään eteenpäin Hänen elämässään, Hän meni kerran erääseen kylään, jossa hyvin vanha, alkukantaiseen heimoon kuuluva nainen, jolla oli vain muutama hammas, oli tuonut pieniä hedelmiä, joita kutsumme nimellä ’ber’ (jujuba), ja hän antoi niitä Shri Ramalle: ”Shri Ram, minä olen säästänyt nämä Sinulle. Muuta minulla ei ole. Ja olen maistanut niitä kaikkia.” Jos Intiassa käyttää jotain suussaan, se on sen jälkeen ’uttishta’, kukaan ei enää koske siihen. Nainen sanoo: ”Olen maistellut näitä kaikkia puremalla hampaillani, ja todennut, että mikään niistä ei ole hapan.” Naine tiesi, että Shri Rama ei pitänyt happamista hedelmistä: ”Mikään näistä ei ole hapan, joten voit syödä niitä.” Jos jotain tällaista tekisi lännessä, saattaisi saada kunnon läimäyksen. Rama syöksyi heti naisen luo ja otti hedelmät hänen kädestään, suuteli hänen kättään ja sanoi: ”Hyvä, hyvä, Minä syön ne.”

 

Hän söi ne suurella innolla. Lakshmanaa nainen ärsytti hieman: ”Mitäs tämä nyt on?” Mutta Sitaji sanoi: ”Ooh, pidätkä niistä kovasti?” Rama sanoi: ”Kyllä, mutta en aio antaa sinulle yhtään.” Sita sanoi: ”Mutta Minähän olen toinen puoliskosi. Sinun täytyy antaa.” Rama antoi sitten muutaman Sitalle, joka söi: ”No, ovatpas hyviä! Tämähän maistuu taivaalliselta nektarilta.” Ja Lakshmana tuli hyvin kateelliseksi. Hän sanoi: ”Kälyseni, enkö minäkin saisi hieman?”

 

Hän vastasi: ”Ei. En voi antaa. Pyydä veljeltäsi. Minulta et saa, minulla on niin vähän. Mikset kysy veljeltäsi?” Niinpä hän kysyy veljeltään: ”Saisinko minäkin hieman?” Shri Rama hymyili ja antoi ’ber’-hedelmiä, joita oli syönyt, tai kokeillut hampaillaan tämä alkukantainen nainen, joka Intian brahminististen lakien mukaan oli oikeastaan hylkiö. Shri Raman suloisuus, tapa, jolla Hän sai ihmiset tuntemaan olonsa mukavaksi, niin kuin esimerkiksi osteri, joka saa pienen kivensirun sisälle kuoreensa, ja alkaa erittää kirkasta nestettä ja peittää kivensirun sillä ja muuttaa sen helmeksi, jotta olisi mukavaa. Hän ei halunnut mukavuutta itselleen. Rama on hieman erilainen, sillä Hän halusi tehdä kaikista timantin tai helmen, niin että ihminen alkaisi loistaa ja näyttää hienolta, ja näin Hän tuli tyytyväiseksi.

 

Jos haluaa saada itseensä Hänen ominaisuuksiaan, on aluksi ymmärrettävä Shri Raman sisäinen asema. Shri Rama sijaitsee sydämenne oikealla puolella, oikealla, oikeassa sydämessä. Hänen paikkansa on siellä. Mutta ihmisessä ei ole oikean puolen sydäntä. Jos kerrotte, että on oikean puolen sydän, niin teiltä kysytään: ”Mitä, onko sydämiä kaksi, vai peräti kolme?” Sahaja Yogassa meillä on kolme sydäntä: yksi vasemmalla, toinen oikealla ja kolmas keskellä. Oikea sydän on hyvin tärkeä. Oikea sydän pitää huolta koko keuhkojen alueesta, molemmista keuhkoista, kaulan alueesta, henkitorvesta, nenän sisäosasta. Ulkoiset osat, tai ulkomuodot tulevat Shri Krishnalta, mutta kaikki sisäiset osat ovat Shri Raman luomia. Ne ovat sama asia, mutta toinen toimii sisäpuolella ja toinen ulkopuolella.

 

Shri Rama antaa korvien sisäosat. Hän antaa silmät, silmien sisäosat. On paljon tärkeämpää pitää sisäpuoli kunnossa, kuin ulkopuoli. Shri Rama on hyvä esimerkki, Hän ei koskaan piitannut siitä, miltä ihminen näytti ulkoisesti. Koska Hän tuli ennen Shri Krishnaa, Hän pyrki rakentamaan ihmisen sisäistä puolta. Voidaan siis sanoa, että vaikka Hän on oikeassa sydämessä, Hän toimii Hamsa Chakran kautta ja osittain Vishuddhi Chakran sisäpuolen kautta. Sillä Shri Krishnan sisällä on – Shri Vishnu. Joku ei esimerkiksi ole hyvännäköinen lännen normien mukaan; Minusta lännen ulkonäkönormit ovat aika hassuja, koska ne eivät näytä Shri Krishnalta eivätkä Shri Ramalta. Shri Rama oli hyvin terve ja kookas, ja Hänen kätensä ulottuivat polviin saakka, ’ajanabav’, tarkoittaa henkilöä, joka on muodoltaan ’ajanabav’, ja Hän oli tanakka, molemmat olivat tanakoita. Heidän täytyi olla tanakoita…, … vaikka hän olikin syntynyt Agnista, mutta Shri Vishnun pääelementti on vesi.

 

He olivat siis kumpikin tanakoita. He eivät olleet mitään tikkuja, kuten nykyajan ihanteet, että täytyy olla laiha kuin tikku tai tuberkkelipotilas. Mutta se ei tarkoita, että kaikki tanakat ihmiset ovat hyviä. Loogisesti me aina ajattelemme näin, jos Äiti sanoo niin, silloin tanakat ovat hyviä. Se ei tarkoita sitä. Puhun sisäisestä puolesta. Sisäinen puoli on täysin päinvastainen. Sisäinen puoli on täydellisen kaunis ja täydellisen täynnä rakkautta, hellyyttä ja lämpöä. Jos ihmisellä ei ole näitä ominaisuuksia, se on merkki henkilöstä, joka ei ainakaan ole sahaja-joogi. Henkilö, joka on hyvin äänekäs, puhuu kovalla äänellä, nauraa väärissä paikoissa, hänen täytyy olla puolihullu, mutta ei voi olla sahaja-joogi.

 

Katsokaas, Shri Raman pehmeys menee äärimmäisyyksiin, jota kutsun sanalla ’sankocha’, muodollinen, mutta ’muodollinen’ ei ole oikea sana, vaan ’sankoch’. Kerran, kun Shri Rama taisteli Ravanaa vastaan, Hän alkoi ampua nuolillaan Ravanan kymmenen päätä yhden kerrallaan. Ja kun yhden pään ammuttuaan Hän ampui toisen, silloin ensimmäinen tuli takaisin, koska Ravanalla oli sellainen siunaus, että kukaan ei voinut tappaa häntä iskemällä päähän. Silloin Lakshmana sanoi: ”Tiedät varmasti, että Ravanaa ei voi tappaa päähän ampumalla, niin miksi et ammu häntä sydämeen?” Rama vastasi: ”Syy on se, että juuri nyt hänen sydämessään on Mahalakshmi, Sita. Sita istuu hänen sydämessään. Miten siis voisin ampua häntä sydämeen? Koska Hän on siellä, Hän saattaa vahingoittua.” ”Mitä hyötyä on sitten ampua häntä päähän?” Lakshmana kysyi.

 

Rama vastasi: ”Kun ammun Ravanaa päähän oikein nopeasti, hänen huomionsa menee sinne. Ja heti kun hänen huomionsa menee päähän, silloin voin ampua häntä sydämeen.” Näettekö mikä ’sankoch’? Näettekö mikä ’sankoch’, tapa, jolla Hän puhui? Sitten … Tina, mikä sinua vaivaa? Miksi koko ajan hymyilet tuolla tavalla? Etkö voi pysyä hiljaa? Miksi pitää hymyillä joillekin asioille, kun ei tarvitse hymyillä? Rauhoitu! Ja kerran tapahtui niin, että Hän oli hyvin kiltti eräälle hyvin rumalle naiselle, Shurpanakalle, joka tuli viekoittelemaan Häntä.

 

Nainen kysyi: ”Rama, menisitkö naimisiin kanssani?” Mennä nyt kysymään sellaiselta kuin Rama, joka on ’Mariada Purushottama’, jotain sellaista. Joku toinen olisi vähintäänkin lyönyt naista. Mutta Shri Rama hymyili ja sanoi: ”Olen pahoillani, arvon rouva. Minulla on vaimo ja uskon yksiavioisuuteen, ’eka patni vrat’. Siksi en valitettavasti voi mennä naimisiin kanssasi.” Mutta ilkikurisesti Hän sanoi: ”Mutta tuolla on veljeni. Hänen vaimonsa jäi Ayodhyaan. Kysy häneltä.” Niinpä hän meni … Nainen meni ja kysyi: ”Lakshmana, menisitkö naimisiin kanssani?”

 

Hän oli muuttunut hyvin kauniiksi. Hän oli muuttanut itsensä kauniiksi naiseksi. Hän oli varmaan käynyt jossain kauneussalongissa, ja muutti itsensä sellaiseksi, ja seisoi siinä. Lakshmana katsoi naista vihaisena: ”Sinä senkin rumilus, miksi kyselet sellaista?” Ja hän leikkasi naisen nenän irti. Tämä tapahtui Nasikissa, ja siitä nimi Nasika, mikä tarkoittaa nenää, ja siksi tekin olette käyneet Nasikissa, paikassa, jossa Lakshmana leikkasi naisen nenän irti. Lakshmana oli hyvin vihainen, mutta Shri Rama ei. Hän sanoi hyvin vakuuttavalla tavalla: ”Katsos, Minulla on vaimo ja Minä uskon yhteen vaimoon.” Toinen Hänen luonteenpiirteensä oli, että Hän oli johdonmukainen. Hän ei ollut koskaan epäjohdonmukainen kuten Shri Krishna.

 

Shri Krishna oli diplomaatti, ja diplomaattisuus on epäjohdonmukaisuutta. Shri Krishnan tyyli oli erilainen. Mutta … Mikä ihme sinua vaivaa? Mistä on kysymys? Tule istumaan tänne. Tule istumaan tälle puolelle, Tina. Tule istumaan toiselle puolelle. Miksi puhut hänelle? Mene istumaan taakse. Mene.

 

Hän on aiheuttanut jo paljon harmia Minulle Punessa, ja nyt täälläkin. Silloin kun Minä puhun, älkää jutelko toisillenne, pyydän. Se on vähintä mitä voitte tehdä Minulle. Kukaan intialainen ei käyttäydy tällä tavalla. Se on hyvin häiritsevää. Minä keskityn teihin, miksi te ette keskity Minuun. Jos kerron jotain hauskaa, silloin voi nauraa. Miksi pitää jutella toisten kanssa, en ymmärrä sitä. Olen pahoillani, että Minun oli sanottava tämä juuri nyt, kun kerron Shri Ramasta. Shri Rama ei olisi sanonut näin.

 

Mutta Sahaja Yogassa ei voi koko ajan käyttäytyä kuin Shri Rama. Joskus täytyy olla myös kuin Parashurama, muuten asiat eivät toimi. Kun katsotaan edelleen Hänen luonnettaan, joka oli niin kaunis, niin huomataan, että Hän oli hyvin johdonmukainen. Kaikki, mitä Hän sanoi, Hän myös toteutti koko elämänsä, esimerkiksi: ”Minä uskon yksiavioisuuteen, ’eka patni vrat’.” Hänellä oli epäilemättä mukava ja hyvin kaunis vaimo, mutta Hän lähti Ravanan mukaan, ja Rama jäi yksin. Haluttiin tehdä eräänlainen ’yagya’, ’Rajasurya yagya’ (kuninkaallinen tuliseremonia), jonka tarkoituksena oli auttaa valloittamaan koko maailma. Ramalta kysyttiin: ”Sinun täytyy mennä naimisiin, koska vaimon täytyy olla mukana.” Hän vastasi: ”En voi, sillä kukaan ei voi korvata vaimoani, enkä voi mennä naimisiin. Voin jättää väliin tämän ’yagyan’, mutta en voi mennä uudelleen naimisiin.” He sanoivat: ”Hyvä on, voimme sitten tehdä niin, että valmistamme Sitasta kultaisen patsaan, ja käytät tätä patsasta esittämässä vaimoasi.”

 

Rama vastasi: ”Tähän voin suostua.” Hän riisui yltään kaikki korunsa, joista tehtiin Sitan patsas, ja Hän suoritti ’yagya’-riitin. Hän noudatti itse perusteellisesti kaikkea, mistä puhui. Hän oli täydellinen dharmassaan. Toinen tapaus oli se, kun Sita oli kadonnut, Hän ei enää nukkunut vuoteella, vaan aina Äiti Maan päällä. Ei koskaan vuoteella, ainoastaan Äiti Maan päällä. Sitä tuskaa, jota Hän koki vaimostaan, ovat kaikki Intian runoilija kuvanneet kauniisti. Kun Sita sitten lopulta lähti Raman luota hyvin salaperäisellä tavalla, Hän vain katosi Äiti Maahan, koska Äiti Maa oli luonut Hänet, ja siksi Sita katosi Äiti Maan sisään. Silloin Shri Rama oli täysin hukassa, ja Hän hyppäsi Sarayu-jokeen ja katosi vesielementtiin, josta Hän oli syntynyt. Tämän miehen oli luovuttava vaimostaan.

 

Tätä taustaa vasten voitte nähdä Raman luonteenlaadun nousun ja laskun. Yhteiskunta, jossa Hän eli ja valtio, jota Hän hallitsi, eivät hyväksyneet vaimoa, joka oli elänyt Ravanan kanssa. Ja ihmiset alkoivat puhua siitä. Niinpä hyvänä kuninkaana Hän vain päätti, että Hänen vaimonsa oli lähdettävä ikiajoiksi. Sitten Shri Rama lähetti Shri Sitan luo kauniissa vaunuissa pääministerinsä ja veljensä Lakshmanan, jotka ottivat Shri Sitan mukaansa ja kertoivat, mitä oli tapahtunut, ja että Shri Rama oli pyytänyt heitä viemään Hänet Valmikin ashramiin. Tämän seurauksena Sita järkyttyi ja sanoi – Hän oli Adi Shakti, joten Hänen ei tarvinnut välittää – Hän sanoi: ”Jättäkää Minut vain tänne.” Hän oli hyvin itseään kunnioittava. Hän ei sanonut: ”Ei, ei, ei, Minä tulen Hänen luokseen”, tai: ”Haastan Hänet oikeuteen ja vien kaikki rahat. Miten Hän uskaltaa heittää Minut ulos.” Ei mitään sellaista.

 

Tällaista on naisellinen arvokkuus. Hyvin ystävällisesti Hän sanoi: ”Hyvä on, nyt olet kuullut veljeäsi. Olen sinun kälysi, ja myös sinua vanhempi. Nyt tottelet Minua. Kälynäsi käsken sinua nyt menemään. Jättäkää Minut yksin, enkä halua, että enää karkotatte Minut jonnekin.” Ja Hän oli vielä raskaana. Jos tällaista tapahtuisi täällä; tietysti kauheuksia voi tapahtua, mutta jos Intiassa tällaista tapahtuisi, vaimo tappaisi itsensä, tai hän ei kestäisi sitä. Minusta molemmat ovat sama asia: pakenemista. Jos ei ole hyökkäävyyttä, on lamaantuminen.

 

Mutta Hän sanoi: ”Ei. Minun on synnytettävä nämä kaksi lasta. Voin kyllä pitää huolta itsestäni. Rama osoitti armollisuuttaan, olen vähäpätöinen, kertokaa Hänelle, että ei kanna huolta Minusta.” Ja Hän sanoi Shri Lakshmanalle: ”Pidä huolta Shri Ramasta, muuta en tahdo.” Hän sanoi pääministerille, ’mantrille’: ”Sinun on pidettävä huolta valtakunnasta.” Näettekö, mikä arvokkuus, tasapaino, luonne ja persoonallisuus Shri Ramalla oli. Häntä kutsuttiin nimellä ’Mariada Purushottama’. Ja entä Hänen vaimonsa. Hän oli yhdenvertainen Hänen kanssaan joka suhteessa.

 

Kun Ravana piti Häntä vankeudessa, Ravana pelkäsi niin Hänen Shaktiaan, että ei uskaltanut koskea Häneen. Ravana pelotteli Häntä sanomalla: ”Teen näin Intian naisille, teen näin maailman naisille. Teen tällaisia kauheuksia. Synnyn uudelleen. Aiheutan hankaluuksia.” Shri Sita vastasi: ”Tee mitä haluat. Sinä et voi koskea Minuun.” Ravana ei pystynyt koskemaan Hänen kättään, koska pelkäsi niin. Hanumana toi Shri Raman sormuksen, ja näytti sitä Hänelle ja sanoi: ”Tämä on Shri Raman sormus.” Shri Sita sanoi: ”Tiedän.

 

Kuinka Hän voi?” Hanuman vastasi: ”Hyvin.” Se oli kaikki mitä Hän halusi tietää. Shri Hanuman sanoi: ”Äiti, voin ottaa teidät selkääni. Voin tehdä sen helposti. Kiivetkää selkääni, niin vien Teidät pois.” Shri Sita vastasi: ”Ei. En lähde kanssasi. Shri Rama on urhea kuningas, Hänen pitää tulla itse, taistella ja tappaa Ravana, koska hän on paha, sitten tulen Hänen kanssaan kaikessa loistossani.” Shri Sita ei pelännyt mitään.

 

Hänelle oli tärkeintä se, että Ravana saatiin surmattua. Hän oli paha, ja Raman pitää tappaa hänet. Millaista rohkeutta naiselta! Jos näkee nämä molemmat puolet, huomaa kuinka voimallinen naisen luonne on. Se ei ole mitään reagoivaa: ”Mieheni on sellainen, siksi olen tällainen.” Tai: ”Mieheni ei anna minulle sitä, siksi olen tällainen. Mieheni on lähtenyt, siksi olen lopussa. Mitä voin tehdä ilman miestäni?” Ei mitään tällaista. Hän seisoo omilla jaloillaan.

 

Hän sanoo Hanumanalle ”ei”, ja seisoo omilla jaloillaan sanoen: ”Kun Rama tulee ja tappaa tämän pahan ja poistaa sen maan päältä, vasta silloin Hän voi ottaa Minut mukaansa. En lähde Sinun mukaasi. En lähde pakoon. Ei käy. Kohtaan kaiken itse.” Tällaisen sanominen on naiselta aivan liikaa, jos on joutunut jonkun paholaisen vangitsemaksi paikkaan, joka on vaarallinen Hänelle, että sanoo: ”En lähde. Vaikka mitä tekisit, vaikka mitä temppuja yrittäisit, vaikka mitä sanoisit. En lähde.” Kuvitelkaa. ja Ravana oli todella kauhea ihminen.

 

Hän yritti kaikenlaisia temppuja, mutta Shri Sita pysyi täysin tyynenä ja hiljaisena ja odotti miehensä paluuta. Onko nykypäivinä tällaisia naisia? Silloin naiset olivat tyytyväisiä ja tasapainoisia, täynnä luottamusta ja vahvuutta. Tämä on Shri Sitan elämän viesti. Shri Raman hyvyys tuli esiin, kun Hän alkoi hallita ihmisiä. Hän välitti ihmisten tarpeista. Hänelle oli tärkeää, että Hänen alamaisensa olisivat onnellisia ja iloisia. Hän piti heistä huolta suurella rakkaudella. Hänellä oli kaksi poikaa, joista Hän piti huolta lyhyen aikaa, koska he katosivat Äitinsä, Shri Sitan kanssa. Ja he tavallaan löysivät Hänet, kun Valmiki opetti heidät laulamaan Ramayanaa.

 

He menivät Ayodhyaan ja lauloivat Ramayanaa. Rama meni heidän kanssaan. Kerran erään ’yagya’-riitin yhteydessä, kun he ottivat kiinni Shri Raman hevosen, Hanumana ei pystynyt voittamaan taistelussa näitä kahta poikaa, ja Hanuman ei käsittänyt sitä. Nyt Minun täytyy kuvailla teille suuren Hanumanan luonnetta. Hanuman meni Shri Raman luo ja sanoi: ”En ymmärrä miksi en pysty kohtaamaan näitä kahta poikaa. En tiedä keitä he ovat.” Shri Rama meni katsomaan. Ja siellä pojat seisoivat jousineen ja nuolineen. Silloin Shri Sita tuli heidän eteensä ja sanoi: ”Ette voi taistella, Hän on teidän isänne.” Silloin Hanuman tajusi mistä oli kysymys ja sanoi: Hyvä on, nyt Minä käyn Shri Raman kimppuun.

 

Miksi Hän jätti teidät tällä tavalla?” Näettekö kauneuden Shri Hanumanassa, joka oli niin suuri Shri Raman palvoja, joka nyt näki: ”Hän on kohdellut Äitiäni epäoikeudenmukaisesti”, ja Hän puolusti sitä. Se oli Shri Hanumanalta hyvin kaunis teko. Kuten tiedätte, Hanumana on enkeli Gabriel, joka on viattomuus, yksinkertaisuus ja dynaamisuus. Hänen dynaamisuutensa oli sellainen, että heti synnyttyään Hän sanoi: ”Minäpä syön auringon, että se ei polta Intian ihmisiä.” Niin Hän sitten nielaisi auringon. Ihmisten piti sanoa Hänelle: ”Vaikka aurinko paahtaakin, se myös auttaa meitä suuresti. Vapauta aurinko. Miksi söit sen?” Niin Hän sitten vapautti auringon.

 

Hanumanan koko elämä oli omistettu Shri Raman palvelemiseen. Hän oli Shri Ramalle omistautunut ’bhakta’ (palvoja). Hanumanassa oli myös se vastakohta, että Hänellä oli ’navadha siddhi’, yhdeksän siddhiä (voimaa): anima, ganima, raguma, ja kaikenlaisia, että Hän saattoi muuttua pieneksi, tai suureksi, tai … Hänellä oli monia voimia. Kaikista näistä Hanumanan siddheistä ja suuresta voimasta huolimatta Shri Rama pyysi Häntä kerran: ”Veljeni Lakshmana on saanut iskun päähänsä, ja Hän on hyvin sairas, kuolemaisillaan. Mene etsimään tietty ’sanjeevani’-yrtti, jota voin hieroa Hänen päähänsä.” Hanuman lähti, mutta ei tiennyt mikä yrtti se oli, joten Hän toi koko vuoren kädessään ja antoi sen Ramalle: ”Valitse tästä, Minä en tiedä mikä näistä se on.” Tällainen on Hanumana Shakti. Kaikkine voiminensa Hän oli hyvin nöyrä ja omistautunut. Tämä on vahvan sahaja-joogin tunnusmerkki. Jokaisen vahvan täytyy olla nöyrä ja väkivallaton.

 

Mahatma Gandhilla oli tapana sanoa: ”Mitä ihmeellistä on heikon väkivallattomuudessa?” Heikon täytyy olla väkivallaton, mitä suurta siinä on? Se on hänen politiikkansa tai eräänlainen tapa suojautua. Heikon ihmisen on oltava väkivallaton, koska hän ei voi nousta vastaan, hän ei voi protestoida. Mutta vahvan väkivallattomuus on todellista väkivallattomuutta. Jos vahvat ja ovat väkivallattomia, se tarkoittaa, että he luottavat voimiinsa. Miksi sellaiset ihmiset, jotka luottavat voimiinsa, hyökkäisivät muiden kimppuun? He vain ovat paikoillaan: ”No, mitä haluat?” Kun he vain sanovat näin, ihmiset juoksevat pakoon. Sellaiset, jotka ovat väkivaltaisia, vihaisia, kuumaluontoisia, hyökkäävät kaikkia vastaan, kiusaavat ja häiritsevät kaikkia, ovat hyvin heikkoluontoisia ihmisiä.

 

Heidän luonteensa on heikko. Jos heidän luonteensa olisi kunnossa, he eivät tekisi kaikkea tuollaista. Se on merkki henkilöstä, joka on joko riivattu, tai tekee sellaista riivauksen vaikutuksen alaisena, tai on liian heikko ja vihansa riivaama, sillä hänellä ei riitä voimaa sietää mitään. Kaikkein vahvin on Äiti Maa, sillä Hänellä on sietämisen voima. Sellainen, jolla on sietämisen voima, on vahva. Sellainen, jolla ei ole voimaa sietää: ”En siedä tällaista. En pidä tällaisesta. En kestä…” Sellainen ihminen on hyödytön tälle maailmalle, ja joskus ihmettelen: ”Miksi Jumala loi heidät?” Sellaisen ihmisen kanssa eläminen on hankalaa: ”En voi syödä tällaista. En pidä tällaisesta.”

 

Miksi sitten olet täällä? Kukaan ei pidä sinustakaan. Kukaan ei pidä tällaisesta ihmisestä, ja siksi hän sanoo koko ajan: ”En pidä tästä. En pidä tuosta.” Ihmisen voima perustuu asioiden sietämiseen. Kuinka paljon pystyt sietämään, kuinka paljon kestät ilman, että tunnet? Vaikka olisit keskellä viidakkoa, olet onnellinen. Vaikka olisit palatsissa, olet onnellinen. Olitpa sitten sellaisen tai tällaisen värinen, minkä tahansa rotuinen, elitpä sitten millaista elämää tahansa, pystyt kestämään sen. Tällainen kestämisen voima nostaa tasolle, jolla voi omaksua Sahaja Yogan. Tätä ei tarvitse näyttää, se ei ole kärsimistä, ei tarvitse sanoa: ”Kärsin, kun olen tällainen.”

 

Ei tarvitse kärsiä. Kaikki tapahtuu itsestään siinä sivussa. Henkilö, joka haluaa itselleen kaikki mukavuudet, joka haluaa elää kaiken ylellisyyden keskellä, mutta ei halua minkäänlaisia puutteita tai epäkohtia, on mielestäni kerjäläinen sanan täydessä merkityksessä. Eli, paras tapa päästä eroon ongelmista on, että ei ole niitä. Tarkoittaa: en aja autoa, joten Minulla ei ole ajamiseen liittyviä ongelmia. En koskaan soita, joten Minulla ei ole ongelmia puhelimien kanssa. En käy pankeissa, joten Minulla ei ole ongelmia pankkiasioissa. Ja mikä parasta: Minulla ei ole tuloja – ei siis ongelmia verojen kanssa. Jos jostakin asiasta on vaivaa, luovu siitä. Miksi pitää olla sellaista?

 

Ensin hankitaan, ja sitten siitä on harmia. On aika hassua, että kun kaikesta harmillisesta voi päästä eroon hyvin helposti tässä maailmassa, niin tällaisia asioita ei tarvitse miettiä päässään. Mutta sana ’ongelma’ on erityisesti Euroopan yhteisössä hyvin yleisesti käytetty sana, mutta englannin kielessä emme koskaan oppineet sanaa ’ongelma’. Katsokaas, ’ongelma’ sanaa käytettiin, kun opiskeltiin geometriaa, geometrinen ongelma, mutta että elämässäkin on ongelma. Myöhemmin, kun jouduin tekemisiin Euroopan yhteisön kanssa, sanottiin: ”Ei mitään ongelmaa.” ”Ongelma on tämä.” Ihmiset sanovat sanan ’ongelma’ ainakin sata kertaa päivässä. Eli, ongelma ratkeaa sillä, että ei ota itselleen sitä, mikä aiheuttaa ongelman. Voitte luopua mistä tahansa. Voitte luopua ihan mistä vain haluatte, jos tiedätte, kuinka irrottaa itsensä siitä.

 

Monet tulevat sanomaan Minulle: ”Äiti, meissä on egoa. Se on ongelma.” Vastaan: ”No, luopukaa siitä.” Sehän on yksinkertaista, miksi pidätte sen itsellänne? Aivan kuin he haluaisivat sanoa: ”Meillä on vaikeuksia tämän asian kanssa, mutta silti tarraudumme siihen. Esimerkiksi, pelkäämme krokotiilia, mutta haluamme laittaa jalkamme sen kitaan. Ja meillä on ongelma, että krokotiili syö jalkamme. Luopukaa. Mutta ihmiset etsivät krokotiilin, avaavat kidan, työntävät jalan sinne ja tulevat sitten sanomaan Minulle: ”Äiti, minulla on ongelma. Jalkani on krokotiilin kidassa.”

 

Joutuakseen ongelmiin, on mentävä ongelman luokse. Mutta jos ei mene ongelman luo, miten voi joutua ongelmiin? Esimerkiksi, ihmisillä on hyvin hölmöjä ongelmia. Jollakin voi olla tällainen ongelma: ”Minun täytyy saada vaatteeni silitettyä.” Miksi täytyy? Ei ongelmaa. Laita päälle sellaisina kuin ovat. Kuka katsoo? ”Kun kaikilla muillakin on silitetyt vaatteet.” Mitä väliä mitä muilla on.

 

Jos vaatteet eivät ole silitetyt, se on heidän ongelmansa. Tällaisia hölmöjä ongelmia, aivan typeriä. Mutta teidän suurin ongelmanne taitaa olla kello. Sveitsissä Minun ei pitäisi sanoa niin. Ongelma on vaikkapa sellainen, että pitäisi lähteä lentokentälle. Heti, kun kertoo jollekin, että täytyy lähteä lentokentälle, eli, Minun täytyy lähteä, ei teidän, niin kaikki alkavat pomppia, kuin seisoisivat hyppylaudalla. Kaikki alkavat hyppiä sillä tavalla. ”Mikä hätänä?” ”Äiti, teidän täytyy lähteä lentokentälle.” ”Kyllä vain.

 

Minun täytyy. Mutta mikä hätä teillä on?” ”Se on ongelma.” Sanon: ”Mikä ongelma siinä on? Minun täytyy lähteä. Tiedätte, että teidän ei tarvitse lähteä mukaan, eikä tarvitse tulla lentokentällekään. Ja jos en mahdu mukaan koneeseen, en aio tulla takaisin vaivoiksenne, vaan menen hotelliin. Älkää huolehtiko.” Mutta miksi olette niin kiihdyksissänne? Ihmiset jännittävät niin sitä, että ehdin koneeseen, että joskus tuntuu kuin he haluaisivat päästä eroon Minusta.

 

Tämä on hyvin säntillisten ihmisten ongelma. Jos vaikka sanon: ”Tiedän, että kone ei jätä Minua.” Tiedän, koska tiedän paljon asioita, joten Minulla ei ole ongelmia, mutta jos ajattelee, että ei ehkä pääsekään mukaan lennolle, niin ehkä ei pääse. Mutta jos pääsee, niin hyvä. Jos ei pääse, niin hyvä. Eli, mikä on ongelma? Joko pääsee mukaan lennolle tai sitten ei. Mitä muita vaihtoehtoja on? Mikä on ongelma, en edelleenkään ymmärrä sitä. Asia joko järjestyy tai sitten ei.

 

On kaksi vaihtoehtoa. Vain kaksi vaihtoehtoa. Mikä on se kolmas, joka aiheuttaa ongelman, kertokaa. Jos joku on Minulle velkaa rahaa, niin hän joko maksaa takaisin, tai sitten ei. Mikä on ongelma? Ongelma on se, että kutsutte sitä ongelmaksi, ja haluatte näin välttää totuuden kohtaamisen. Jos kohtaatte totuuden, tiedätte sen, että tämän miehen pitää maksaa minulle velkansa. Hyvä, minä kohtaan sen asian. Sanon hänelle: ”Hyvä herra, teidän täytyy maksaa velkanne. Teidän täytyy maksaa.

 

Se on teidän velvollisuutenne, ja jos ette maksa, teette väärin.” Menette hänen luokseen, kohtaatte hänet ja kerrotte. Mutta ette tee sitä. Istutte kotonanne: ”Voi Luoja, tämä on ongelma. Se mies ei maksa velkaansa. Voi Luoja. Se on ongelma.” Istutte vain siinä ja hakkaatte päätänne; miten silloin saatte rahanne? Jos kohtaatte asian heti, tulette hämmästymään, mistään ei muodostu ongelmaa. Sanotaan, että autonne menee rikki.

 

No, se menee rikki, astukaa ulos, nauttikaa olostanne, kunnes joku ottaa teidät kyytiinsä. Tai, jos ette saa kyytiä, hyvä, jääkää sinne yöksi. Mitäs sitten? Ei tiikeri tule syömään teitä. Ja jos tiikerin pitää syödä teidät, niin se syö. Mikä on ongelma? En edelleenkään näe sitä. En näe ongelmaa. Jos tiikerin pitää syödä teidät, se on tarkoitettu niin. Joka tapauksessa kukaan ei kuole.

 

Synnytte uudestaan. Jos asioita katsoo tästä näkökulmasta, yllätytte, sillä suurta osaa ongelmista ei ole olemassakaan. Ne ovat kuin omien ajatuksiemme luomia kuplia, ajattelumme aaltojen luomia: ”Tämä on ongelma. Tuo on ongelma.” Kuten tänään kerrottiin, että tietylle päivälle ei löydy salia. Hyvä. ”Mihin paikkaan sali piti saada?” ”Tuonne.” ”Jos ei saada salia, pidetään tilaisuus ulkona.” Pitää tehdä parhaansa, se on Shri Raman esimerkki teille.

 

Katsotaanpa, millä tavalla Hän on auttanut meitä. Shri Rama on luonteellaan, tasapainollaan, rauhallisuudellaan, lempeydellään ja suloisuudellaan näyttänyt meille, kuinka kuninkaan tulee olla hyväntahtoinen ja samalla rakastava aviomies ja isä ja dharminen persoona. Mutta sen lisäksi Hän meni Maharashtraan; Hän järjesti kaiken niin, että saattoi kävellä Maharashtraan avojaloin siunaten maan värähtelyillä, sillä sahaja-joogit tulisivat eräänä päivänä kulkemaan Maharashtrassa, ja Maharashtran maaperän täytyy olla täynnä värähtelyjä. Ayodhassa Hän ei koskaan riisunut kenkiään, koska oli siellä kuningas. Mutta kun He yhdessä Shri Sitan kanssa menivät Maharashtraan, He riisuivat molemmat kenkänsä antaakseen maalle värähtelyjä. Matkallaan Hän näki suuren kiven, joka oli kiveksi kirottu nainen, Ahilya. Vain koskettamalla Rama sai naisen taas elämään. Hän teki tällaisia tekoja yksi toisensa jälkeen kuin ohimennen, mutta Hänen elämänsä tarkoitus oli mennä sinne. Olemme saavuttaneet todella paljon sisällemme Shri Raman avulla. Shri Rama edustaa ’pranavaita’, elintärkeää ilmaa, jota hengitämme.

 

Jos tämä elintärkeä ilma kuumenee, meidän tulee tietää, että Shri Rama ei enää ole kanssamme. Nenän ja suun kautta ulos tulevan ilman täytyy tuntua viileältä. En tiedä teistä, mutta Minulle se tapahtuu koko ajan. Kun olette vihaisia, sieraimet laajenevat, ja ilma on kuumaa, sanat ja kaikki ovat kuumia, silmät kuumottavat, ja kaikki kiertyy ylös, ja teistä tulee raivoisa Ravana, koska olette unohtaneet Shri Raman luonteen kauneuden. Hän on tuonut keskisydämeemme suurenmoisen asian, Hän on antanut sisällemme isyyden ominaisuuden. Shri Rama edustaa isyyttä. Teidän on itse päätettävä millaisia isiä olette. Ihmiset, jotka eivät ole hyviä isiä, kehittävät ongelmia oikeaan sydämeen. Myös sellaiset, jotka eivät ole hyviä aviomiehiä, kehittävät ongelmia oikeaan sydämeen. Oikea sydän on tärkeä, sillä erityisesti lännessä, jossa ilmasto on niin omituinen, että on pysyteltävä koko ajan tiiviisti sisällä niin, että kaikki kehon sisällä kuivuu, ja jos silloin ei ole Shri Raman suloisuutta, lämpöä ja kiltteyttä, voi saada itselleen astman.

 

Lännessä monet kuolevat astmaan. Jos sen lisäksi riitelette vaimojenne kanssa, kohtelette heitä huonosti, viette heidän rahansa, huijaatte raha-asioissa ja piinaatte kaikin tavoin, silloin kaikki vain pahenee. Tällä on tekemistä rahan kanssa siinä mielessä, että Sitaji oli Shri Lakshmi ja Hän oli Shri Raman voima. Shri Lakshmikin suuttuu teille, kun olette huono isä tai aviomies. Siksi Gruha Lakshmi on hyvin tärkeä. Mutta vaimon on oltava Gruha Lakshmi. Hänen ei pidä olla äkäpussi, ja sitten miehen pitäisi olla kiltti hänelle. Se on piloille hemmottelua. Se on paha asia. Naisen on oltava Gruha Lakshmi, kaunis nainen, jolla on erittäin kaunis luonne, joka puhuu miehelleen hyvin ’sankoch’ (hillitysti), ja joka pitää huolta lapsista ja perheestä, pitää huolta kotiin saapuvista vieraista.

 

Jos rohkaisette huonoja naisia ja tanssitte heidän pillinsä mukaan – eli, heidän täytyy olla kollektiivisesti hyviä; jos he eivät kollektiivisesti käyttäydy hyvin, jos he ovat kollektiivisesti aggressiivisia, jos he kollektiivisesti piinaavat muita, niin sellaisia naisia ei pitäisi lainkaan rohkaista, vaan – Tulsidan sanoin – heidät pitäisi piestä. Nykyään kuulostaa pahalta, jos joku sanoo sellaista, että naiset pitäisi piestä, jos heissä on paljon sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät heistä Gruha Lakshmeiksi kelpaamattomia. Pieksämiseen ei tietenkään ole mitään tarvetta, mutta tarkoitan sitä, että teidän on häädettävä kaikki tällaiset ’baddhat’ naisistanne, se on tärkeää, sillä jos ette onnistu pitämään vaimojanne oikeilla raiteilla, voitte saada ongelmia oikeaan sydämeen ja lopulta sairastua astmaan. Te ja vaimonne olette osa yhteisöä. Ja yhteisöllä on tiettyjä erittäin tärkeitä lakeja. On sellaisia kuin ’shri dharma’, ’pati dharma’, ’mata dharma’, ’pita dharma’, kaikella on dharma. Miehillä, jotka piinaavat vaimojaan, on todella huono sydän. Samoin niillä, jotka toimivat täysin vaimojensa tahdon mukaan, on myös todella huono oikea sydän. Teidän on oltava tasapainossa. Te olette mies ja teillä on vaimo, ja olette molemmat vastuussa hyvistä perhesuhteista.

 

Se ei ole yksipuolista. Mies tai vaimo ei ole yksinään vastuussa, vaan molempien sillä tavalla, että he toimivat naisen ja miehen luonteiden mukaisesti, kunnioittavat ja rakastavat toisiaan, jakavat kaiken keskenään ja elävät tavalla, josta ihmiset näkevät, että he ovat vaunun kaksi pyörää, toinen vasemmalla, toinen oikealla, eikä epätasapainoa ole. He ovat samanarvoisia, eivät samanlaisia, kuten niin monesti olen sanonut. Shri Raman tapauksessa Hän jätti vaimonsa. Ja mitä Sitaan tulee, Hän jätti Raman myös. Mutta Sita jätti Hänet kuin nainen, ja Rama jätti Hänet kuin mies. Sita jätti Hänet myös. Mutta Hän teki sen naiselle sopivalla tavalla. Ja Rama teki sen kuninkaalle sopivalla tavalla. Samalla tavalla, kun nainen toimii, hänen on toimittava kuin nainen.

 

Nainen voi tehdä saman asian kuin mies, mutta hänen on oltava nainen, ja miehen on oltava mies. Tällainen on ’Mariada Purushottama’, ylin kaikkien miesten joukossa, joka tarkoittaa, että hän noudattaa kaikkia ’mariadoja’, hyveiden rajoja. Rajat ovat sellaisia, että mies ei pyri nujertamaan muita tai valtaamaan heidän asemaansa. Esimerkiksi, olen nähnyt sellaisia aggressiivisia miehiä, jotka tulevat tilaisuuksiimme ja ovat aina ensimmäisinä edessäni. Heti, kun ovet avataan, he ovat jossain siellä seisomassa. He ovat aina ensimmäisinä joka paikassa. Se ei ole ’mariadojen’ mukaista. Teidän pitäisi seisoa takana. Teillä on johtohenkilöitä, he voivat istua edessä. Yrittäkää pysyä takana.

 

”Haluan olla ensimmäinen…”. Olen kerran puhunut ”ensimmäisestä ensimmäisten joukossa.” Tiedätte tarinan ensimmäisestä ensimmäisten joukossa. Niin teistä tulee ensimmäinen ensimmäisten joukossa, ja näin käy, kun yrittää leveillä. Tunnen kaikki ne, jotka ovat sellaisia. Taustalla oleminen on kaikkein kunnioittavinta. Jos yrittää mennä eteen, ryntää ensimmäiseksi, seisoo lähellä ovea, jos vaikka Äiti tulee… Heti, kun näen tällaisen henkilön, sanon: ”Palataanpa takaisin.” Jotkut tekevät ’aarteja’ vain saadakseen olla esillä, jotkut heittävät kukkia esiintyäkseen, ollakseen ensimmäisenä. Ja jollain tavalla he myös pääsevät tärkeään asemaan vakuutteluillaan ja pyytelyillään. Johtohenkilöiden pitää olla tarkkoina eikä antaa tärkeitä tehtäviä ihmisille, jotka järkyttävät Minua ylimielisyydellään ja esiintymishaluillaan.

 

Tänään Minun on sanottava eräs asia, että tässä tilanteessa meidän on päätettävä, että jos johtohenkilöiden vaimot eivät ole nöyriä, kilttejä, myötätuntoisia ja sellaisia Gruha Lakshmeja, jotka ovat todella kilttejä kollektiiville, meidän on poistettava niin mies kuin vaimokin johtoasemasta. Meillä ei voi olla johtohenkilöitä, joiden vaimot ovat hirveitä. Ei voi, koska johtohenkilön vaimo on kuin äiti. On olemassa viiden tyyppisiä äitejä, joista yksi on gurun tai johtohenkilön vaimo. Jos johtohenkilöllä on sellainen (huono) vaimo, on hänen kaikkein järkevintä vetäytyä. Hänen pitää saada vaimonsa kuntoon, tehdä kaikki mahdollinen. Hän voi olla johtohenkilö vasta sitten, kun vaimo on kunnossa. Tämä on hyvin tärkeä asia, koska olen nähnyt tällaisten naisten vetävän miehensä alas, ja lisäksi vetävän alas myös Sahaja Yogan, sahaja-joogit ja koko Jumalan järjestelmän. On siis oltava tarkkana, ja naisten on ymmärrettävä, että jos he ovat johtohenkilöiden vaimoja, heidän täytyy olla äärimmäisen hyviä, kilttejä, anteliaita, jakavia, huolehtivia, täydellisen äidillisiä eikä suvaita minkäänlaista typeryyttä, ja heidän täytyy oikaista ihmisiä, kun he tekevät väärin. Heidän ei pidä raportoida kenestäkään miehilleen, eikä ottaa vastuulleen tehtäviä, joita heidän ei kuulu tehdä.

 

Jos he eivät ole sen tasoisia, heistä ei ole mitään hyötyä ihmisille, eikä heillä ole mitään oikeutta ylpeillä olevansa johtajien vaimoja. Voimme oppia paljon Shri Raman elämästä ja myös Sitajin elämästä. He ovat molemmat tehneet paljon hyväksemme ja olleet esimerkkinä. Koko elämänsä ajan he kärsivät ja kärsivät … He elivät kylissä. He elivät metsässä. Ollessaan kuningas ja kuningatar, he eivät tienneet mitään epämukavuudesta. He matkasivat aina paljain jaloin. He joutuivat kokemaan kaikenlaisia elämän kärsimyksiä. Kauhea mies, Ravana, ryösti Sitan. Sitan täytyi elää ’rakshasan’ luona, voitteko kuvitella?

 

Hän eli ’rakshasan’ kanssa, ja siellä Hän näytti suuruutensa. Sitan ja Shri Raman erilaisilla luonteenlaaduillaan he osoittivat täydentäviä ominaisuuksia itsessään, hyvin toisiaan täydentäviä, ja jos näin on, niin miehen ja naisen väliset suhteet ovat Sahaja Yogassakin kauniita. Näin pitää olla. Näen, että jotkut ihmiset ovat oikein mukavia, jotkut johtohenkilöt ovat oikein mukavia, mutta vaimot voivat olla kovia, voivat olla jäykkiä, tai huonokäytöksisiä, hankalia ja itsekkäitä. Tällaisilla luonteenominaisuuksilla ei voi kasvaa Sahaja Yogassa. On hyvin onnekasta, että miehenne on johtohenkilö, on korkeimmalla paikalla oman maanne Sahaja Yogassa, ja teidän täytyy yltää hänen kykyjensä ja nimensä tasolle, mutten teillä ei ole arvovaltaa. Siksi Minun on nyt sanottava tänä Dassera-päivänä: päättäkäämme, että meillä on ’ramraj’ Sahaja Yogassa, mikä tarkoittaa hyväntahtoisuutta, rakkautta, myötätuntoa, turvaa, rauhaa, iloa ja itsekuria keskuudessamme. Kaikki kurinalaisuus on sisällä itsessämme. Mitä kerroin Shri Ramasta oli se, että Hän itse asetti itsensä ’mariadojen’ rajojen sisään. Samalla tavalla meidänkin täytyy asettaa itsemme ’mariadojen’ rajojen sisään.

 

On todella suuri asia, että tämä tapahtuu Sveitsissä, koska Sveitsi tarvitsee kaikkein eniten Shri Raman siunauksia. Tässä maassa eletään ja toimitaan hyvin itsekkäästi, hyveellisyyden vastaisesti, turmellaan köyhempiä maita itsekkäällä, kapeakatseisella ja alhaisella asenteella, ja otetaan köyhien maiden rahat itselle. On hyvin, hyvin tärkeää, että tänään rukoilemme niiden ihmisten sydämien avautumista, jotka teurastavat muita. Nykyaikana meillä ei ole sotia, mutta he teurastavat ihmisiä rahan keinoin, he tappavat riistämällä heiltä heidän omat rahansa ja oman hyveellisyytensä. Jos ’ramrajan’ halutaan tulevan, silloin Raman täytyy syntyä niiden ihmisten sydämissä, jotka ohjaavat liiketoimintaa. Siksi meidän täytyy rukoilla Shri Ramaa: ”Ole hyvä ja myötätuntoinen niin, että voisit syntyä näiden ihmisten sydämissä.”

Jumala siunatkoon teitä kaikkia.

 

Saisinko hieman vettä. En tiedä miten puhuin tänään, koska värähtelyt olivat hyvin vahvat, se oli vaikeaa. Saisinko hieman vettä. Kiitos.