Shri Adi Guru Puja. Cabella Ligure (Italy), July 28th, 1991.

Tänään olette kaikki täällä palvomassa Guruanne.

Erityisesti Intiassa on yleinen käytäntö, että gurua pitää palvoa, ja että gurun täytyy hallita täydellisesti oppilaitaan. Guru-periaate on hyvin ankara, ja tämä ankaruus sai aikaan sen, että vain harvat pystyivät mukautumaan oppilaan rooliin. Entisaikoina guru oli täydellinen auktoriteetti, ja guru saattoi päättää, keitä otti oppilaikseen. Päästäkseen edes oppilaiksi täytyi noudattaa tiukkaa ’tapasyaa’, katumusharjoituksia. Nämä kärsimykset olivat ainoa tapa, jolla guru arvioi oppilaitaan. Gurut elivät aina viidakoissa, ja he valitsivat itselleen vain muutamia oppilaita, joiden piti kerjätä ruokaa lähikylistä ja valmistaa ruoka omin käsin gurulleen ja ruokkia häntä. Sahaja Yogassa guruus ei ole tällaista. Meidän on hyvä ymmärtää, että senaikaisen ja tämän guruuden ero on se, että vain hyvin harvoille ihmisille annettiin mahdollisuus tulla guruksi. Ja nämäkin harvat valikoituivat melko suuresta joukosta ja tunsivat olevansa jotain todella erityistä tullessaan valituiksi. Ja mitä tahansa heidän piti käydä läpi, oli kaikki tervetullutta.

Tällä tavalla heistä tuli oppilaita. Mutta Sahaja Yoga on toisenlaista. Sanoisin, että täysin päinvastaista. Ensinnäkin, teidän Gurunne on Äiti, joka kärsii ’Sandrakarunasta’. Pienimmästäkin teille sattuvasta asiasta, silmäni täyttyvät kyynelistä. Äitinä on siis erittäin vaikeaa olla Guru. Samalla teidän on myös vaikeaa päästä korkealle, sillä te joudutte eksyksiin, koska rakastan teitä niin paljon. Ja siinä rakkaudessa unohdatte joskus, että edistymisenne on hyvin hidasta. On tärkeää, että Sahaja Yogassa olette itse ankaria itsellenne. Siksi sanoin, että teidän on oltava omia gurujanne, ja sitä ei ymmärretä, mitä se tarkoittaa.

Omana guruna oleminen tarkoittaa sitä, että teidän on ohjattava itseänne; teidän on kohdeltava itseänne omana oppilaananne, ja laitettava itsenne kuntoon. Jos ette ymmärrä vastuutanne sahaja-joogina, että teidän itsenne on saatava kaikki toimimaan, ette voi edetä kovin nopeasti, koska tämä on erilainen Gurun ja oppilaiden välinen suhde. Olen aina sanonut, että teidän on ensin tultava omiksi guruiksenne. Teidän on tehtävä paljon itsetutkiskelua ja korjattava ihanteitanne. Istun tässä teidän edessänne. Olette nähneet millainen olen. Voin syödä mitä tahansa tai voin olla kokonaan syömättä useampia päiviä. Voin nukkua missä vain tai voin olla nukkumatta. Voin matkustaa pitkiä matkoja väsymättä. Minulla on siihen voimia, koska olen myös Itseni Guru.

Kaikkein ensimmäiseksi on oltava runsaasti itsetutkiskelua: ”Mitä vikaa minussa on?” Ei niin, että etsitään vikoja toisista. ”Mitä vikaa minussa on? Etsinkö mukavuutta keholleni? Onko huomioni kehossani vai hengessäni? Jos se on kehossa, mitä minä teen?” Voisi olla hyvä kirjoittaa näitä asioita paperille. ”Pystynkö nukkumaan ruoholla? Pystynkö istumaan kivellä?” Teidän on saatava kehonne tekemään niin kuin haluatte.

”Pystynkö nukkumaan aina kun haluan ja voinko pysyä hereillä aina kun haluan?” Olen nähnyt ihmisten torkahtelevan. Ei sen vuoksi, että he olisivat huonoja tai mitenkään epäkurinalaisia, vaan siksi, että sisällään he ovat väsyneitä. Jos sisällä on väsymys, silloin tuntee väsymystä koko ajan. Jos näkee länsimaisia ihmisiä televisiossa, he istuvat aina tällä tavalla. Koska he ovat niin valtavan väsyneitä. Miksi he ovat niin väsyneitä? Eivät he tee niin kovasti töitä. Joten tutkiskelkaa, miten käyttäydytte. Kun alatte tutkiskella itseänne, alatte samalla tutkiskella ympäristöänne, tyyliänne, tapojanne, ja sitä, mitä teette itsellenne ulkopuoleltanne tulevien ehdollistumien takia.

Lännessä ulkopuoliset ehdollistumat ovat luonteeltaan psyykkisiä – Intialaisilla on toisenlaisia, aika yllättäviä ehdollistumia – tai sanotaan näin, että länsimaisten ihmisten on pestävä käsiään kymmenen kertaa, ja vaikka nahka irtoaisi, niin he vain jatkavat hullun lailla. Heillä täytyy olla kylpyhuone vieressään koko ajan. Heidän täytyy päästä peseytymään, ja jos he eivät pääse, he tuntevat olonsa epämukavaksi. Muitakin ehdollistumia heillä on. Heillä on kaikenlaisia typeriä ehdollistumia, mutta länsimaiset ehdollistumat ovat enemmän psyykkisiä, ja siksi on vaikea saada selville, mikä itsessä on vikana. Fyysiset ehdollistumat eivät ole niin vaarallisia; niistä pääsee eroon tai niiden kanssa tulee toimeen. Mutta silloin, kun on psyykkisiä ehdollistumia, ei voi ymmärtää, mikä itsessä on vikana. Jos tutkiskelee vähän enemmän, niin huomaa, että kysymys on hyvin hienojakoisista asioista. Ensiksi, ehkä sodan takia, en tiedä miksi, mutta kaikki pelkäävät kaikkia. Siitä voidaan syyttää erityisesti Freudia.

Freudin takia äitikin pelkää lastaan, ja intialaiset eivät voi millään lailla ymmärtää tällaista. Mutta te tiedätte tämän oikein hyvin. Ihmiset eivät koske toisiaan, eivätkä he halaa toisiaan. Ennen jalkapallon pelaajilla oli tapana halata toisiaan. Mutta nyt he eivät enää halaa, he vain koskevat toistensa käsiä tällä tavalla. Jonkun ajan kuluttua he ehkä tekevät vain näin. He pelkäävät niin paljon, että olen nähnyt jopa lapsienkin pelkäävän vanhempiensa halaamista. Kukaan ei ilmaise rakkauttaan. Ja kun sitä ei ilmaista, niin sisällä ei ole rakkautta, ja sillä tavalla se kuivettuu. Sahaja Yogassa oli eräs pieni tyttö, ja Minulla oli hänelle pieni lahja.

Hän oli hyvin nuori, ehkä kymmenen ikäinen. Annoin lahjan eräälle länsimaiselle sahaja-joogille, ja pyysin häntä antamaan sen tytölle ja sanomaan, että se on Minulta. ”Ei, Äiti. En voi antaa lahjaa.” Kysyin: ”Miksi?” ”Koska hän voi ymmärtää minut väärin.” Kysyin: ”Mitä hän voi ymmärtää väärin?” Pelko on juurtunut niin syvälle ihmisten mieliin, ja se on saanut aikaan psyykkisen turvattomuuden sisällänne. Tämä turvattomuus on ollut teissä aivan lapsesta saakka, ja siksi pelkäätte toinen toisianne, jopa vanhempianne, veljiänne ja siskojanne. Kärsitte tästä psyykkisesti.

Kun tulin Englantiin, Minulle sanottiin, että ihmiset tuntevat itsensä turvattomiksi. Kysyin: ”Miten niin turvattomiksi? Koko maailmahan pelkää länsimaita.” Miksi he kärsivät turvattomuudesta? He ovat saaneet koko maailman tuntemaan turvattomuutta. Ja mistä he tuntevat turvattomuutta? He tuntevat turvattomuutta sisällään, omissa yhteisöissään, perheissään ja ryhmissään. Ihmiset pelkäävät niin paljon toisiaan. Aivan ensimmäiseksi teidän pitää olla pelottomia. Olette sahaja-joogeja ja ette ole enää moraalittomia, ette voi olla moraalittomia.

Jos koko ajan ajattelette, että olette moraalittomia, ja jos teette jotain moraalitonta, niin ajattelette, että teidän pitää mennä mennä ripittäytymään jonnekin, niin mitä teille tapahtuu? Millaiseksi teidän luonteenne kehittyy? Meidän on päästävä tästä irti muuttamalla itseämme. Sahaja-joogeilla ei saisi olla sisällään turvattomuutta vaan ’maryadat’. Teidän on tiedettävä, miten kunnioittaa toistenne yksityisyyttä. Toinen länsimaisen mielen tyypillinen piirre on jatkuva arvostelun kohteena oleminen. Kriitikkoja on niin paljon, että taiteilijoita ei ole enää yhtään jäljellä. On vain kriitikkoja, jotka arvostelevat kriitikkoja. Kaikki taiteilijat ovat mennyttä. Heitä arvostellaan koko ajan.

Arvostelijat, joille on jopa oma koulutuksensa, eivät ehkä osaa soittaa mitään, eivätkä ehkä osaa laulaa, mutta arvostella he osaavat. Ihmisen mielessä on siis koko ajan tunne, että joku arvostelee tekemisiäni. Koko ajan on pelko siitä, että joku arvostelee. ”Pitäisikö minun sanoa tämä vai ei?” Sahaja-joogeina teidän ei tarvitse kantaa huolta näistä typeristä ihmisistä, koska he ovat sokeita. Ja jos he haluavat arvostella teitä, antaa heidän arvostella. Mitä sillä on merkitystä? Se ei merkitse mitään. Tämä asia teidän on rakennettava sisällenne. Sitten on kolmas, vielä pahempi asia, enkä tiedä oletteko edes huomanneet sitä.

En tiedä, mistä syystä länsimaalaisten on aina pakko katsoa, onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. Rehellisesti sanottuna. Eikä voi koskaan sanoa mitään, mistä on varma. Kun esimerkiksi kysyy joltain: ”Miten voit?” Hän näyttää näin … Aina. Kukaan ei sano: ”Voin oikein hyvin, kaikki on kunnossa.” ”Onko jotain vialla?” ”Olen täysin kunnossa, kiitos kysymästä.” Mutta ei koskaan. He eivät ole varmoja itsestään, vaan häilyvät koko ajan.

Tällainen sisäinen häilyvyys muokkaa luonteen, joka ei koskaan kehity. Kehittyminen tulee siitä, että ottaa askeleen eteenpäin, asettaa jalkansa tukevasti siihen paikkaan, ja ottaa sitten toisen askeleen eteenpäin, aivan kuin vuorikiipeilyssä. Mutta jos heti ensimmäisellä askeleella alkaa empiä, mennäkö eteenpäin vai ei, miten silloin voi edetä? Ei voi kulkea muuten kuin askel kerrallaan. Tämä on myös yksi psyykkinen kompastuskivi tai edistymisenne este. Kolmas oppimanne asia – vai oliko se jo neljäs – on, että teidän pitää väittää itseänne vastaan. Esimerkiksi, jos teillä on jokin ongelma, te kerrotte siitä Minulle: ”Äiti, minulla on tällainen ongelma.” Tämä on kaikille hyvin tyypillistä: ”Minulla on tällainen ongelma.” Sanon teille: ”Selvä. Tässä on ratkaisu.”

Ja te sanotte: ”Ei, ei, ei. Jos teen niin, silloin tapahtuu näin.” Jos kerron toisen ratkaisun: ”Ei, ei, ei, ei, Äiti, silloin voi käydä näin.” Hyvä on, kerron kolmannen ratkaisun: ”Ei, Äiti, siinä tapauksessa voi käydä näin.” Kerron neljännen: ”Silloin voi käydä näin.” Toimitte itseänne vastaan koko ajan. Silloin Minun on sanottava: ”Tämä on SINUN ongelmasi, ei Minun. Annan SINULLE ratkaisuja, ja jos SINÄ haluat ratkaista SINUN ongelmasi, on parasta suhtautua siihen positiivisesti.” Aivot ovat nurin päin. Hindin kielessä sitä kutsutaan nimellä ’ulti khopdi’.

Väittelette koko ajan itseänne vastaan. Miten silloin voi edistyä? Tämä on yksi länsimaisen mielen suuria ongelmia, että se ei halua kohdata mitään ongelmaa omanaan vaan väittelee itsensä kanssa kuin asianajaja. Kuin kaksi asianajajaa väittelisi keskenään: toinen olette te itse ja sitten on vielä toinen. Olemuksessanne on siis kaksi persoonallisuutta, ei vain yksi. Kuten sanoin, länsimaiselle psyykelle on tyypillistä muuttaa mielensä tällä tavalla yhtäkkiä ymmärtämättä, kuinka vaarallista se on. Aivojenne valaistumisen jälkeen tällaisen pitäisi kadota. Mutta Sahaja Yogassa tämä on hyvin vaarallista. Koska olette kaikki sahaja-joogeja, ja olette kaikki yhteydessä kaikkialla olevaan Voimaan, niin kaikki mitä sanotte, yhdistyy ja alkaa myös toimia. Teidän kannaltanne on hyvin vaarallista, jos ette ymmärrä olevanne oivaltaneita sieluja, joilla on nämä voimat.

Esimerkiksi, jos haluan sanoa jotain muiden tietämättä, silloin Minun on laitettava käteni näin ja sanottava vasta sitten, koska mikrofoni on kytketty verkkoon. Mutta jos en laita mitään mikrofonin eteen ja sanon jotain, silloin kaikki kuulevat sen. Samalla tavalla mitä tahansa te sahaja-joogit sanotte, toivotte tai haluatte, niin täällä on joka puolella jumaluuksia ympärillänne. Ja he kuuntelevat teitä koko ajan. He ovat niin innokkaita tekemään työtä teille: ”Selvä, teemme työtä käskettyä.” Mitä tahansa ajattelette, toivotte tai sanotte, niin teidän on oltava äärimmäisen varovaisia sen kanssa. Vanhemmat ihmiset ovat tietysti hyvin ehdollistuneita, ja heillä on ongelmia. Mutta suurin osa täällä olevasta sukupolvesta on kykenevä kehittämään itseään ja laittamaan aivonsa kuntoon – kääntämään ne oikein päin. Tästä psyykkisestä ongelmasta ei puhuta juuri mitään. Sitten on vielä yksi psyykkinen ongelma, josta ette ole tietoisia, mikä on aika yllättävää: te menette mukaan kaikkeen, mitä markkinamiehet keksivät, koska koko länsimainen elämä perustuu periaatteelle ”Näe ja tule nähdyksi.” ”Tämä on muodikasta, tehdään sen mukaan.

Muoti on nyt muuttunut, tehdäänkin nyt sen mukaan.” Vuosi sitten menin Englantiin ja näin, että kaikkien sahaja-jooginien hiukset olivat edessä näin ja ihmettelin: ”Mitä tämä on?” Kysyin asiaa eräältä nuorelta intialaisnaiselta: ”Mitä tämä on olevinaan?” ”Tämä on uusi muoti.” Kysyin: ”Mikä uusi muoti?” Tällaista kutsutaan marathin kielessä nimellä ’ziprya’, se on ziprya-muotia. Ainakin marathia puhuvat ymmärtävät … Kaikilla oli tukka edessä tällä tavalla, kaikilla. Sanoin: ”Voi Luoja, tässä on Agnya, ja nyt ihmiset peittävät sen, ja heidän silmänsä menevät kieroon.” Jos tulee jokin muoti, niin se koskee pelkästään hiuksia. En ymmärrä miksi juuri hiukset.

Ihmiset ovat hyvin kiinnostuneita hiuksistaan. Ja näissä maissa ihmisiltä hiukset lähtevät päästä hyvin nopeasti, koska he eivät käytä öljyä, niin kuin pitäisi. Sahasrara alkaa hiuksista. Ja muoti – mitä se on? Nämä markkinamiehet, nämä typerykset, kehittävät uusia ideoita, ja miksi niitä pitäisi seurata? En tarkoita, että kaikkien sahaja-joogien pitäisi näyttää samanlaisilta, en ollenkaan. Voitte pukeutua miten haluatte; voitte elää millä tavalla haluatte, mutta teidän ei pidä ruveta markkinamiesten orjiksi. Olette nyt vapaita ihmisiä, tiedätte sen oikein hyvin. Tiedätte, että olette täydellisen vapaita, ja että vapautenne on oman valaistumisenne täydellisesti valaisemaa, ettekä voi koskaan tehdä mitään väärin. Tärkeintä on, että luotatte itseenne.

Ja mitä tahansa teettekin, ette alistu mihinkään muotivirtauksiin; miten pitää puhua, miltä pitää näyttää, miten pitää näyttäytyä muiden joukossa. On tärkeää ymmärtää, että ihmisiltä menee puolet ajasta siihen, että he yrittävät näyttää samanlaiselta kuin muutkin. On hämmästyttävää, miten nämä markkinamiehet ovat saaneet huijattua länsimaisia ihmisiä. Intiassa tällainen ei onnistu – etenkään intialaiset naiset eivät lähde sellaiseen. Bombayhin tuli joskus sarista ’välimuoto’, mini-sari, mutta se hävisi jo muutaman päivän päästä. Kukaan intialainen nainen ei ikinä laita päälleen mitään mini-saria. Ei onnistu. Mikään Intiaan tuleva muoti ei jää sinne, koska kaikki Intiassa käytettävät vaatteet ovat perinteisiä, ne ovat olleet olemassa kauan; ne on hyviksi havaittu yrityksen ja erehdyksen kautta. Nyt tiedämme, että nämä ovat parhaat, emmekä enää halua vaihtaa. Tietyssä iässä tällainen loppuu.

Tämä tyyli sopii meille parhaiten. Mutta kaikkea kehitellään, ja tyylit muuttuvat kaiken aikaa. Olkaa tarkkoina, että ette mene mukaan mihinkään markkinamiesten kehittelemiin typeryyksiin, vaan hankitte itsellenne järkeviä asioita, joita tarvitsette. Yksi orjuuden muoto on se, että olette markkinamiesten johdateltavissa. Ja orjuus on hyvin syvällä, ja se on hyvin psyykkistä; monessa tapauksessa se on niin piilossa olevaa ja hienojakoista, että ette edes huomaa sitä. Itsetutkiskelun avulla voitte selvittää teissä olevat viat ja miksi teistä on tullut tällaisia. ”Mitä vikaa minun persoonallisuudessani on – se on muotoutunut kaikesta ympärilläni olevasta ja muilta ihmisiltä omaksutuista ajatuksista.” Teillä pitää olla omat ajatukset, eikä teidän ei pidä miettiä, mitä Platon, Sokrates tai joku muu on sanonut. Mitä itse ajattelette? Olettehan loppujen lopuksi valaistuneita ihmisiä.

Mutta sitten on vielä eräs psykologinen asia, joka on ehkä kaikkein pahin. ”Äiti, jos olemme hyvin varmoja jostakin, silloin kasvatamme egoamme.” Ihmiset pelkäävät niin paljon egoaan, kuin olisivat kohta nousemassa ilmaan. ”Ego pullistuu niin suureksi, että nousemme ilmaan.” Ihmiset pelkäävät puolustaa hyviäkin asioita: ”Haluan tätä, tämä on oikein, mutta silloin nousen ilmaan, joten en halua sanoa sellaista; minulle tulee egoa.” Joten Sahaja Yogassakin tietyt pelot luikertelevat sisään. Yksi niistä on: ”Äiti, minulla ei saa olla egoa.” Mikä ongelma egossa sitten on? Yllättävää kyllä, että kaikista peloista huolimatta ihmiset ovat vastareaktiona kehittäneet itselleen eräänlaisen protestoimisen luonteen. Mutta jälleen markkinamiehet ovat hemmotelleet egoanne.

Kuten jos lapselta kysyy aamulla: ”Mitä haluaisit syödä?” Silloin lapsi vastaa: ”Haluan tällaista.” Ja äidin pitää lähteä ostamaan sitä, tai hänellä pitää olla kaikkea valmiina jääkaapissa. Intiassa näin ei tehdä. Mitä tahansa kotona valmistetaan, sitä syödään. Jos ruuassa ei ole suolaa, selvä, syöt ilman suolaa. Tai sitten olet syömättä, miten vain. Niin tai näin, syöt kuitenkin. Kun sisällä on kurinalaisuus, ja sen ymmärtää, silloin ei sano: ”Haluan vain sellaista, haluan vain tällaista.” ”Mitä, haluanko jotain?”

sanokaa itsellenne: ”Nyt en syö sitä sitten kuukauteen.” Haluan kertoa teille, kuinka joskus hieman kaipasin pientä mukavuutta itselleni. Meidän piti muuttaa toiseen paikkaan, ja perhe ei ollut luonani silloin. Meillä oli vain yksi pieni sänky, jossa mieheni nukkui. Itse nukuin lattialla, paljaalla sementillä, ja seuraavana päivänä aloin tuntea kipua kehossani. Sanoin: ”Hyvä on.” Ja nukuin sementtilattialla yhden kuukauden. ”Tuleeko sementistä kipuja? Selvä. Nyt nukut sitten kuukauden sementillä.”

Silloin sementti kadotti voimansa Minuun. Ehkäpä sementti alkoi tuntea kipua. Tällä tavalla teidän pitää hallita mieltänne. Ainoa ongelma on enää oma harkintakyky. ”Minun egoni kasvaa, Äiti.” Sillä teidän egonne, niin kuin kerroin, kehittyy reaktioista, asioihin protestoimisesta, ja myös hemmottelusta, jota markkinamiehet keksivät. Mikä tahansa syy sitten onkin, emme ala tekemään itsellemme psykoanalyysiä. Mutta totuus on, että meillä on myös ego-ongelma. Miksi? Olen jo kertonut teille, että jos ilmapallo puhalletaan täyteen monta kertaa, se on helppo saada pullistumaan.

Se pullistuu pienimmästäkin ilmavirrasta. Ja siksi pelkäätte, että yhtäkkiä: ”Egoni saattaa kasvaa niin suureksi, että minusta tulee kuin ilmapallo, joka leijailee jossain ilmassa.” Mutta siitä pääsee eroon, kun tietää, että on valaistunut sielu. Kunnioittakaa itseänne. Silloin, kun alatte kunnioittaa itseänne, ette joudu egon ansoihin. Yksinkertaista. Kunnioittakaa itseänne. Sanokaa: ”Olen sahaja-joogi, miten voin käyttäytyä tällä tavalla? Loppujen lopuksi olen sahaja-joogi.” Näin teihin kehittyy eräänlainen arvokkuus, ja alatte vierastaa typerien asioiden tekemistä, sillä ego tekee ihmisestä typerän; se on aivan totta.

Jos siis kehitätte kunnioitusta itseänne kohtaan: ”Olen sahaja-joogi, joten en voi käyttäytyä näin. Olen sahaja-joogi.” Jos sanotte näin itsellenne, niin hämmästytte, miten sahaja-joogin arvokkuus pitää teidät tiukasti maan pinnalla. Ette lankea egonne ansaan. Toisella puolella ovat ehdollistumat ja toisella ego. Yksinkertaisesti sanottuna: ego. Teidän pitää kehittää arvokkuutta itsessänne. Yllättävää kyllä, eläimillä on ’maryadat’. Eli tiikeri ei käyttäydy kuin käärme, eikä käärme kuin tiikeri. Nyt olemme siis sahaja-joogeja.

Olemme ihmisolentojen tiikereitä, olemme ihmisolentojen leijonia, kaikkein korkeimpia; olemme kaikkein korkeimpia ihmisolentoja. Ei ole tarpeen kantaa kymmentä mitalia rinnassaan osoittamassa, että olette jotain suurta, mutta te olette sahaja-joogeja, olette maha-joogeja (suuria joogeja). Kehittäkää tätä itsekunnioitusta, ja tulette yllättymään, miten teistä tulee heti nöyriä, miten nöyryys tulee teihin. Olen nähnyt joidenkin sahaja-joogien istuvan näin, joskus näin, ja joskus, jos heillä on Vasenta Vishuddhia, pää on näin, ja jos Oikeaa Vishuddhia, pää on näin. Mutta näette sen itse. Niin kuin sulhasen kuuluu pukeutua ja muistaa: ”Olen sulhanen, en voi käyttäytyä kuin muut nuoremmat pojat. Minulla pitää olla oma persoonallisuuteni. Olen sulhanen ja olen menossa naimisiin. En voi käyttäytyä kuin muut ystäväni siellä.” Teidän pitää käyttäytyä tietyllä tavalla.

Omaksukaa tämä. Siltikään emme tiedä, että olemme sahaja-joogeja. Heti, kun ymmärrämme olevamme sahaja-joogeja, arvokkuus alkaa kehittyä meissä, ja sen arvokkuuden avulla voitte myös nähdä, mitä väärää teidän omassa maassanne on ja mikä on moraalitonta. Kaiken Ranskassa tapahtuneen perusteella näette, mitä vikaa Ranskan laeissa on. Mutta ranskalaiset ovat kiinnostuneita ennemminkin juomisesta, syömisestä ja muusta sellaisesta, joten he eivät juuri välitä muusta. ”Ooh, antaa olla, ei meitä lait kiinnosta, antaa niiden olla kuin ovat, ei sillä väliä, kuka jaksaa vaivata mieltään tällaisilla asioilla, eivät ne ole niin tärkeitä. Kunhan vain saa jotain juotavaa …” Menitpä mihin tahansa ranskalaiseen kylään seitsemän aikaan illalla, siellä ei tapaa ketään, ei edes juoppoa. Kaikki istuvat sisällä juomassa. Se on suurin uskonto, suurinta ajanvietettä. Seuraavana päivänä ihmiset ovat krapulassa, ja niinpä he näkevät kaiken nurinpäin.

Kuten ne toimittajat, jotka menivät Intiaan, näkivät siellä rautaportin, ja luulivat sitä Hitlerin rautaesiripuksi. Kaikki oli kasvanut niin suureksi ja vääristynyt krapulan takia. Koko elämä on länsimaissa kuin krapulaa. He näkevät asiat joko liian suurina tai liian pieninä, eivät sellaisina kuin ne ovat. Suurin osa länsimaissa luettavista kirjoituksista ja kirjoista – psykologia ja kaikki sellainen, ovat suurimmaksi osaksi juoppojen kirjoittamia. Jos tuntee heidän elämäänsä, he ovat olleet juoppoja. Miksi meidän pitäisi ottaa vakavasti se, mitä he ovat kirjoittaneet? Lukuunottamatta muutamaa hyvin harvaa oivaltanutta sielua, suurin osa heistä oli juoppoja. Kuten kreikkalaisista tragedioista kirjoittaneiden on täytynyt olla todella juovuksissa – he olivat varmaankin ensin juoneet paljon, ja ruvenneet sitten kirjoittamaan. Sillä yleensä juopot kirjoittavat: ”Miksi eläisin, kuolla mun täytyy.”

Meillä on Intiassakin tällaisia, jotka ovat kirjoittaneet ’ghazaleja’, ja sanovat aina: ”Miksi meidän pitäisi elää, meidän pitäisi kuolla.” Oli eräs runoilija, joka sanoi: ”Te vain puhutte kuolemisesta, miksi ette päätä päiviänne?” Ymmärrätte siis, että se mitä te kirjoitatte ja sanotte, on korkeampaa kuin kenenkään näiden. Sahaja Yoga on toiminut teissä niin hienovaraisesti, että ette tiedä mitä olette. Tänään, Guru Pujassa, te palvotte Guruanne. Samalla Minä kumarran sisällänne olevaa gurua. Antakaa gurunne tulla esiin ja näyttäytyä. Teillä on hyvin erityislaatuinen Guru – en ole teille ankara ja olen hyvin lempeä. Kuten kerroin teille, pohjimmiltaan kysymys on siitä, että tämä ei ole tarkoitettu yksilöille, vaan kollektiiville. Ja jos jonkin täytyy levitä kollektiivisesti, teidän on ymmärrettävä, että se voi tapahtua vain rakkauden avulla.

Emme voi levittää Sahaja Yogaa millään muulla tavalla, koska emme voi olla kuin Hitler, joka levitti väärää, vihan sanomaa. Sanoma voi olla joko viha tai rakkaus. Jos opettaa ihmisille, että vihaamme jotakin – fundamentalismia, sitä taikka tätä – löytyy heti tuhansia valmiina taisteluun. Voi kohottaa ihmisten perusolemusta ja sanoa: ”Tulkaa kaikki mukaan taisteluun.” Rasismi, kaikki sellainen, jopa nationalismi. Hyvä on, he ovat ihmisiä. Mutta kun puhun rakkaudesta, se on hyvin erilaista. Yrittäkää ymmärtää. Kollektiivisen työmme vuoksi meidän on tiedettävä, että rakkaus on energian lähde, joka saa asiat kasvamaan elävällä tavalla. Tämä energia on elävää energiaa.

Yrittäkää ymmärtää tämä. Tätä ihmiset eivät ymmärrä. Rakkaus ei tarkoita sitä, että halaa ihmisiä tai jotain sellaista, vaan se on elävä energia, joka ymmärtää, joka saa ihmisen kasvamaan. Toivon, että olette nähneet kirjani ja lukeneet sitä. Siinä olen kuvannut teille hyvin selvästi, mikä sisällämme toimiva elävä energia on. Kaikki elävä, esimerkiksi tämä kukka tässä; en voi käskeä sitä kasvamaan suoraan. Se kasvaa omalla tavallaan – antaa sen tehdä niin. Se on kaunis, koska minkään kukan ei tarvitse näyttää samanlaiselta. Elävä energia ei koskaan tee mitään samanlaiseksi kuin toinen – vain muovista voi tehdä samanlaisia. Kun se kasvaa, se kasvaa omalla tavallaan.

Kaikki sisällenne rakennettu elävä energia, toimiva energia – se puhkeaa kukkaan itsestään. Tarvitaan vain puhtaan rakkauden vettä. Katsotte guruna itseänne puhtaalla rakkaudella toisen ihmisen kautta: ”Mitä sellaisia vikoja minussa on, jotka estävät minua pääsemästä eteenpäin.” Guruna voitte myös huomata, kuinka kohdella toista ihmistä rakkaudella niin, että hän pääsisi lähemmäksi todellisuutta. Tämä on hyvin lempeä ja rakastava prosessi, jossa voitte todella nauttia rakkaudestanne. Jo tieto siitä, että rakastaa niin monia ihmisiä, on suurenmoinen. Ja tunnette itsekin: ”Rakastan niin monia ihmisiä.” Mutta sen pitäisi olla ’samadristhi’ – tarkoittaa, että teidän pitää nähdä jokainen samoin silmin, samanarvoisina. Näette kaikki ihmiset samoilla silmillä, eikö niin? Teillä on vain kaksi silmää.

Mutta näette jokaisen ihmisen samoin silmin – he ovat erilaisia. Hyvä, näette heidät erilaisina. Mutta silmänne eivät tee eroa heidän välilleen. Silmänne eivät näe jotakin ihmistä mustana, jotakin valkoisena tai sinisenä. Ne näkevät heidät sellaisina kuin he ovat. Kun alatte nähdä samadrishtin kautta tarkoittaa, että samoin silmin, samanlaisina, eivätkä ajatukset muuta niitä. Sillä teidän oma mielenne vääristää asioita, ja alatte nähdä ihmisiä erilaisina. Näen silmilläni tuulettimen. Mutta jos mieleni on poiskytketty, saatan nähdä sen ihmisenä. Jos olette tervejärkisiä, silloin näette jokaisen sellaisena kuin he ovat.

Tätä on samadrishti, eli katsotte jokaista samoin silmin. Älkää antako mielenne vääristyä ajattelemaan: joku on läheisin ystävänne, joku on toiseksi paras, joku kymmenenneksi paras ja joku on vihollisenne. Kun alatte katsoa asioita tällä tavalla, kaikki asettautuu oikeaan muotoonsa. Muuten voi tulla hulluksi. Pitäisi olla myös ’samyak’ – se tarkoittaa ’yhteinen’. Tiedon pitää olla yhteistä. Kun silmänne katsovat, ne näkevät missä istutte, missä olette, missä kukin henkilö istuu ja mikä heidän suhteensa on. Näin tieto muista ihmisistä on suhteessa toinen toiseensa. Oletetaan, että on mies, jolla on lapsi, ja heidän välillään on ongelma. Pystyäkseen lähestymään tätä henkilöä on tiedettävä, että hänellä on lapsi.

Häntä ei voi ottaa erilleen muista ihmisistä, häntä ei voi tarkastella yksilönä. Ajatellaanpa vaikka jotakin henkilöä, joka on vaikka Englannista tai Italiasta. Häntä taas pitää yrittää ymmärtää hänen taustansa kautta. Se tausta on hänen ympärillään, joten hän on sen mukainen. Jos teillä olisi tällaiset tiedot toisista, ei olisi mitään ongelmia, ei riitelyä, ei mitään. Muuten ihminen on koko ajan ristiriitaisessa tilanteessa, ja sen takia hän tuntee itsensä väsyneeksi. Silmät eivät reagoi; silmät vain näkevät. Mitä tahansa onkin, ne vain näkevät. Silmät eivät koskaan reagoi, mutta mieli reagoi. Ja tämä reagointi on syypää siihen, että asenteenne ihmisiä kohtaan vääristyy.

Teidän on saavutettava todistajan tila – kuten Gyaneshwara sanoi, ”niranjan pahane, niranjan pahane” – katso toista ihmistä ilman reaktiota. Vain katsomalla jotain henkilöä tiedätte hänestä kaiken, kun katsotte häntä ’niranjan pahane’. Koska niin kauan kuin mieli on mukana, ette näe henkilöä sellaisena kuin hän on. Mutta heti kun katsotte henkilöä, niin tiedätte kuka hän on. Silloin tunnette heti hänen chakransa, kundalininsa ja pääsette selvyyteen kaikesta. Mutta mieli, joka on täynnä kaikkea joutavaa, ei päästä teitä sille tasolle. Meidän on kehitettävä itsellemme ’niranjan pahane’ -silmät, jotka vain näkevät. Siitä alkaa kiintymättömyys, jolloin automaattisesti ette arvostele ketään, koska mieli ei ole ketään ihmistä vastaan. Ettekä rakasta ketään, koska mieli ajattelee niin, ettei voi muodostaa erillisiä ryhmiä; teillä voi olla ihmisiä, jotka ovat rakkaita, ja toisia, jotka eivät ole. Jos joskus en hymyile joillekin ihmisille, he nurisevat ja sanovat: ”Äiti ei hymyillyt minulle.”

Enhän voi koko ajan pitää hymyä kasvoillani. Teidän pitää ajatella hieman kasvolihaksianikin. Miten voisin koko ajan pitää päällä hymyä? Mutta jotkut ihmiset ovat kovasti pahoillaan: ”Näettekö, tällä kertaa Äiti ei hymyillyt.” Minun pitää siis hymyillä koko ajan kaikille. Yritän kyllä. Asenteen muihin ihmisiin täytyy siis olla ’niranjan’-asenne, koska on kysymys kollektiivisesta työstä. Se ei ole väkinäistä, eikä siinä ole mitään pakottamista, koska kyse on elävästä työstä, eikä sitä voi pakottaa. Mutta tämä työ epäilemättä luo harmoniaa, rakkautta, huolenpitoa ja yhtenäisyyden tunnetta. Kuvitelkaa, että ajattelee jostakin ihmisestä, että hän on teille epäystävällinen, tai jotain vastaavaa… se on kamalaa.

On parempi ajatella, kuinka voisitte olla ystävällinen tälle henkilölle. Asenteen pitäisi olla sellainen, että kuinka ystävällinen voisin olla tälle henkilölle. Kun joku on teille vihainen, on helppoa lähteä mukaan tappeluun: ”Siitä vaan. Sinä olet vihainen, minäkin olen.” Ei. Pitää vain mennä ja kutittaa. Yksinkertainen juttu. Ja siitä voi nauttia. Vihasta ei voi nauttia, kilpailemisesta ei voi nauttia eikä erillisyydestäkään voi nauttia. Niin kuin tämä käsi nauttii tästä toisesta kädestä, samalla tavalla teidänkin pitää nauttia toisistanne.

Jos ette pysty siihen, silloin ette ole ymmärtäneet koko asiaa. Kollektiivisesta kehittymisestä meidän on tiedettävä, että emme voi kehittyä, jos meillä ei ole kollektiivisuuden tunnetta, tunnetta siitä, että olemme osa yhtä olemusta. Jos vedän itseäni korvasta, niin korva ei lähde irti, vaan koko kehoni tuntee kipua. Siksi sanonkin, että on parempi vetää molemmista korvista. Kun alatte nähdä tällä tavalla itseänne, hämmästytte, miten itseä kohtaan kehittyy lempeää huumoria. Ja teistä tulee hyvin mielenkiintoisia, vetovoimaisia persoonia, joiden seurassa on mukava olla, hyvin mukava olla. Kaikki haluavat tulla seuraanne. Tämä on merkki siitä, että Guru-periaatteenne on valaistunut. Tietysti teille on kerrottu, että pitää kehittää kiintymättömyyttä; ei saa olla mitään kiintymyksiä siihen, eikä tähän, eikä mihinkään. Tämä on kaikki vain puhetta.

Oikeastaan vain itsetutkiskelu ja omaksuminen, tai paremminkin tieto omasta syvyydestä antavat jo tämän kiintymättömyyden tunteen. Kun tiedätte olevanne sahaja-joogeja, ja teidän jumalallisuutenne syvyys on suuri, niin jo se itsessään riittää tekemään teistä kaikkein suurimman gurun. Oikeastaan en ole enää Guru, en ole koskaan ollutkaan – olen Äiti. Guruna olen toivoton tapaus. Sillä Guru, joka ei osaa olla ankara, on hyödytön, ja Minun on valmistauduttava sanomaan asioista ihmisille. Jos kahden ihmisen välillä on ongelma, ja jos siitä on kulunut aikaa, ennen kuin olen voinut puhua heille, niin silloin aloitan sanomalla Itselleni: ”Miten voisin tulla ankarammaksi?” ”Hah”, jos jotain tapahtuu spontaanisti, niin silloin sanon: ”Miksi teette tällaista?” Korkeintaan silloin, spontaanisti. Teidän pitää siis kehittää sisällenne erityistä guru-ominaisuutta, joka on hyväksi kollektiiviselle työlle. Muistakaa jälleen, että kysymys on kollektiivisesta työstä.

Tänään te palvotte omaa Guru-periaatetta sisällänne, kun palvotte Minua. En sano, että teidän pitää yrittää seurata Minun esimerkkiäni, koska olen toivoton tapaus monessa asiassa. Esimerkiksi, en ymmärrä pankkiasioita enkä raha-asioita. On niin paljon asioita, joita en ymmärrä. Oikeasti. Olen toivoton tapaus; lakiasioistakaan en ymmärrä. Tarkoitan, että teidän ei pidä olla sellainen kuin Minä. Mutta teidän pitää pystyä sanomaan kuten Minä: ”Minulla on tällaisia puutteita.” Mutta yksi asia teillä pitää tietenkin olla: täydellinen tieto Sahaja Yogasta tai halu oppia tietämään kaikki Sahaja Yogasta. Jos tämä toteutuu, silloin pääsette sukeltamaan syvälle tiedon valtamereen.

Kaikki mitä haluatte tietää, sen tulette tietämään. Mutta teissä on oltava halu tietää. Älkää koskaan olko tyytyväisiä, että tietäisitte tarpeeksi Sahaja Yogasta, ei koskaan. Kaikkeen muuhun voitte olla tyytyväisiä. Mutta Sahaja Yogaa minun pitää vielä oppia tietämään aivoillani ja sydämelläni. Tiedon pitää olla sydämessäni eikä vain aivoissani. Minun pitää tietää aivoillani, ja tiedon pitää olla sydämessäni. Jos vaikka katsotte elokuvaa, katsotte King Kongia. Silloin tiedätte, että se on King Kong, ei sillä väliä, vaikka se onkin elokuva. Normaalisti tietomme on sellaista.

Mutta, jos näkisitte herra King Kongin seisovan täällä: ”Voi Luoja, onko se täällä.” Samalla tavalla, kun tieto on aivoissamme, kaikki on kuin elokuvaa, … se ei ole sydämessämme. Mutta, kun tieto on sydämessä, se toimii. Se ei toimi aivojen kautta. Aivoissa tieto pysyy paikallaan, mutta sydämessä se toimii. Ja sydämessä sijaitsee henki. On helposti nähtävissä, että olemme ihmisiä, jotka elämme enemmän aivoillamme, kuin sydämillämme. Teidän pitää tietää, että elämme todellisuudessa ja King Kong seisoo edessämme. Ette vain katso elokuvaa, vaan kaikki on todellisuutta. Todellisuudessa sydämen on toimittava, eikä aivojen, koska todellisuus on olemassa vain sydämen kautta, ei aivojen.

Kun ymmärrätte tämän, silloin avaatte sydämenne ja laajennatte sitä: ”Tämä on nyt sydämessäni.” Kaikki tulee olemaan teille hyvin selkeää. Tulette tietämään kaiken selkeästi; sen mitä täytyy tehdä, miten toimia, miten ratkaista ongelmia. Jos laitatte kaiken tiedon Sahaja Yogasta sydämiinne – ensin teidän pitää laajentaa sydämenne, muuten sinne ei mahdu valtamerta – silloin näette: ”Tämä on Sahaja Yoga” Minulle kaikki on Sahaja Yogaa, talon ostaminen, tänne tuleminen, kaikki tämä on Sahaja Yogaa. Voin nähdä sen selkeästi. Kaikki mitä näen, yhdistän sen Sahaja Yogaan välittömästi: ”Tämä on Sahaja Yogaa.” Miksi tämä asia on näin? Siksi, että se on Sahaja Yogaa. Tämä on Sahaja Yogaa. Alatte nähdä Sahaja Yogaa kaikkialla, kun sydämenne tietää sen, mitä aivonne tietää.

Tiedän ihmisiä, jotka tuntevat hyvin kaikki mantrat, tietävät kaiken, mutta eivät sydämissään. Laittakaa tieto sydämeenne. Sahaja Yogassa guruksi ei tulla aivojen kautta, vaan sydämen kautta. Jumala siunatkoon teitä kaikkia. Guru Pujan aluksi hän lukee teille ääneen. Guru Gitaa en ole aikaisemmin antanut kenellekään luettavaksi. Syy ei ole siinä, etteikö se olisi totta. Se on totta. Shiva kertoo siinä Parvatille mikä on Guru. En ole antanut sitä teille, koska kaiken maailman gurut sanovat: ”Hyvä on, minä olen sinun gurusi, ja tässä on Guru Gita.”

Guru Gitassa sanotaan, että antakaa kaikki rahanne, kaikki omaisuutenne, koko itsenne – prana, mana, dana’ – ruumiinne, mielenne ja kaikki gurulle ja tulkaa typeriksi idiooteiksi. Ja niin ihmiset antavat kaiken guruillensa. Siksi en halunnut antaa sitä teille. Mutta tänään olen pyytänyt Rajeshia lukemaan sen ensimmäistä kertaa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että teidän pitäisi tehdä samalla tavalla, kuin mitä Shiva tässä kertoo. Rajesh: Om twameva sakshat, Shri Adi Guru, Sakshat Shri Adi Shakti Sakshat Shri Dakshinamurti, Shri Mataji Shri Nirmala Devi namoh namaha. Guru Gitassa Shri Shiva, joka tunnetaan myös nimellä Shri Dakshinamurti, ’Hän, joka katsoo etelään’, kertoo Shri Parvatin pyynnöstä Hänelle, kuka on Guru … Kuulevatko kaikki? … kovempaa. Laittakaa ääntä kovemmalle. Ja Shri Shiva kertoo Shri Parvatille Guru Gitassa, kuka Guru on.

Aluksi Hän kertoo, että sanassa ’guru’ ensimmäinen äänne, ’gu’ korostaa ’mayan’ (harha) ominaisuutta, kun taas toinen äänne, ’ru’, tuhoaa mayan aiheuttaman illuusion. Ennen kaikkea Hän siis tuhoaa mayan aiheuttamat illuusiot. Hän luo ne ja tuhoaa ne. Yksin Hänellä on tämä asema, ja siksi Gurun asema on kaikkein korkein, ja sitä eivät jumalatkaan saavuta, ja he kaikki palvovat Shri Gurua. Tervehdys Shri Gurulle, joka nostaa ylös helvetin mereen pudonneet istuessaan maallisen puun oksalla. Tervehdys Shri Gurulle, joka on Shri Brahmadeva, Shri Vishnu ja Shri Shiva, ja joka yksin on korkein Brahma. Tervehdys Shri Gurulle, joka on luonut kaiken tiedon ihmisten hyväksi, niin että heillä olisi silta, jonka avulla ylittää maallisen maailman valtameri. Tervehdys Shri Gurulle, joka avaa silmät häneltä, joka on sokeutunut tietämättömyyden pimeydestä, sivelemällä niihin tiedon kajalia. Tervehdys Shri Gurulle, joka on saavuttanut valaistumisen maailmassa. Sinä olet Isäni, Sinä olet Äitini, Sinä olet Veljeni ja Sinä olet Jumalani.

Tervehdys Shri Gurulle, joka on Totuus, ja tämän Totuuden valossa maailma tulee esiin, ja Sinä olet ilo, joka lumoaa sen maailman. Tervehdys Shri Gurulle, joka on Sat, puhdas olemassaolo, Totuus – joka tietää sen, että muotojen ja kohteiden maailma lakkaa näyttämästä todelliselta. Tervehdys Shri Gurulle, jonka muoto on toiminnan syy, ja joka on alkusyynä kaikessa toiminnassa. Tervehdys Shri Gurulle, jonka olemassaolo kaiken toiminnan alkusyynä tuo ykseyden, kollektiivisuuden ja yhdentymisen erilaisiin muotoihin ja kohteisiin. Tervehdys Shri Gurulle, jonka kaksi lootusjalkaa häivyttää kaksinaisuuden kuumuuden, ja joka pelastaa meidät kaikilta onnettomuuksilta. Tervehdimme Shri Gurua puheellamme, mielellämme, huomiollamme ja silmillämme, sillä Guru on totisesti Shri Shiva ja Shri Shakti yhdessä, ja jonka kaksi lootusjalkaa ovat punaiset ja valkoiset ja suurenmoiset. Meditoin Shri Gurua, äännettä ’gu’, joka näyttää tilan kolmen gunan yläpuolella, ja ’ru’, joka näyttää muodon ilman muotoja, ja joka antaa meille muodon, joka on kolmen gunan yläpuolella. Kumarramme yhä uudelleen ja uudelleen Shri Gurua siitä, että Hän on tuhonnut Itseoivalluksen kautta kaikki karmamme, joita olemme keränneet kaikkien aikaisempien elämiemme aikana. Kumarramme yhä uudelleen ja uudelleen Shri Gurua, sillä ei ole mitään Shri Gurua suurempaa periaatetta. Ei ole mitään katumusharjoitusta, jota voi tehdä, sillä korkein katumusharjoitus on saavuttaa Shri Guru, eikä ole mitään korkeampaa tietoa, kuin Shri Gurun periaate.

Kumarramme yhä uudelleen ja uudelleen Shri Gurulle, joka on näyttänyt meille päättymättömän taivaankannen muodon, joka on olemassa jokaisessa elävässä ja elottomassa. Tervehdys jälleen Sinulle, Shri Gurulle, jonka lootusjalat ovat timantein koristellut, jotka ovat ’shrutit’ ja Vedojen kimaltelevat lootukset. Tervehdys Shri Gurulle, joka spontaanisti herättää meissä kaikissa puhtaan tiedon. Tervehdys yhä uudelleen ja uudelleen Shri Gurulle, joka on Chaitanya, ikuisesti tyyni, sekasorron yläpuolella, äärimmäisen puhdas, naadin, bindun ja kalan yläpuolella. Meditaation alkuperä on Shri Gurun Muoto, pujan alkuperä on Shri Gurun Lootusjalat. Ensimmäinen puja on Shri Gurun Lootusjalkojen puja. Ensimmäinen mantra, itse mantran alkusynty, on Shri Gurun Puhe. Ensimmäinen Vapautuminen, kaiken vapautumisen alkusynty, tapahtuu vain Shri Gurun suosiollisuudesta. Sakshat Shri Mataji, Shri Nirmala Devi, Namoh Namaha. Nyt eri maiden johtohenkilöt voisivat tulla tänne ylös.

Jos johtohenkilöitä on kaksi, he voivat tulla molemmat. Jumala siunatkoon teitä. Ganesha mantra voidaan sanoa kerran. Atharva Sheersh voidaan sanoa – Voitte sanoa Atharva Sheershan – kerran. Ja kaikki voisivat kaataa vettä Jaloilleni.