Shri Krishna Puja, Cabella Ligure (Italy), 15 August 1993

Olemme kokoontuneet tänään tänne tekemää pujaa Shri Krishalle.

Meidän on ymmärrettävä selvästi, että Shri Krishna on on hyvin tärkeä jumaluus sisällämme, koska Hän on Vishnu, joka sijaitsee Voidissa, Nabhissa. Hän herättää dharman sisällämme. Kun saitte oivalluksenne, en sanonut: ”Älkää tehkö sitä, älkää tehkö tätä.” En koskaan sanonut: ”Tämä ei ole hyvä, tuo ei ole hyvä.” Te vain teitte niin, koska Shri Vishnu oli herännyt sisällänne. Hän on Voidissa, ja jos Hän on herännyt, Hän tuo teidät valoon, poistaa teistä tietämättömyyden ja pimeyden, ja alatte nähdä, että kaikki, mitä teitte aikaisemmin, oli vahingollista, ja tällä tavalla dharma vakiintuu. Tietysti dharma vakiintui myös kaikkien niiden kymmenen Gurun kautta, jotka tulivat maan päälle, niiden profeettojen, jotka opettivat meille mitä dharma on. Shri Vishnu ja kymmenen Gurua yhdessä vakiinnuttavat dharman sisällämme. Profeetat ovat opettaneet dharmaa kaikkialla, kuten olette nähneet. He ovat sanoneet: ”Älkää tehkö sitä, älkää tehkä tätä.”

 

He ovat puhuneet kymmenestä käskystä. Jokainen profeetta on puhunut dharmasta, kuinka täytyy elää, ja Kristuksen piti myös puhua siitä, ja Hän sanoi: ”Teidän silmänne eivät saa olla himokkaat.” Mutta Shri Krishna sanoi: ”Tulen maan päälle, kun täällä vallitsee ’glani’, kun dharma kuolee.” Kun dharma heikkenee, silloin Hän tulee maan päälle, ja hävittää ihmiset, jotka ovat vastuussa siitä, että dharma on saatettu tuhon partaalle. Toiseksi, Hän sanoo: ”Minä suojelen pyhimyksiä. Suojelen heitä ja tapan kaikki ne, jotka ovat paholaismaisia, saatanallisia ja tuhoavia.” Nämä ovat lupauksia, jotka Hän antoi kauan sitten Shri Krishnana. Vishnuna tunnemme Hänet erityisesti dharman antajana. Mutta kaikki Hänen vahvat ominaisuutensa tulivat esiin, kun Hän tuli Shri Krishnana. Shri Ramankaan aikana nämä ominaisuudet eivät ilmenneet tällä tavalla.

 

Ensimmäisen puolen elämästään Shri Krishna vietti Gokulissa ja Vrindavanissa, jossa Hän näytti kauniin puolen luonteestaan, kun Hän toi esiin sen, mitä Hän kutsuu ’leelaksi’, ’leeladharaksi’, joka tarkoittaa, että teistä tulee todistajia; todistatte koko maailmaa näytelmänä, ’sakshi swarupa’. Silloin näette koko maailman kuin lapsi, lapsenkaltaisella hilpeydellä ja ilolla, ja nautitte elämästä. Tämä on nyt tapahtunut teille, teistä on tullut kuin Vrindavani ja Gokulin asukkaita, kun nyt nautitte elämästänne, nautitte toistenne seurasta ja Jumalan suomasta autuudesta. Hän näytti myös tappamalla Kaliyan, Putanan ja muut, että jos joku yrittää aiheuttaa vaikeuksia Jumalan iloitseville lapsille, Hän tulee varmasti suojelemaan ja tappaa kaikki sellaiset vaikeuksia aiheuttavat voimat. Myöhemmin Hänestä tuli kuningas, ja kuninkaana ollessaan Hän käytti voimiaan toisella tavalla. Ensiksi, Hänen oma enonsa, oma sukulaisensa, äidin veli, oli Kansa, joka oli hyvin paha mies. Shri Krishna ei säästänyt häntä, vaan tappoi hänet. Hän tappoi monia ihmisiä. Ennen kuninkaaksi tuloaan Hän tappoi monia ihmisiä. Mitä se tarkoittaa, että Hän tappoi oman enonsa?

 

Eräs ominaisuus, joka oli Kristuksella ja monilla pyhimyksillä, on anteeksianto. Shri Krishna ei uskonut anteeksiantoon. Hän on ainoa, joka sanoi: ”Minun täytyy rangaista.” Meillä pitää olla joku, joka myös rankaisee. Jos on kuin Shiva, niin Shiva rakasti myös rakshasoja, ja viattomuudessaan antoi heille myös siunauksia. Mutta Shri Krishna ei uskonut lainkaan anteeksiantoon. Oli tärkeää, että oli olemassa joku, joka oli hyvin tiukka, jolla oli selkeä ymmärrys, että paholainen on paholainen, ja paholainen pitää tappaa. Hän on elämänsä aikana tappanut hyvin paljon ihmisiä. Se ei tarkoita sitä, että meillä olisi oikeus tappaa ketään. Hän oli Shri Krishna, me emme ole.

 

Meidän pitää antaa anteeksi, koska olemme ihmisiä. Kun annamme anteeksi, siirrämme kaiken vihamme ja kostonhalumme Shri Krishnalle. Hän hoitaa asian. Heti, kun sanotte: ”Annan anteeksi”, Hän alkaa hoitaa asiaa, sillä Hän ei anna anteeksi. Hän ottaa välittömästi asian hoitaakseen, ja jos on oikeutettua ja tarpeellista, Hän rankaisee ihmisiä, jotka piinaavat pyhimyksiä, jotka tuhoavat dharmaa. On yllättävää, miten se asia, josta saarnataan, muuttuukin juuri päinvastaiseksi. Se on hämmästyttävää. Kuten Kristus on sanonut: ”Teidän silmänne eivät saa olla himokkaat.” Kristityt ovat kaikkein pahimpia, mitä silmiin tulee. Samalla tavalla hindulaisuudessa sanotaan, että kaikissa ihmisissä on henki.

 

Silti hindut uskovat eri kasteihin ja yhteisöihin ja taistelevat keskenään. Kaikki mistä saarnataan, ihmiset tekevät juuri päinvastoin. Jos luette Koraania, Mohammed Sahib on aina puhunut ’rahmatista’, myötätunnosta. Mutta sitä ei löydä mistään. Hän ei puhunut ’shariatista’ eikä monesta muustakaan asiasta, joita muslimit ovat alkaneet harjoittaa aivan omin päin. Hän ei sanonut, että naisten pitää peittää kasvonsa ja päänsä, mutta sitä harjoitetaan, ja se on jopa pakollista. Tämä osoittaa meille sen, että kaikki mitä saarnataan, ihmiset pyrkivät tekemään täysin päinvastoin. Ja kun tällaista tapahtuu, dharma heikkenee. Kuten tiedätte, Amerikka on Shri Krishnan maa. Hän hallitsee Amerikkaa.

 

Se on rikas maa, koska Shri Krishna on Kubera. Hän on vaurauden Herra. Hän on siis antanut vaurauden Amerikalle. Hän on myös Vachana, mikä tarkoittaa kommunikointia. Yksi Hänen ominaisuuksistaan on kommunikaatio. Hän tanssi paimentyttöjen ja paimenpoikien kanssa. Hän siirsi voimansa heihin. Kommunikointi on yksi Hänen hienoimmista ominaisuuksistaan, joka toimii Amerikassa. Mutta amerikkalaiset tekevät juuri päinvastoin, eli, jos on sota vaikkapa Saddam Husseinia vastaan, niin Amerikka menee mukaan. Jos on Korean sota, Amerikka menee sinne.

 

Amerikan on mentävä kaikkialle, missä on ongelmia. Voidaan kysyä: ”Keitä te olette? Miksi se teitä häiritsee? Pysykää omassa maassanne ja nauttikaa olostanne. Miksi lähetätte joukkoja joka puolelle? Miksi yritätte huolehtia kaikista?” Jopa YK:n muodostaminen tehtiin amerikkalaisten johdolla. Heillä on hyvin tärkeä rooli Yhdistyneitten kansakuntien muodostamisessa; yksi maailma, rauha, ja kaikki sellainen. Mutta oikeastaan se pääasia, jota Krishna opetti, puuttuu heiltä. He ovat hyviä kommunikoimaan.

 

He ovat hyviä muodostamaan suhteita eri maiden välille. Mutta pahin virhe, jonka he ovat tehneet on se, että ei ole dharmaa, ei dharmisuuden aatetta, ei moraalisuutta. Demokraattisuus ilman moraalisuutta. Amerikassa ei voi puhua lainkaan moraalisuudesta. He eivät ymmärrä ketään, joka puhuu moraalisuudesta. Nyt tietysti heidän tekemänsä virheet todella piinaavat heitä. Jotkut heistä myös ymmärtävät, että epämoraalisen käytöksen takia he ovat tulleet pisteeseen, jossa kuusikymmentäviisi prosenttia amerikkalaisista sairastaa jotain sairautta, tai saattaa kuolla hyvin nuorella iällä. Kun tällainen tulee esiin karuna totuutena, se on shokki. Mutta kaikesta tästä huolimatta he vain jatkavat ja ajattelevat: ”Ei, ei, ei, kyllä se siitä. Ei se meitä koske.

 

Miksi kantaa huolta?” Krishnan rangaistukset ovat alkaneet, mutta he eivät tajua miten ne ovat alkaneet. Oletetaan, että joku viettää epämoraalista elämää, ja sen seurauksena sairastuu johonkin sairauteen. Mutta tätä sairautta ei voida parantaa. He yrittävät kaikkensa löytääkseen tapoja, joilla parantaa sairauksia, jotka tulevat epämoraalisesta elämästä. He eivät pysty siihen. Koko Amerikan lääketieteen on täysin mahdotonta selvittää, miten parannetaan nämä tietyt sairaudet, jotka syntyvät epämoraalisuudesta. Pahinta kaikesta on se, että he eivät voi sanoa, että epämoraalisuus on väärin. He eivät voi avoimesti myöntää, että epämoraalinen käytös johtaa tällaiseen. Epämoraalisuuteen suhtaudutaan täysin välinpitämättömästi tässä Shri Krishnan synnyinmaassa; Hän sanoi aina: ”Vakiinnuttakaa moraalisuus.”

 

Tekomoraalisuutta kyllä löytyy, se mistä muslimit, kristityt ja hindut puhuvat; se on teennäistä, he ovat tekopyhiä. He noudattavat yhtä säännöstöä, ja toisen he ovat ottaneet salaa käyttöön itselleen. Mutta Amerikka on avoin yhteiskunta. Mitä tahansa he tekevätkin, he eivät piilottele sitä. He sanovat: ”Emme usko teeskentelyyn.” Niinpä he eivät salaa sitä. Tämä on suistanut tämän laajan, kauniin, rikkaan ja vauraan maan sellaiseen ojaan, että en tiedä miten se toipuu jaloilleen, ellei se ota vastaan Sahaja Yogaa. Mitä muuta dharma tekee normaalille ihmiselle? Dharminen ihminen on aina itseään tutkiskeleva luonteeltaan. Hän yrittää nähdä: ”Teenkö asiat oikein?”

 

”Onko se oikein?” Hän ei anna mielen puolustella vääriä asioita. Se on yksi todellisen dharmisen ihmisen tunnusmerkeistä. Hänen ei tarvitse olla sahaja-joogi. Mutta hän kysyy itseltään: ”Onko tämä oikein vai väärin?” Mutta tämä ominaisuus on täysin hävinnyt Amerikasta. He eivät koskaan harjoita itsetutkiskelua. Päinvastoin, he sanovat: ”Mitä vikaa siinä on?” Ne, jotka tekevät näin, sotkeutuvat todella pahasti asioihin, joissa ei noudateta moraalisääntöjä. Itsetutkiskelu antaa heränneen omantunnon.

 

Se omatunto kertoo: ”Tämä on väärin.” Jollakin alueella heitä saatetaan ohjata. Esimerkiksi, he saattavat sanoa: ”Meillä on hyvä hallinto,” tai: ”Meillä on hyvät rautatiet, merenkulku, tai muut asiat, tai talous, tai pankit, tai jotain sellaista.” Mutta kaikki tällainen on hyvin pinnallista ihmisille ja myös ulkoista. Ihmisen sisintä hoidetaan omantunnon avulla ja myös moraalisella itsetutkiskelulla. Ihmiset kysyvät: ”Äiti, mikä tällainen omatunto on?” Omatunto on sisällä. Se on siellä koko ajan, mutta ihmisen on oltava tietoinen siitä. ”Minulla on omatunto.” Ja omantunnon pitää vastata.

 

Se sisällämme oleva omatunto on Shri Krishnan valo sisällämme, myös ennen oivallusta. Kuten tiedätte, ylösnousu tapahtuu Kundaliinin avulla, läpi Sushumnan, jota Mahalakshmi ohjaa. Hän on Shri Krishnan voima. Omaatuntoa kuuntelemalla kehitätte sisällenne oikeanlaisen Mahalakshmin kanavan. Mutta ihmiset, joilla ei ole omaatuntoa, tietyillä aloilla sitä ei ole; se koskee kaikkia aloja kaikilla tavoin. Muuten yksi chakra on kunnossa ja toinen vaarassa. Omantunnon täytyy koskea jotakin sellaista, joka on rationaalisuuden yläpuolella. Se ei ole rationaalista. Saattaa näyttää järkevältä tapaa joku, tai varastaa jonkun rahat, tai anastaa jonkun maa. Saattaa näyttää siltä.

 

Mutta omatunto kertoo, että tämä ei ole oikein. Aikana, jolloin ihmiset tunkeutuivat toisiin maihin ja yrittivät vallata ne, Amerikka oli ainoa maa, ymmärrättekö, joka pysyi rajojensa sisällä eikä yrittänyt tulla imperiumiksi. Mikähän heidät sai pysymään siellä. Sillä silloin, kun kaikkea tällaista tapahtui kaikkialla maailmassa, ja oli aika, jolloin ihmisiä ei haitannut toisten alistaminen ja heidän maidensa anastaminen, Amerikka oli jo lopettanut sellaisen. Ennen kuin he tekivät sen, he olivat jo vallanneet kaiken. He olivat miehittäneet koko alueen, heistä tuli maanomistajia. Ja tietysti he olivat ulkomaalaisia. Mutta sen jälkeen, kun muut alkoivat laajentaa imperiumiaan, he eivät osallistuneet siihen. Mikä siihen oli syynä? Miksi he eivät tehneet niin?

 

Meidän pitää esittää kysymys: kun muut laajensivat imperiumiaan, miksi Amerikka ei tehnyt sitä? Syy on hyvin yksinkertainen. Siihen aikaan muutama hyvällä omallatunnolla varustettu suurmies syntyi siihen maahan, ja he ohjasivat sitä. Siellä oli esimerkiksi Washington. Siellä oli niin monia henkilöitä, että jos heitä alkaisi luetella, siitä tulisi pitkä nimilista. Mutta katsokaa heidän luonnettaan, elämäänsä ja elämäntapojaan. Esimerkiksi Abraham Lincolnin elämä oli niin täynnä omaatuntoa, niin täynnä. He eivät antaneet kansakunnan joutua tuuliajolle päämääränään muiden maiden liittäminen itseensä, ihmisten orjuuttaminen, … Sitä he eivät tehneet. Kun ensiksi Kolumbus meni sinne, valtasi maan ja yritti … hän ei oikeastaan tehnyt paljon. Mutta kun espanjalaiset ja muut, ja sitten anglosaksit valloittivat maan, kun he olivat asettuneet asumaan sinne, oli kuin se aikakausi olisi ollut ohi heidän kohdaltaan.

 

Alettiin puhua vapaudesta, demokratiasta ja korkeammista arvoista. Mutta heidän menneisyytensä karmaa, sitä, että he tappoivat niin paljon alkuasukkaita, intiaaneja, ei Shri Krishna anna anteeksi, elleivät he nyt omaksu Sahaja Yogaa. Vaikka he eivät silloin yrittäneetkään vallata muita maita ja levittää imperiumiaan ja tehdä kaikenlaista julmuutta kuten Hitler. He puolustivat aina oikeudenmukaisuutta … ainakin he yrittivät. Sitten heistäkin tuli tekopyhiä, mutta kaiken kaikkiaan, loppujen lopuksi he yrittivät näyttää, että he puolustivat maailman yhdistymistä. He ovat rasismia ja fundamentalismia vastaan, he halusivat edistää eräänlaista idealismin aatetta. Kaikesta tästä huolimatta kaikenlaiset itsetuhon aatteet alkoivat tulla esiin heissä. Sanoisin, että mikäpä muu kuin heidän karmansa alkoi toimia heitä vastaan. Siksi väkivalta on riistäytynyt käsistä täällä. Monet sairaudet ja muut … on hyvin merkittävää, että kaikki nämä ongelmat ovat alkaneet aivan äskettäin Amerikassa, koska asiat paljastuvat yhä enemmän.

 

Ja kaiken lisäksi monet väärät gurut menivät sinne ja houkuttelivat mukaansa viattomia, yksinkertaisia ihmisiä, jotka etsivät totuutta. Olemme menettäneet monia sellaisia Amerikassa. Ja myös ilmapiirissä oli niiden ihmisten kirouksia, joita amerikkalaiset olivat tappaneet, jotka reagoivat, ja he alkoivat tehdä kaikenlaista väärää. Miksi he alkoivat tehdä vääriä asioita heidän omassa elämässään? He olivat saaneet vapauden, mutta ajattelivat, että heillä oli myös vapaus turmella itsensä, ja pilata elämänsä. Se oli väärä ajatus, joka alkoi toimia heissä. Sitten ajatuksesta tuli kollektiivinen. Kun siitä tuli kollektiivinen, ihmiset huomasivat, että ihmiset pitivät kaikesta turmiollisesta. Siellä on Hollywood, siellä on kaikenlaisia järjestöjä ja muusikoita, ja valtavia tuhoavia voimia, jotka ovat muodostaneet ryhmiä ja taistelevia organisaatioita, jotka sanovat avoimesti: ”Olemme sellaisia.” Esimerkiksi, vain Amerikassa on satanistien ja paholaisten järjestöjä.

 

Ja myös noitia. Avoimesti. Ne ovat avoimesti rekisteröityjä järjestöjä Amerikassa, kun missään muualla maailmassa ei voi olla mitään sellaista kuin mustan magian järjestö, noitien järjestö; ne ovat avoimesti rekisteröityjä siellä. Näin pitkälle ihmiset ovat menneet, ja se on kollektiivisesti hyväksyttyä. Syynä on rangaistus. Siksi Amerikka on kaikkein vaikein paikka meille ja Sahaja Yogalle. Heitä kohtaan täytyy tuntea myötätuntoa. He ovat nyt käymässä läpi rangaistuksen vaihetta, koska heidän esi-isänsä tekivät kaikenlaista väärää, eivätkä hekään hyväksyneet dharmaa elämän periaatteeksi. He ajattelivat, että dharma tappaisi vapauden; Dharma ottaa pois oman yksityiselämän ja antaa sen jonkun muun käsiin. Miten vakiinnuttaa dharma Amerikassa, mitä voimme tehdä?

 

Olen käynyt Amerikassa ainakin kymmenen kertaa useammin kuin Venäjällä, ja haluaisin tavalla tai toisella kiinnittä heidän huomionsa: ”Olette kadottaneet dharmanne.” Mutta tällainen ei vetoa heihin, koska he ovat hyvin egoistisia. Jos heille sanoo siitä, he suuttuvat. Kun taas sellaiset kuin Rajneesh ja muut sanovat: ”Ei dharmaa ole olemassa”, heidän heikkouksiaan ja egojaan hellitään. Silloin he ovat oikein iloisia. Siinä maassa on vaikeaa saada ihmiset ymmärtämään, että heitä rangaistaan, ja että tästä rangaistuksesta pääsee vain, jos tulee sahaja-joogiksi. Sahaja Yogan myötä heidän dharmansa herää, ja kaikki rangaistukset ja kiroukset loppuvat. Amerikassa tarvitaan Sahaja Yogaa enemmän kuin missään muussa maassa. Siitä syystä olen huolissani Amerikasta. En nyt puhu niinkään Etelä-Amerikasta, vaan enemmänkin Pohjois-Amerikasta.

 

Mutta Etelä-Amerikastakin näen, että se on kansa, jolla ei ole minkäänlaista ohjausta dharmisuuteen. Siellä pidetään avoimesti karnevaaleja ja kaikenlaista. Miten jossakin maassa voidaan tehdä kaikkea tällaista? Ihmiset seuraavat Pohjois-Amerikan esimerkkiä. Pohjois-Amerikassa on tällainen typerä ’halloween’. Kuvitelkaa, avoimesti kaduilla juhlitaan jotain halloweenia. Ihmiset ottavat mallia karnevaalista. He ajattelevat: ”Olisipa mahtavaa päästä Rioon”, ikään kuin se olisi joku suuri saavutus, ja sitten tullaan karnevaaleihin kaikkialta. Australiasta asti ihmiset tulevat sinne. Kaikki tällainen toimii heitä vastaan.

 

Ihmisten tilanne on monin tavoin hyvin huono, eikä ole helppoa selittää, miksi he menevät tällaisiin äärimmäisyyksiin. Kolmetoistavuotiaista tytöistä tehdään prostituoituja Brasiliassa. Aivan avoimesti. Kaikki metsät kaadetaan Amazonilla. Avoimesti. Salakuljetusta harjoitetaan avoimesti. Heidän poliitikkonsa ovat korruptoituneita. Siellä on valtavasti mustaa magiaa, valtavasti. Ja täysin avoimesti. Ihmiset seuraavat täysin Pohjois-Amerikan esimerkkiä.

 

Dharma on samanlainen kuin katolinen kirkko siellä. Mitä dharmisuutta tämä katolinen kirkko voisi opettaa heille? Ihmiset menevät kirkkoon, tekevät kaikenlaista ja tulevat kotiinsa muuttumattomina. Maailmassa on paljon hyvin köyhiä maita. Se osoittaa, että Kuberan huomio ei ole siinä maassa. Tavallisesti köyhät ihmiset ovat dharmisia – tavallisesti. Raha saattaa antaa heille ajatuksia tehdä kaikenlaista typerää ja kasvattaa egoa. Tavallisesti köyhät ihmiset ovat dharmisia, mutta siellä on toisin. He harjoittavat liikaa mustaa magiaa. Minulle kerrottiin, että musta magia on tullut Afrikasta, ja he ovat omaksuneet sen. Mutta se on levinnyt niin laajalle Etelä-Amerikassa, että on mahdotonta ymmärtää, kuinka ihmiset ovat omaksuneet tällaisen typeryyden niin helposti itselleen kiroukseksi.

 

Meidän on ymmärrettävä, että nämä ongelmat sijaitsevat myös meidän sisällämme, Vishuddhi-chakrassa. Jos haluamme pitää Vishuddhi-chakramme kunnossa – meillä on kaksi puolta, kuten tiedätte, vasen ja oikea. Oikean puolen Vishuddhi-chakrassa on puhe, se puhuu dharmasta, ja se on tavallaan aggressiivisempi puoli. Ihmiset, jotka ovat aggressiivisia, jotka puhuvat aggressiivisesti, jotka yrittävät dominoida toisia puheillaan, ovat oikeanpuoleisia ihmisiä. Olen nähnyt ihmisiä, jotka todella tekevät väärin. Esimerkiksi, joku palvelija varastaa jotakin. Kun häneltä kysytään siitä, hän on niin töykeä, että saa ihmetellä. Mies on hyvin töykeä. Miten hän on saattanut varastaa jotain? Hän ei pelkää; hän sanoo heti vastaan.

 

Oikeanpuoleiset ihmiset voivat peitellä mitä tahansa tekemiään syntejä, kaiken vääryyden ja murhat, joita ovat tehneet – puhumisellaan. Sellainen puhe voi olla hyvin aggressiivista ja häpeämätöntä. Ihmiset saattavat ajatella: ”Voiko se olla totta? Tämä mieshän puhuu kaikesta niin kovaäänisesti”. Ja olette aivan hölmistyneitä ja ajattelette: ”Ei se ole varmaan mahdollista. Jos ihminen kerran puhuu tällä tavalla.” Näin mekin tavallisina ihmisinä menemme mukaan kaikenlaiseen typeryyteen, ja yritämme sitten puhumalla puolustella sitä ja luikerrella eroon asiasta. Monet sotarikollisetkin ovat päässeet pinteestä vain puhumalla ja tarinoita keksimällä, esittämällä jotain. Tällainen on olemassa kaikissa ihmisissä, että heillä on kyky sanoa sellaista, jolla voivat peittää tekemänsä vääryyden. Mutta ihmiset eivät tajua sitä, että kaikkea tehtyä vääryyttä ei anneta anteeksi, ja vielä vähemmän se annetaan anteeksi, jos puhuu tällä tavalla, koska Shri Krishnaa ei ole.

 

Jos alatte puolustella ja järkeistää vääryyksiänne, silloin teitä rangaistaan, ja teitä rangaistaan ankarasti niin monin tavoin, että ette tiedä miten selviätte siitä. Fyysinen, henkinen tai tunteisiin kohdistuva rangaistus. Oikeassa Vishuddhimme meidän täytyy olla luonteeltamme, kulttuuriltamme, tyyliltämme ja käytökseltämme Shri Krishnan ominaisuuksien kaltainen, jota kutsutaan nimellä ’madhurya’, tarkoittaa soinnukasta. Meidän pitää puhua niin, että se kuulostaa soinnukkaalta. Henkilön, joka kuuntelee teitä, pitäisi kuulla ääntä, joka on kuin Shri Krishnan huilu. Sahaja-joogin äänen pitäisi olla yhtä kaunis. Kun puhutte jollekin, sen pitäisi kuulostaa soinnukkaalta. Sen ei pidä olla lainkaan aggressiivista, vaan päinvastoin soinnukasta. Sen ei pidä olla sarkastista; se ei saa satuttaa toista ihmistä. Sanat, jotka satuttavat muita, eivät voi tulla oikeanlaisesta oikeasta Vishuddhista.

 

Emme saa satuttaa millään tavalla. Toivon, että kaikki sahaja-joogit voisivat kehittää itsessään Shri Krishnan soinnukkuutta, kun heidän Vishuddhinsa on herännyt. ’Madhurya’ käytöksessä – kun puhuu toiselle, voi monin elein ilmaista ’madhuryaa’. Esimerkiksi, erityisesti Italiassa ja muuallakin olen nähnyt ihmisten käyttävän paljon käsiään. Sekin kuuluu Shri Krishnaan. He käyttävät käsiään sellaisella tavalla, että joskus on vaikeaa ymmärtää mitä he tarkoittavat. Joskus se voi olla myös aika aggressiivista, miten he käyttävät käsiään. Käsiä pitää käyttää niin, että se saa aikaan ’madhuryaa’. Olen nähnyt Venäjällä ja Itä-Euroopan maissa, kun ihmiset haluavat ilmaista rakkauttaan – [he tekevät näin, kuin olisi kylmä] – kun haluavat sanoa ’namaste’. Koko ilmaisu on niin kaunis, ja heidän sydämensä ovat täynnä rakkautta, kun he näkevät Minut.

 

He eivät tiedä miten ilmaisisivat sitä. Niinpä he laittavat kätensä näin. Tai jos he ujostelevat, he tekevät näin. He ilmaisevat hyvin kauniita asioita käsillään ja silmillään. Ja kyyneleet muodostavat verhon, eräänlaisen tiiviin myötätunnon verhon sydämeeni, kun näen heidän silmänsä ilmaisevan rakkauttaan Minua kohtaan. Kaikki kyyneleet, kasvot, silmät, kädet – kaikki ne kuuluvat Shri Krishnalle. Miten he käytöksellään ja puheellaan ilmaisevat itseään. Samoja silmiä voi käyttää osoittamaan kiukkuaan ja suuttumustaan. Monet ihmiset käyttävät silmiään toisten kontrolloimiseen. He laittavat silmänsä näin, tuijottavat ja yrittävät kontrolloida.

 

He saattavat myös käyttää silmiään tuomitsemaan toisia. Joskus he käyttävät silmiään kuin sylkeäkseen jotakin päin, tai sitten näyttävät kieltään loukatakseen toista. Myös käytöksessä meidän on muistettava eräänlainen suloisuus. Kun ensi kerran menin Englantiin, olin oppinut englantini omalla tavallani. Mutta kun olin juuri saapunut, Minulle kerrottiin: ”Jos sanoo vaikka sanan ’thought’, se pitää sanoa ’thought’.” Kysyin: ”Mitä?” ”Pitää työntää kieli ulos, kun sanoo ’thought’.” Sanoin: ”Sehän on älytöntä. Miksi kieli pitää työntää ulos?” Mies sanoi: ”Jos ei laita kieltä ulos näin, ilmaus ei ole oikea.”

 

Sanoin: ”Tämä on englantia. Olette kehittäneet siihen jotain typerää, että pitää näyttää kieltä kaikille.” Jopa lapsikin suuttuessaan näyttää heti kieltään. Kaikki tällaiset ilmaisut ja naaman vääntelyt – puhutaan ’jäykästä ylähuulesta’. Olette varmaan kuulleet siitä, kun laitetaan nenä näin, koppavan näköisesti, ja tehdään ilmeitä kasvoilla, ja väännetään naamaa vinoon toisen härnäämiseksi, tai nyrpistellään nenää. Ihmiset tekevät joskus sillä tavalla aivan kuin olisivat juuri aivastamassa päin toista. Kaikki tällaiset ilmaisut tulevat Shri Krishnan suloisuudesta, mutta sen voima on ’madhurya’, suloisuus, soinnukkuus; kanssakäymisen pitää olla niin kaunista, että se saa aikaan valtavaa iloa ja onnea. Kuulitte Baba Maman laulun silmistäni; katsahdin häntä vain kerran – se synnytti tuon kauniin musiikin hänessä. Niin paljon kuin mahdollista yrittäkää laittaa katseenne vehreyteen; se on kaikkein parasta. Silloin se rauhoittaa, ja kehitätte myös itsessänne vehreydestä syntyvää rauhoittumista.

 

Sanon aina ihmisille: ”On hyvä katsella vehreyttä ympärillänne, sillä se rauhoittaa silmiänne”. Samalla tavalla teidän pitää yrittää rauhoittaa toista ihmistä, kun puhutte hänelle. Hänen täytyy sulaa. Jos sen sijaan alatte väitellä ja taistella hänen kanssaan, hän ei sula koskaan. Päinvastoin, lisäätte vain lisää tulta häneen. Tämä oli Shri Krishnan ominaisuus, ’madhurya’, ja Hän toi sitä esille elämässään, kun Hän osasi puhua asioita kauniisti omalla suloisella tavallaan, etenkin lapsuudessaan. Toinen Shri Krishanan ominaisuus, jota voimme ilmaista oikean Vishuddhimme kautta, on diplomaattisuus. On kuitenkin kahdenlaista diplomaattisuutta: toinen on aito, toinen teennäinen. Aidossa diplomatiassa ei tarvitse noudattaa mitään tiettyä kaavaa, tai lukea ohjekirjoja tietääkseen mitä diplomatia on. Se tulee esiin aidosti.

 

Kaikki toimii hyvin kauniilla, hyvin aidolla tavalla. Olen itse käyttänyt sitä monet kerrat, ja tekin voitte käyttää sitä monissa tilanteissa. Se on mahdollista vain, jos ette suutu ihmisille; se ei onnistu, jos suututte. Olen kertonut teille tarinaa eräästä Gagangiri Maharajista. Menin tapaamaan häntä, ja hän oli hyvin vihainen, koska ei pystynyt lopettamaan sadetta. Hänen oli tarkoitus lopettaa sade. Ja Minä kastuin läpimäräksi. Hän oli niin vihainen ja sanoi: ”Yritättekö hallita egoani? ”, näin hän alkoi hieman riidellä kanssani. Vastasin: ”Ei, se ei ole syy.”

 

Hän sanoi: ”Miksi ette sitten antanut minun pysäyttää sadetta? Nyt olette aivan läpimärkä.” Sanoin: ”Siksi, että sinä olet ’sanyasi’, ja olet ostanut Minulle sarin. En voi ottaa vastaan saria ’sanyasilta’. Siksi Minun täytyi kastua, sinun takiasi.” Kaikki loppui siihen paikkaan. Kaikki vihaisuus ja kiukku loppui tyystin. Näin meidän pitää sulattaa ihmiset. Diplomatian tarkoitus ei ole vakuuttaa ketään omalla älykkyydellä tai kiukulla tai muulla, vaan sen tarkoitus on sulattaa toinen ihminen omalla hyvyydellä, hyvillä ja kauniilla sanoilla ja anteeksiantavalla luonteella. Tämä ominaisuus oli Shri Krishnalla, ja Hän kokeili sitä moniin ihmisiin.

 

Joidenkin kohdalla se toimi, joidenkin kohdalla ei. Hän ei kokenut sitä epäonnistumisena. Toisen ihmisen reaktio on tärkeää nähdä. Teillä pitää olla tällainen oikean Vishuddhin ominaisuus, jolla voitte puhua toisille ihmisille ja sulattaa heidät. Toivon, että Amerikassa ihmiset kehittävät tätä ominaisuutta ja yrittävät parantaa suhteitaan toisiinsa. Oikeastaan Minun on sanottava, että heille on mukava puhua. He ovat hyvin ystävällisiä. Jos heille antaa mitä tahansa lahjoja, he ovat hyvin iloisia, mutta eivät anna mitään vastalahjaksi. Jos heidät kutsuu päivälliselle, he tulevat kotiisi syömään kymmenen kertaa, mutta eivät koskaan kutsu itse päivälliselle. Nähkääs, he ovat kovin ystävällisiä niin kauan, kun heidän hyväkseen tekee jotain.

 

Mutta heille on hyvin vaikeaa olla vastavuoroisia; he eivät tee sitä. Kaiken takana näyttää olevan hyvin hienovarainen toisen ihmisen hyväksikäyttö. Täytyy siis ymmärtää, että miellyttävyydellä ei ole tarkoitus käyttää ketään hyväkseen, vaan sillä sulatetaan toinen ihminen ja tuodaan hänet tasolle, jolla hän voi ymmärtää mitä hyvyys on. Etelä-Amerikasta olen jo kertonut, että he ovat äärimmäisen vaatimattomia ja viattomia ihmisiä. He ovat köyhiä, yksinkertaisia ja viattomia mutta ovat omaksuneet mustan magian ja alkaneet onneksi nyt tajuta, että tämä musta magia aiheuttaa heille ongelmia. Mutta jotenkin he ovat olleet siitä niin riippuvaisia vasemmalla puolella. He tuntevat siitä hyvin paljon syyllisyyttä; ovat pahoillaan siitä. He tuntevat koko ajan valtavaa syyllisyyttä. He käyttäytyvät koko ajan, kuin olisivat tehneet jotain väärää, mutta eivät tiedä miten muuttaa tapojaan. Meille on tärkeää, että emme tunne syyllisyyttä mistään.

 

Olemme kaikki sahaja-joogeja. Miten voisimme tuntea syyllisyyttä, kun olemme henkiä? Henki ei voi olla syyllinen. Syyllisyyden täytyy siis loppua. Syyllisyyden takia menetämme todistajuuden voiman, koska tuntiessamme syyllisyyttä, laitamme sen tänne, syyllisyys on täällä. Mutta emme pysty näkemään, emme pysty todistamaan mikä on vikana, emmekä halua kohdata vaikeuksia, niitä virheitä, joita meillä on. Jos asian laittaa tänne syyllisyytenä, kaikki on mennyttä. Täällä se on hyvässä tallessa syyllisyytenä. Mutta emme halua kohdata sitä. Jos esimerkiksi joku mies, tai nainen on luonteeltaan julma.

 

Yhtäkkiä hän sitten tajuaa olleensa julma. Hän laittaa sen tänne: ”Voi, olen ollut paha. Olen ollut hyvin julma, sitä ja tätä.” Mutta hän ei kohtaa sitä. Kohtaaminen tarkoittaa, että hän tietää: ”Miksi olin julma? Minkä takia tein niin? Minun ei olisi tarvinnut olla julma, ja nyt en enää ole sellainen.” Silloin se loppuu siihen. Mutta: ”Tunnen syyllisyyttä, tunnen hyvin paljon syyllisyyttä”, ei auta mitään. Päinvastoin, tiedättekö, syyllisyyden ongelmat ovat samat kuin ongelmat, joita Etelä-Amerikka kohtaa tänään.

 

Kun menin Brasiliaan, yllätyin, kun maan korkein henkilö puhui minulle: ”Voi, tiedämme, että meissä on paljon puutteita. Tiedämme, että olemme huonoja.” En voi sanoa muuta, kuin että miksei hän laita asioita kuntoon? Jos hän tietää, että nämä asiat ovat väärin, miksei hän laita niitä kuntoon? Sitten hän kertoi Minulle: ”Kirjoittakaa minulle kaikki ne asiat, jotka eivät ole meillä kunnossa.” Se oli hyvin kaunista häneltä. Sitten eräs toimittaja tuli, ja kerroimme hänelle. Ja nyt uskon, että he tekevät asialle jotain. He yrittävät parantaa asioita, ja ne tulevat varmasti kuntoon. Mutta olen huomannut, että Venäjä on hyvin erilainen.

 

Venäjällä ei koskaan sanota: ”Olemme syyllisiä”, tai mitään sellaista. He eivät ole koskaan sanoneet niin. He sanoivat: ”Se aika on nyt ohitse. Olemme Jumalan valtakunnassa. Siinä kaikki. Se aika on mennyttä. Olemme nyt Jumalan valtakunnassa, ja meidän pitää nauttia elämästä.” Kaikki on positiivista. He eivät koskaan puhu menneisyydestään, hallituksistaan, tapahtumistaan, tai Stalinista, Leninistä tai kenestäkään. Se ei liikuta heitä.

 

He ovat sen yläpuolella. ”Miksi meidän pitäisi kantaa huolta”, he sanoivat. ”Antaa heidän tapella. Antaa heidän tehdä mitä haluavat.” He eivät halua tietää mitään politiikastaan, ongelmistaan tai muusta. He ajattelevat: ”Ongelmamme on ratkaistu. Olemme nyt oivaltaneita sieluja. Meillä on kaikki hyvin. Nauttikaamme siitä.” Tämä on hyvin mutkaton tapa ymmärtää Sahaja Yogaa.

 

Mutta on ihmisiä, jotka kirjoittavat Minulle kymmenen sivua tunnustuksiaan kuin olisin joku pappi, katolinen pappi. He kirjoittavat kaikesta mitä ovat tehneet, tällaista he ovat tehneet, enkä halua lukea sellaista. Heitän ne vain pois tai poltan ne. He yrittävät tunnustaa syntejään. Ei sellaista tarvitse tehdä. Ei tarvitse sanoa mitään. Ei tarvitse jäädä miettimään kaikkia vääryyksiään, vaan nauttia siitä, mitä nyt on saanut. Se menee näin: jos kerjäläisestä tehtäisiin kuningas, hänen pitäisi silloin iloita valtakunnastaan ja käyttäytyä kuin kuningas. Mutta hän muistaa edelleen menneisyytensä ja sanoo jokaiselle ohikulkijalle: ”Antakaa viisi rupiaa, tai viisi puntaa.” Näin se on.

 

Kun kerran olette Jumalan valtakunnassa, tietäkää, että olette Jumalan valtakunnassa. Mutta tämä musta magia on erittäin vaarallista, ja se voi toimia kenen tahansa kautta. Se voi toimia sukulaistenne tai ystävienne kautta, kenen kautta tahansa On siis oltava hyvin varovainen, että ei vaikkapa syyllisyyden takia joudu alttiiksi mustalle magialle. Se voi tuhota teidät, se voi tuhota perheenne. Se voi tuhota teidät, vaikka olisitte sahaja-joogi. Tällaisesta syyllisyyden tunnosta on luovuttava lopullisesti. Teidän ei pidä tuntea syyllisyyttä. Syyllisyys on istutettu teihin. Joku voi sanoa: ”Olet niin huono. Et tehnyt sitä vaikka pyysin.

 

Et tehnyt tuota”, tai jotain sellaista. Ihmiset istuttavat ajatuksia. Sitten alatte ajatella: ”Voi, minun olisi pitänyt tehdä heille näin. Minun olisi pitänyt. Tein siinä väärin”, tai jotain sellaista, ja siitä syyllisyys sitten alkaa. Sen sijaan, että tekisivät jotain sen ihmisen hyväksi, tai sen sijaan, että ymmärtäisivät, että se on kaikki pötyä, he alkavat hautoa asiaa, ja yhtäkkiä huomaavat olevansa tulossa riivatuiksi tai joutuneensa mustan magian vaikutukseen. Tällainen täytyy siis unohtaa ja on päästävä ilmapiiriin, jossa tuntee olevansa Jumalan valtakunnassa. Kaikki, mitä Shri Krishnasta voisi sanoa, on vähemmän mitä Hän sanoi – siltä Minusta aina tuntuu – ja Hänen tärkein työnsä tapahtuu aivojemme kautta. Eli Viratan kautta. Hän työskentelee aivojemme kautta.

 

Kun Shiva työskentelee sydämiemme kautta, Hän työskentelee aivojemme kautta. Sahaja Yogan jälkeen, valaistumisen jälkeen kaikki aivojen ja tiedon hienoudet alkavat tulla esiin ja ilmaista itseään. Mutta kaikkein suurenmoisin asia on aivoissa tapahtuva yhdentyminen. Silloin sydämenne ei halua yhtä asiaa ja aivonne toista. Tapahtuu yhdentyminen. Ja kun yhdentyminen tapahtuu, on hyvin helppo elää dharmista elämää. Ei tarvitse ajatella sitä eikä lukea siitä, teistä vain tulee dharmisia. Teitä ei tarvitse käskeä olemaan dharmisia. Teistä tulee dharmisia sisäisesti, koska aivonne, joita normaalisti käytetään rationaalisuuteen ja kaikenlaisen väärän puolusteluun, muuttuvatkin dharmisiksi, jumalallisiksi. Suurin asia, minkä Shri Krishna tekee teille, on se, että Hän tekee aivonne, itse aivot, dharmisiksi.

 

Niistä tulee apuväline, jolla ymmärrätte dharmaa, elätte dharmista elämää ja seisotte vakaasti dharmalla. Aivot ovat ne, jotka todella, enimmäkseen, mustan magian lisäksi, vievät teitä pois dharmasta. Heti, kun teidän Sahasraranne on avautunut, Virata ilmaisee itseään. Silloin ihmettelette itseänne. Ihmisestä, joka meni ennen mukaan kaikkeen ajatellen: ”Tämä on nautintoa. Tämä on minun oikeuteni. Olisi pitänyt tehdä niin. Kuka voi käskeä minua?” ja kaikkea sellaista, muuttuukin yhtäkkiä profeetaksi. Shri Krishnan suurin siunaus on se, että Hän on Virat, ja Virat on yhtä kuin aivonne, ja Kaikkivaltiaan Jumalan aivot ovat Virat.

 

Jokaisen on ymmärrettävä, että oivalluksen jälkeen teidän ajatuksenne ovat aina rakentavia, ja jos ne eivät ole sitä, silloin ette vielä ole sahaja-joogi. Rakentavia ja dharmisia; meidän on tärkeää ymmärtää, minne mielemme suuntautuu. Onko se ristiriidassa, kertooko se meille jotain päinvastaista? Meidän pitää vain olla tarkkoina, ja saatte ihmeeksenne nähdä, kuinka aivot alkavat toimia toisella tavalla. Nurinkurisista aivoista on tullut normaalit. Tämän voitte saavuttaa hyvin helposti, jos vain meditoitte joka päivä ja tarkkailette, kuinka Sahasraran ilmeneminen leviää olemukseenne ja toimii elämässänne. Silloin kaikki sahaja-joogin voimat tulevat esiin, eikä teidän tarvitse enää epäillä itseänne, eivätkä toisetkaan epäile teitä.

Jumala siunatkoon teitä.