Shri Bhavasagara Puja, Brisbane (Australia), 6 April 1991.

Tämä on ensimmäinen pujamme Brisbanessa, ja olen iloinen, että tänne on tullut niin paljon ihmisiä eri paikoista.

Tiedättehän, että tekemällä pujan te aktivoitte chakroja sisälläni, ja saatte paljon värähtelyjä, ja yhtäkkiä tietoisuutenne nousee korkeuksiin. Pääsette kyllä korkealle, mutta jonkin ajan kuluttua ihmiset sanovat: ”Äiti, taas me vajoamme.” He sanovat myös: ”Kun menemme Intiaan, olemme kunnossa, ja kun palaamme takaisin, vajoamme alas.” Onneksi meillä on nyt ashram, mikä on todella hyvä asia. Minun on sanottava, että jo pelkän ashramin olemassaolo on erinomaisen positiivinen asia, koska näin Ganesha vakiintuu tänne. Ashram on täällä kollektiivista elämää varten, henkistä kollektiivista elämää varten. Se ei ole vain elämistä, vaan henkisyyttä varten. Meidän on tiedettävä muutama asia kurinalaisuudesta, jota on pidettävä yllä ‒ se on hyvin tärkeää. Se ei ole vain talo, jonne muutamat ihmiset ovat muuttaneet elämään yhdessä, vaan siellä on pidettävä yllä kuria. Vain silloin siitä on teille apua, sillä jos ette tule ashramiin sillä ajatuksella, että menette sinne noustaksenne ylöspäin, ei ole mitään eroa, jäättekö kotiin vai asutteko ashramissa.

On olemassa kahdenlaista meditaatiota, kahdenlaista, joista toisessa ‒ voidaan kutsua sitä ’antarmanaksi’ ‒ jolloin meditoimme sisällä itsessämme nähdäksemme, mitä vikoja meissä on, ja miten meidän pitää korjata niitä, ja mitä meidän pitää tehdä vioillemme. Toinen meditaatio on ’bahirmana’, joka suuntautuu ulospäin, eli kuinka meidän pitää elää ulkoisesti. Teillä pitää olla itsekuria, joka ei ole pakotettua, vaan jonka ilolla olette hyväksyneet ja omaksuneet. Kaiken taiteen eteen ‒ en tiedä, miten on täällä ‒ on Intiassa harjoiteltava todella kurinalaisesti, jotta pääsisi korkealle. Sitä ei voi tehdä miten sattuu. Ei voi ottaa kaikkea täysin löysästi. Sahaja Yogassa ei ole ’tapascharyaa’, ei ole kieltäymysharjoituksia. Kaikki on siunausta. Mutta ei pidä joutua eksyksiin näihin siunauksiin, jos todella haluaa päästä sisälle itseensä, syvälle sisimpäänsä. ’Antarmanassa’ on tärkeää, että te kaikki meditoitte aamuin ja illoin joka ikinen päivä.

Ei haittaa, vaikka hampaat jäisivät harjaamatta, mutta teidän pitää meditoida, se on tärkeää. Siinä on syy, miksi lännessä ihmiset joutuvat jatkuvasti epätasapainoon, puhdistavat itsensä ja ovat taas epätasapainossa. Joka kerta näen, että joku kärsii jostain ehdollistumasta tai jostain ’bādhasta’ (vaiva, kärsimys), tai joskus egosta tai jostain. Se tulee ja menee. Se ei ole sellaista, että siitä olisi päässyt irti pysyvästi. Niin kuin meidän on peseydyttävä joka päivä, puhdistauduttava joka päivä, niin samalla tavalla meidän pitää puhdistaa itsemme sisältä päin. Meditaatiota voi siis kutsua, ‘antarmana tapahaksi’. Mutta se ei edes ole mitään ‘tapahaa’. Teidän ei tarvitse mennä Himalajalle istumaan. Teidän tarvitsee vain herätä meditoimaan aikaisen aamulla.

Sahaja Yogassa kaikkein parhaiten tämä toimii Saksassa ja Itävallassa, näissä kahdessa, ja Englannissakin, mutta ei yhtä hyvin. Sanoisin, että näissä kahdessa se toimii parhaiten; ja kolmanneksi vielä Roomassa. Heilläkin on samanlaisia ashrameita. Mutta heille on tärkeää päästä korkealle Sahaja Yogassa. Ehdottomasti. Mikään muu ei ole niin tärkeää. Poikkeuksetta kaikissa näissä ashrameissa noustaan ylös aamu neljältä. Nousen itsekin ylös joka päivä neljältä. Saatan sitten nukkua myöhemmin, mutta neljältä olen ylhäällä. Ihmiset peseytyvät, valmistautuvat pujaan, istuvat alas ja tekevät pienen viiden, kymmenen minuutin pujan kuvan edessä, ja sitten meditoivat.

Sitten he syövät aamiaista yhdessä. Kun he sitten palaavat töistä kotiin, silloinkin he istuvat yhdessä alas meditoimaan. Se on heidän elämänsä kollektiivinen osio. Tai he keskustelevat, mitä kaikkea pitää tehdä, miten levittää Sahaja Yogaa. He puhuvat vain Sahaja Yogasta, tai päättävät, miten pitäisi toimia, mikä olisi paras tapa ratkaista Sahaja Yogan ongelmia. Ja illalla, ennen nukkumaan menoa, poikkeuksetta jokainen, jokainen, joka ikinen, myös lapset, ottavat jalkakylvyn, istuvat meditoimaan ja menevät nukkumaan. Siksi Itävalta on kehittynyt niin hyvin, ja Saksa myös. Tiedättekö, saksalaiset ovat sellaisia. Jos he tajuavat jonkin asian, niin siitä tulee heille kaikkein tärkein asia, silloin he eivät enää häily sen kanssa. Ei ole… He eivät enää emmi niissä asioissa.

Ja he panevat kehonsa tottelemaan. Mitä sitten tarkoittaa tässä yhteydessä ‘tapa’ – katumusharjoitus? Sitä, että kehomme on tottunut tietyn tyyppiseen elämään. Intiassa olemme kaikki tällaisia: kaikki nousevat ylös aamulla, tekevät pujan tai istuvat meditoimaan. Tämä on itsestään selvää, heitä ei tarvitse käskeä siihen. Tämä on perinteinen tapa Intiassa: aina, kun ihmiset nousevat ylös, he peseytyvät, tekevät aina jonkin pujan, kaikki tekevät niin. Kristitytkin istuvat alas rukoilemaan. Muslimit tekevät ‘namaaz’, sanovat rukouksensa. Tämä on eräänlainen käytäntö ja kuuluu perheen kasvatukseen. Täällä vanhemmat eivät näytä ottavan vastuuta sellaisen tiedon siirtämisestä lapsilleen, joka koskee itsekuria, koska lapset ovat niin kovin aggressiivisia.

He eivät halua tietää mitään sellaisesta. Vanhemmatkaan eivät sitten uskalla sanoa heille: ”Se on sinulle hyväksi, tekisit sen tällä tavalla, sinun olisi hyvä meditoida.” He pelkäävät menettävänsä lapsensa, jos sanovat heille näin. Tai: “Rukoile” tai “Nouse ylös aikaisin”. Ei uskalleta sanoa, että pitää herätä tiettyyn aikaan. Se on suuri rikos lännessä, jos sanoo lapsilleen: ”Teidän pitää nousta ylös neljältä” – ’abbah’. Se on kuin pahin rangaistus. Mutta heti, kun alkaa nousta ylös aikaisin, siitä tulee tapa, ja silloin menee myös aikaisin nukkumaan. Silloin menee ajoissa nukkumaan. Aikaisesta ylösnoususta on todella hyötyä koko päiväksi.

Aloittakaa tällainen käytäntö. Teidän pitää meditoida joka päivä, koska se on syynä siihen, että joka kerta, kun tulen, he ovat taas epätasapainossa, jotakin on mennyt pieleen. Tämä on huonosti, tuo on huonosti, joka puolella ollaan huonossa kunnossa. Miksi on näin? Päivä päivältä teidän pitää nousta ylemmäksi! Päivä päivältä teidän pitäisi olla paljon korkeammalla! Meidän pitää kasvattaa itseemme uudenlainen asenne, että olemme sahaja-joogeja. Emmekä ole täällä vain hyvän ruoan ja hauskanpidon takia, tai että tapaamme mukavia ihmisiä, vaan olemme täällä tullaksemme sellaisiksi ainutlaatuisiksi persooniksi, joita tarvitaan ihmiskunnan nostamiseksi korkeammalle tasolle. Teidän täytyy nyt ottaa vastuuta itsestänne. Teidän pitää huolehtia itsestänne ja sanoa itsellenne: “Herra Se-ja-Se, rouva Se-ja-Se, olehan nyt ihmisiksi.” Muuten Sahaja Yoga menee teiltä hukkaan, eikä se tule auttamaan teitä paljoakaan.

Saatamme kasvaa määrällisesti, mutta laadullisesti emme; yksi negatiivisuuden hyökkäys voi tuhota niin monia, että se on meille liikaa ‒ näin on käynyt kerran. Nyt kaikkien teidän pitää kehittää omistautumista itseänne kohtaan, jotta saisitte selville omat ongelmanne ja kuinka ne pitää korjata. Jos tätä tekee joka päivä, voin vakuuttaa, että teillä ei tule olemaan minkäänlaisia ongelmia. Ajattelunne loppuu, ongelmanne ratkeavat eikä teillä ole mitään tukoksia chakroissanne, koska olette pesseet ne pois. Mutta jos jätätte ne itseenne, silloin ne kasvavat ja tulevat isoiksi. Meditaatioon ei pitäisi liittyä letargisuutta, vaan jonkin ajan kuluttua alatte tehdä sitä ilolla. Ette ole onnellisia ilman sitä. Alussa teidän pitää kannustaa itseänne ja sanoa itsellenne, että tämä keho pitää puhdistaa. Mutta vielä kehoakin tärkeämpää on sekä mielen että älyn kuntoon laittaminen. Jotta olisitte Jumalan instrumentteja, teidän pitää olla täydellisiä, täydellisiä luonteeltanne, sillä muuten emme ehkä pysty välittämään Sahaja Yogan viestiä oikealla tavalla.

Monet sanovat: ”Luovutamme kaiken Äidille, ja olemme antautuneet Hänelle, ja antautuessamme saamme kaiken.” Mutta mitä te luovutatte? Puhtaan sydämen vai sydämen, joka on täynnä kaikenlaista väärää? Vaiko älykkyyden, joka on hyvin korkeaa, puhdasta älykkyyttä? Vai tuletteko eteeni täysin ylimielisinä? Vaikka Sahaja Yogan Ganges-joki virtaa edessänne, teillä täytyy olla kannun verran syvyyttä. Kivellä ei voi ammentaa vettä. Sama koskee lapsia. Tietysti, kun he menevät Intiaan, olen varma, että heille muodostuu oikeanlaisia rutiineja, ja heille muodostuu oikeanlaisia meditointitapoja. On selvää, että lännessä ei ole koskaan ymmärretty jumalallisuutta.

Kaikki, mitä meillä on ollut, mitä olemme saaneet kirkolta tai synagogalta tai muilta vastaavilta, on ollut vain toistoa sunnuntaista sunnuntaihin ja muslimeilla perjantaista perjantaihin, siinä kaikki. Mutta se ei ole johtanut mihinkään. Meidän on tehtävä asialle jotakin. Ongelmat saadaan ratkaistua käden käänteessä. Teidän ei tarvitse istua miettimään ja kantamaan huolta, miten ratkaisisitte ongelmanne. Ne ratkeavat. Mutta ne, mitä ei voida ratkaista, ovat tapoja, joita olette kehittäneet itsellenne, letargisia tapoja. Voin ymmärtää, jos Lontoossa ihmiset olisivat letargisia, mutta sitä he eivät ole. Heistä on tullut äärettömän työteliäitä, aktiivisia ja myös omistautuneita. Miten he ovat saaneet sen aikaan?

Vain tietämällä, että omistautuminen tuo esiin halun puhdistaa itseään ja tuo esiin myös kaikki voimat. Oletetaan, että tämä instrumentti ei ole kunnossa. Silloin ette pysty kuulemaan Minua, laite on siis hyödytön. Meidän instrumenttiemme täytyy olla täydellisiä, jotta Sahaja Yoga voisi ilmentyä. Jos ei ole, kaikilla vajavuuksilla voi olla kaksinkertainen vaikutus; kuten ensin se vaikuttaa teihin, ja ette koskaan pääse tuntemaan Sahaja Yogan kaikkia hyötyjä, ja toiseksi se vaikuttaa ihmisiin, jotka tapaavat teidät, ja vähitellen he huomaavat, että teissä on jotakin vialla. He sanovat: “Tämä Sahaja Yoga taitaa olla jonkinlaista hillittyä hulluutta, koska en huomaa tässä ihmisessä mitään niin suurta. Hän on puoliksi sitä ja puoliksi tätä.” Kun alatte päästä syvemmälle itseenne, tulette hämmästymään, miten pystytte löytämään itsestänne sellaisia kykyjä, joita itsekin ihmettelette. Tietysti on siunauksia ja ihmeitä, mutta ajatelkaa omia kykyjänne. Mitä kykyjä teillä on? Miten pitkälle pystytte menemään, että voitte parantaa ihmisiä?

Meillä on vain muutama ihminen Bombayssä, ja hyvin vähän ihmisiä Punessakin. Mutta he ovat valmiita parantamaan. Muutamat ihmiset ovat menossa pieniin kyliin. Nyt he pyytävät Minulta jeeppiä, että voisivat mennä esittämään musiikkiohjelmaa kyliin ja laulaa siellä ja saada paljon sahaja-joogeja. Mutta kun he palaavat takaisin, niin välittömästi, olipa päivä tai yö, he ottavat jalkakylvyn valokuvani edessä. Teidän pitää myös suojata itsenne, tekemällä itsellenne ‘bandhan’, joka kerta. Teidän ei pidä sanoa: “Olen aivan kunnossa”. Teidän ei pidä sanoa: “Olen täydellinen”. Teidän ei pidä sanoa: “Nyt olen sahaja-joogi”. Älkää koskaan ajatelko tällä tavalla.

Heti kun alatte ajatella, että olette täydellisiä, teille käy huonosti. Joten ennen ulosmenoa tehkää itsellenne kunnon bandhan. Myös ennen nukkumaanmenoa pitää tehdä kunnon bandhan. Laittakaa huomio Sahasraraan ja sitten nukahtakaa. On hämmästyttävää, miten asiat toimivat. Ihmisestä näkee heti, meditoiko hän vai ei, aivan välittömästi. Häntä voi verrata henkilöön, joka kylvettää lasta. Vaikka hän on pessyt lapsen, niin hän ei itse ole peseytynyt. Tämän eron voi huomata selvästi. Samalla tavalla erottuvat ne, jotka meditoivat joka päivä, aamuin ja illoin, eikä siihen tarvitse käyttää paljon aikaa.

Katsokaas, me tuhlaamme aikamme kaikkeen turhanpäiväiseen. Kun teillä on täydellinen ymmärrys itsestänne ja täydellinen ymmärrys näistä värähtelyistä, niin vasta silloin te pystytte käsittelemään heitä oikein. Kaikki tieto on teitä varten. Kuten tiedätte, se on täysin ilmaista, ja te voitte tulla täydellisiksi mestareiksi. Älkää siis tyytykö sellaiseen, että: “Tänään on sunnuntai, joten mennäänpä kirkkoon, otetaanpa virsikirja ja lauletaan virrestä se ja se, istutaan taas alas, noustaan ylös ja taas istutaan.” Ja kun tullaan kotiin, ei mikään muutu. Tänään olen todella ajatellut kertoa teille kaikille, että teidän on kehitettävä syvyyttä itsessänne. Ja jos ette pysty siihen, olette edelleen keskinkertaisuuksia. Näistä Jumalatarta koskevista suurenmoisista salaisuuksista tai Hänen voimistaan ei ennen kerrottu kenellekään tällä tavalla. Ei koskaan. Vasta sitten, kun he olivat saavuttaneet täyden ykseyden – tai voidaan sanoa täyden käsityksen, täyden ymmärryksen Jumalan ykseydestä ja omasta suhteestaan siihen, täydellisesti – ennen sitä kukaan ei tehnyt mitään.

Nyt Sahaja Yogan aikana kaikki on niin yksinkertaista, että heti, kun on saanut oivalluksen, voi ruveta antamaan oivalluksia muille. Välittömästi. Tulette näkemään, kuinka Kundaliini alkaa liikkua kätenne alla. Kun laitatte kätenne jonkun henkilön pään päälle, niin huomaatte, miten hän saa oivalluksen. Se on totta. Se vain toimii tällä tavalla. Mutta monille se merkitsee, että: “Voi, eihän tässä tarvitse tehdä mitään. Äiti tekee kuitenkin kaiken, olemme vain saavuttaneet jotakin.” Teidän pitää aina ymmärtää, että Äiti voi käyttää vain erittäin hyvää instrumenttia, eikä heikkoa instrumenttia. Nyt meillä on muutamia todella hyviä sahaja-joogeja, jotka ovat päässeet todella syvälle. Poikkeuksetta, aina kun kysyn, he vastaavat: “Äiti, me palvomme joka päivä.

Me palvomme aamuin illoin, joka päivä. Me joko otamme jalkakylvyn ja istumme Sinun kuvasi edessä ja palvomme Sinun valokuvaasi, ja aamuisinkin teemme jotain vastaavaa.” Ja mikä hämmästyttävää, he erottuvat heti joukosta. Lentokentällä saattaa olla vastassa kuusisataa ihmistä, mutta tiedän heti, kuka on meditoinut joka päivä. Nyt kaikki on meidän käsissämme. Olemme tehneet Sahaja Yogaa viimeiset… enemmän kuin kaksikymmentä vuotta, ja nyt on alkamassa kahdeskymmenesensimmäinen vuosi; mutta olen valmis siihen, koska kaikki alkoi 1970 ja nyt on vuosi 1990, joten kaikki nämä vuodet plus vuosi -91. Näin kauan se on kestänyt. Ette tietystikään saaneet oivallustanne vielä silloin; mutta milloin sitten saittekin oivalluksenne, en koskaan arvioinut kuinka pitkälle olitte päässeet. Sanoin: “Annetaan heidän ensin saada oivallus”. Ja he saivat oivalluksensa. Ja heti kun he olivat saaneet oivalluksen, niin ihmiset, jotka todella tunsivat vastuunsa, sitoutuivat heti ensimmäisestä päivästä lähtien, heti ensimmäisestä päivästä.

Minun ei tarvinnut kehottaa heitä. En puhu nyt intialaisista, puhun muista. Ja he ovat osoittaneet valtavaa edistymistä. Olemme lähettäneet avuksenne intialaisia nuoria miehiä ja naisia, että tietäisitte, että hekin voivat auttaa teitä Sahaja Yogassa. Varmasti he voivat auttaa. Täytyy olla oikeantyyppinen henkilö, ja on hämmästyttävää, kuinka hyviä he ovat välittämään kaikkea, eivätkä he välitä yhtään omasta egostaan. Heillä ei ole ollenkaan egoa. Te ette saavuta tätä oman egonne takia. Saavutatte sen, koska olette etsijöitä, ja nyt teistä on tullut sahaja-joogeja. On ymmärrettävä, että kysymys ei ole mistään rahallisesta edusta tai sellaisesta, että pitää olla valtaa tai jotain; sillä jos te ette meditoi, teidän huomionne menee sellaisiin asioihin.

Alatte heti ajatella: “Voisiko minusta tulla johtaja Sahaja Yogaan?” No, jos ei: “Pitäisikö minun ehkä haukkua johtajaa? Miten voisin loukata häntä? Miten voisin pyrkiä siihen? Miten voisin tehdä sen? Miten saisin sen toteutumaan?” Ja yritätte sitten myös loukata. Jos se ei ole mahdollista, saatatte käyttää joskus väkivaltaakin, vihanpurkauksia, koska ette ole vielä riittävän kehittyneitä, riittävän kypsiä, riittävän viisaita. Siispä nyt teidän pitää aivan ensimmäiseksi, kun heräätte ylös aamulla, niin sanotte ensin: “Katsotaanpa, mikä on vastuuni sahaja-joogina?” Jonkin ajan kuluttua alatte nauttia siitä, koska se antaa teille niin valtavasti voimaa, niin valtavan kokemuksen. Sen jälkeen istutte alas hyvin nöyrin mielin, ja sanotte: “Äiti, jos minussa on egoa, ole hyvä ja poista se. Äiti, jos minussa on ehdollistumia, ole hyvä ja poista ne, koska olen vain ja ainoastaan etsijä, enkä halua mitään muuta.” Mutta jos ette meditoi, silloin tämä herra Ego hiipii salaa mieliinne, ja yritätte päästä johtajaksi tai tuotte jotenkin esiin itseänne, teette jotain typerää ja egoistista, jota meillä tapahtuu paljon Sahaja Yogassa. Jos kirjoitatte niitä paperille, ette tiedä, miten lakata nauramasta.

Varoittaakseni teitä kerron, että ainoa tapa suojella itseään on meditoida aamuin ja illoin, ja tehdä itselleen kunnollinen suojaus, bandhan. Teidän roolinne on hyvin tärkeä, ja tämä aika on hyvin tärkeä, äärimmäisen tärkeä. Ette voi kuvitellakaan, kuinka henkisyyden historiassa ei kukaan ole voinut tehdä niin paljon kuin te. Jos todella teette ‘antarmanaa’, jos todella katsotte sisälle itseenne, katsotte meditaatiossa itseänne ja chakrojanne, ja alatte sitten tutkiskella itseänne: “Miksi olen tällainen?” Nouskaa itsenne yläpuolelle ja nähkää itsenne: “Miksi olen tällainen? Miksi tein tällä tavalla? Miksi ajattelen näin? Kuka minä olen?” Kun vastaatte näihin kysymyksiin, tiedätte kuinka todella arvokkaita olette. En tiedä, kuinka paljon Minun pitäisi painottaa, kuinka paljon pitäisi vielä painottaa jokapäiväisen meditaation tärkeyttä. Kuten mainokset, joka päivä ne takovat päähänne: Osta tätä, osta tuota, osta, osta, osta.” Se tehoaa. Samalla tavalla teidän on koko ajan taottava päähänne: “Nyt meditaatioon.

Mene meditaatioon. Mene meditaatioon.” Tulette yllättymään, kun lähdette ulos kodistanne ja näette jotain kaunista, menette välittömästi ajatuksettomaan tietoisuuteen. Ei tarvitse tehdä mitään. Heti kun tapaatte toisen sahaja-joogin, menette heti ajatuksettomiksi; se toinen henkilö ja itse, molemmat menette. Alatte nauttia kaikesta aivan toisella tavalla. Saatte hyvin kauniita tunteita sisällenne, sisällenne rakentuu sellaista kaunista turvallisuutta, että ihmettelette: “Voinko minä olla tällainen? Pystynkö tosiaan tuntemaan tällaista turvallisuutta, joka ilmenee näin kauniilla tavalla?” Jos puhdistaudutte ja pidätte itsenne puhtaana – yksinkertaisesti, joka päivä –, niin ennen kuin koskette mihinkään, varotte, että ette likaisi itseänne uudelleen. Jos teillä on sari, joka on likainen, hyvin likainen, niin on aivan sama, onko siinä kaksi tahraa vai sata. Mutta jos sari on täysin puhdas, silloin pienikin tahra saa teidät huolestumaan, koska kaikki huomaavat sen. Samalla tavalla vasta sitten, kun puhdistatte itsenne päivittäin, huomaatte, mitä korjattavaa teissä on. Toivon, että laitatte täyden huomionne siihen, mitä olen kertonut teille tänään; laitatte täyden huomionne sisäiseen olemukseenne, joka heijastuu ulospäin, ja olette kuin todistajia itsellenne.

Katsokaa, miten puhutte toisille ihmisille: “Miksi minun pitää puhua tällä tavalla? Mitä tarvetta siihen on?” Ja silloin alatte ymmärtää, että kaiken takana on jokin kummallinen asia, joka pyörii aivoissa, ja siksi aivot pitää laittaa kuntoon – tämä on hyvin tärkeää. Sitten, päivän päätyttyä meidän pitää selvittää: “Mitä hyvää olen saanut aikaan Sahaja Yogalle?” Voimme myös selvittää: “Miksi en ole päässyt tavoitteeseeni Sahaja Yogassa?” Jos pystytte siihen, voitte selvittää: “Kuinka pitkälle olen päässyt näiden voimien avulla Sahaja Yogan levittämisessä? Kuinka pitkälle voin päästä?” Se on todella merkityksellistä, koska, kuten kerroin, Itävallassa on muutamia nuoria miehiä, jotka tutkivat koko ajan Sahaja Yogaa. He ovat lukeneet kirjan Adi Shankaracharyasta, jota Minäkään en ole vielä lukenut. He ovat lukeneet kaikenlaisia asioita vain saadakseen selville, kuinka pitkälle ovat päässeet, ja sen tuloksena he ovat itse jatkaneet kehittymistään hyvin syvälle omaan olemukseensa. Mutta samalla kun jatkatte kehittymistänne yhä syvemmälle ja syvemmälle, ja vaikka pääsettekin hyvin syvälle, ette ala ylpeillä sillä mitenkään. Te vain säteilette. Kerran eräs mies tuli kotiini, ja Minulle kerrottiin: “Äiti, sisällä tuntuu viileämmältä. Tuntuu kuin sisällä olisi viileämpää.

Kyllä, kyllä, tuntuu viileää.” Mies ei sanonut mitään eikä tehnyt mitään. Hän vain käveli sisään taloon: “Täällä tuntuu viileää”. Sen saattoi vain tuntea. Samoin, jos menee metsään, ja huomaa, että siellä on täysin hiljaista, eivätkä linnutkaan laula, niin silloin tietää, että lähistöllä on tiikeri. Tiikeri ei tee yhtään mitään, se haluaa ehkä vain nukkua. Mutta sen läsnäoloa kunnioittavat kaikki. Samalla tavalla sahaja-joogi erottuu muista kaikkialla. Ennen nämä pyhimykset eivät edes tienneet, miten Kundaliini nostetaan, mutta he olivat hyvin puhtaita ihmisiä. He eivät koskaan nostaneet kenenkään Kundaliinia. He eivät koskaan antaneet kenellekään oivallusta.

He olivat todella puhtaita ihmisiä. Heissä ei ollut jäljellä minkäänlaista epäpuhtautta. Ja kuinka paljon he antoivatkaan maailmalle: millaista runoutta, millaista taidetta, millaisia henkisiä ajatuksia, millaisia viisauksia; se on valtavaa – millainen syvyys kaikessa mitä he tekivät, millaista tehokkuutta. Olemme täällä saadaksemme henkisyyden itsellemme, emme rahan vuoksi, emme korkean aseman vuoksi tai vallan – ei mitään sellaista. Olemme täällä saadaksemme itsellemme henkisyyttä, ja siinä henkisyydessä on kaikki tarvittava. Kaikki tyytyväisyys, kaikki on siinä. Se vaikuttaa lapsiimme, se vaikuttaa ympäristöömme ja kaikkeen mahdolliseen, myös persoonallisuuteemme. Se ei riitä, että yksittäiset ihmiset tekevät niin, vaan sen pitää tapahtua kollektiivisesti. Kollektiivin pitää näyttää kauniilta. Teillä pitää siis olla ashramissa kollektiivinen meditaatio.

Itävallassa he tekevät niin aikaisin aamulla, kello neljä, kollektiivisesti. Näin he tietävät, kuinka moni tulee paikalle, ja kuinka moni ei tule. Sanoin heille siitä: “Älkää osoittako sormella. Katsotaan.” Kun he, jotka ovat meditoineet tällä tavalla, nousevat ylöspäin, niin muut alkavat seurata perässä. Joten älkää ajatelko muita: mihin aikaan joku toinen heräsi. Kysymys on minusta, minun on pidettävä huoli itsestäni. Se on hyvin itsekästä: ‘swarth’. Teidän pitää tietää, mitä ‘swa’ tarkoittaa – se tarkoittaa itsekästä – ja kun ymmärrätte sen merkityksen, silloin ette välitä, mitä joku saattaa sanoa, mitä joku saattaa yrittää tehdä. Jos aviomies käyttäytyy huonosti: “Ei se mitään. Kyllä hän oppii.” Jos vaimo käyttäytyy kummallisesti: ”Ei se mitään.

Hän paranee kyllä.” Sillä ei ole merkitystä. Teille tämä on kaikkein tärkein asia, ja kaikki he, jotka ovat ajatelleet näin ja toimineet näin, ovat päässeet kaiken yläpuolelle. Mikään ei saa heitä alas. Tänään on Brisbanen ensimmäinen (puja-)päivä. Siunaan teitä kaikkia, että saisitte täydellisen kuvan itsestänne; miksi olette täällä maan päällä, ja mikä suuri tehtävä teillä on edessänne. Jokainen teistä on kykenevä. Jokainen pystyy siihen. Pyydän teitä, että imette nämä ominaisuudet sisällenne, jotka jo ovat siellä. En tarkoita, että “imette”, vaan tuotte ne esiin. Ja kun alatte tuoda niitä esiin, niin katsokaa miten luonteenne muuttuu.

Me pidämme huolta lapsistanne, älkää huolehtiko. Jumala siunatkoon teitä!