Mahashivaratri-puja. Delhi (Intia), 14. Maaliskuuta 1994.

On suuri ilo, että kaikkialta maailmasta ihmiset ovat kokoontuneet tänne palvomaan Shivaa. Oikeastaan pitäisi sanoa, että palvomme tänään Sadashivaa. Tiedätte varmaan eron Sadashivan ja Shivan välillä. Sadashiva on Kaikkivaltias Jumala ja Hän todistaa Esiaikaisen Äidin näytelmää. Sadashivan ja Esiaikaisen Äidin, Adi Shaktin, välinen suhde on samanlainen kuin kuulla ja kuun valolla, tai auringolla ja auringon valolla. Emme pysty ymmärtämään sellaista suhdetta ihmisillä, ihmisten avioliitoissa tai ihmissuhteissa. Mitä tahansa Adi Shakti luo, Sadashivan halun mukaan, sitä Sadashiva todistaa. Ja kun Hän tarkkailee tätä luomistyötä, Hän todistaa kaikkea siinä pienintä yksityiskohtaa myöten. Hän todistaa koko maailmankaikkeutta ja myös Äiti Maata, kaikkea Adi Shaktin tekemää luomistyötä. Hänen voimansa on todistamisessa, ja Adi Shaktin voima on kaikkialla vallitseva rakkauden voima. Niinpä Kaikkivaltias Jumala, Isä, voimme sanoa Esiaikainen Isä, ilmaisee haluaan, ’iccha-shaktiaan’ Esiaikaisena Äitinä, joka ilmaisee voimaansa rakkautena.

Näiden kahden välinen suhde on äärimmäistä ymmärrystä, hyvin syvää. Mitä tahansa Adi Shakti luo, jos Sadashiva huomaa siinä jotain ongelmaa, tai jos jokin taho, erityisesti ihmiset, yrittää estää Adi Shaktin työtä, tai jopa jotkin jumalat, jotka eivät ole jumaluuksia, yrittävät tuoda esiin egoaan, niin silloin Sadashiva tuhoaa heidät. Hän on vastuussa tuhon voimasta. Hän heijastuu ihmisten sydämissä ja sykkii kaikessa luodussa. Mutta tämä syke on Esiaikaisen Äidin energiaa. Ja Hän voi hävittää kaiken, mikä vastustaa Adi Shaktin suunnitelmia. Adi Shakti on rakkaus, Hän antaa anteeksi ja rakastaa. Adi Shakti rakastaa kaikkea luomaansa. Hän haluaa sen kukoistavan ja nousevan sille tasolle, jolle sen luominen oli tarkoitettu. Hän haluaa ihmisten nousevan sille tasolle, jossa he pääsevät Jumalan, Sadashivan valtakuntaan, jossa vallitsee autuus, anteeksianto ja ilo.

Kaikki tämä on mahdollista vain, jos etsitte, ja teillä on sisäinen halu päästä sinne. Tämä sisällämme oleva halu on Esiaikaisen Äidin heijastus. Tämä halu on siellä, mutta siellä on myös muita, maallisia haluja, jotka pysäyttävät ylösnousemuksen kehittymisen. Sahaja Yogassa emme ole koskaan yrittäneet voittaa haluja kieltäymyksillä, pakenemalla tai erilaisilla muilla keinoilla. Ensimmäinen asia, joka tapahtuu, on se, että henkenne valo syttyy. Henki on Sadashivan heijastuma. Sen valon avulla Hän vain näyttää tien. Henki on kuin palava liekki, joka näyttää tietä. Sillä tiellä teistä tulee niin viisaita, että kuljette viisauden ja oikeamielisyyden valossa. Sillä kaikki vahingollinen näkyy henkenne valossa.

Alatte luopua kaikesta vahingollisesta. Kenenkään ei tarvitse sanoa, että ”luovu tästä”, ”luovu tuosta”. Oivallatte itse, että tämä on väärin, tästä on luovuttava. Tämä oli tavallaan oma käsitykseni ihmisistä, koska näinä aikoina ihmiset elävät täysin illuusioiden keskellä. He ovat konfliktissa ja kamppailevat koko ajan jopa olemassaolostaan. Tällaisessa tilanteessa kaikki olisi epäonnistunut, jos olisitte ryhtyneet kieltäymysharjoituksiin ja menneet sitten Himalajalle, ja muuta sellaista. Jos tämä pitäisi saada aikaan suurille joukoille, se pitäisi tehdä radikaalilla tavalla, ja onneksi olen löytänyt tavan, jolla ihmiset saadaan heräämään kasvuun Oivalluksen kautta. Joidenkin, jotka ovat saaneet Oivalluksen, on ymmärrettävä tiettyjä asioita, koska Oivalluksensa saaneita on monia. En tiedä kuinka monta, en pidä heistä lukua. Mutta se, mikä heiltä puuttuu, on antautuminen.

On ikävää sanoa näin, mutta se on totta. Nykyajan Sahaja Yogan ainoa ehto on, että teidän on todella antauduttava. Jos alatte käyttää aivojanne, jos alatte käyttää muita menetelmiä ymmärtääksenne Sahaja Yogaa, ette pysty siihen. Teidän on antauduttava. Islamkaan ei ole muuta kuin antautumista, ’islam’ tarkoittaa antautumista. Jos antautuminen ei toteudu, ei kukaan voi päästä Jumalan valtakuntaan. Antautuminen ei tarkoita sitä, että luopuisitte perheistänne ja lapsistanne, tai luopuisitte asunnoistanne, kodeistanne ja omaisuudestanne. Antautuminen tässä tarkoittaa: luopukaa aluksi egostanne ja sen jälkeen ehdollistumistanne. Esimerkiksi, muutama päivä sitten tapasin miehen, joka kärsi paljon. Kysyin häneltä: ”Kuka on gurusi?”

Hän sanoi erään gurun nimen. Sanoin: ”Hän ei ole tuonut sinulle mitään hyvää, haluatko luopua hänestä?” Hän vastasi: ”Huomenna.” Kysyin: ”Miksei tänään?” Hän vastasi: ”No, tänään, mutta minun on heitettävä pois kaikki hänen esineensä. Teen sen huomenna aamulla.” Sanoin: ”Hyvä, tee niin.” ”Mitä minun pitäisi heittää pois, Äiti?” Sanoin: ”Heitä pois kaikki ne esineet, joilla palvoit häntä, heitä ne menemään.” Sitten hän kulki ympäri taloa, ja etsi kaiken, joilla oli palvonut guruaan, hän keräsi kaiken yhteen ja heitti ne mereen.

Sitten mies sanoi merelle: ”Pyydän anteeksi, mutta olen joutunut kärsimään paljon tämän gurun takia, mutta älä sinä kärsi.” Jos teissä ei ole tällaista syvälle menevää älyä, ette pysty luopumaan. Pysytte kiinni siinä. Tiedän monia, joiden on vaikeaa päästä eroon ehdollistumistaan. Se on vaikeampaa kuin egosta luopuminen. Teillä on maallisia ehdollistumia ja ehdollistumiskaavoja. Ensimmäinen ehdollistuma on siinä, että olette syntyneet Intiassa, Englannissa tai jossain muualla. Sahaja Yogaan tulemisen jälkeen useimmat alkavat yhtäkkiä nähdä, mitä heidän maanmiehissään ja maassaan on vialla, mitä vikaa on heidän uskonnossaan ja kirjoissa, joita ovat lukeneet. He alkavat nähdä välittömästi ja selkeästi, että tässä tapahtui virhe, tämä on väärin. Kaikki tekevät pilaa kotimaastaan.

Kaikkien maiden ihmiset tekevät niin. Kukaan ei sano: ”Ei, ei, ei, koska olemme englantilaisia, olemme parhaita, olemme venäläisiä, siis olemme parhaita”, tai että: ”Olemme intialaisia, olemme parhaita”. He näkevät välittömästi, mikä heissä on vialla, ja miksi nämä ihmiset eivät saa Oivallusta. Toisaalta he alkavat tuntea suurta myötätuntoa: ”Äiti, niin moni ei ole saanut Oivallustaan. Emmekö yrittäisi antaa heille Oivalluksen?” Näin valo saa aikaan kaksinkertaisen toiminnan. Ensinnäkin tiedätte, että on olemassa valo, ja että te olette muuttuneet valoksi. Minne tahansa huomionne meneekin, alatte nähdä todellisuuden, ja sitten ymmärrätte, että tämä on ollut ehdollistuma meidän maassamme ja yhteiskunnassamme. Sitten he inhoavat kaikkea, mikä on väärin, eivätkä koskaan samaistu siihen. Mutta kaikkein tärkein asia, kuten kerroin, on antautuminen.

Antautumisessa teille itse asiassa kehittyy eräänlainen tila, jossa teistä tavallaan tulee ’sanyasi’ (askeetikko), sisältä päin. Se tarkoittaa, että mikään ei voi hallita teitä, eli ’sanyasi’ on henkilö, joka on kaiken muun yläpuolella. Mikään ei tartu häneen. Hän vain katsoo asioita ja näkee, mitä ne ovat. Hän ei ehkä sano mitään, hän tietää kaiken, eikä hän tee mitään väärää. Hän on niin kiintymätön, että vain siinä kiintymättömyydessään hän tietää omat vikansa. Hän alkaa nähdä sukulaisissaan, ympärillään ja kaikkialla, mitä vikaa heissä on. Eikä hän samaistu heihin, se on hämmästyttävää. Olin käymässä Turkissa. Siellä tapasin erään herran, joka johti suurta sveitsiläistä hotellia.

Hän tuli itse luokseni ja pyysi: ”Äiti, antakaa minulle Oivallus.” Olin hämmästynyt, koska en nähnyt tällaista Sveitsissä, että joku niin innokkaasti pyysi Oivallusta. Hyvin yllättävää, että hän pyysi sitä Turkissa. Annoin hänelle Oivalluksen, ja hän sanoi heti: ”En mene enää takaisin Sveitsiin.” Kuvitelkaa! Se on niin selkeää, että tämä valo aivan varmasti antaa valtavan viisauden ja tasapainon. Jos olette kävelemässä, ettekä näe eteenne, voitte kaatua. Mutta jos on vähänkin valoa, näette tien. Tämän Sahaja Yoga on tehnyt teille, se on antanut teille pienen valon. Tuo pieni valo on riittänyt teille, että olette päässeet eroon niin monesta asiasta.

Toinen puoli asiassa on ego. Ego ihmisissä on hyvin hienojakoinen juttu. En tiedä, miten he keräävät sitä itseensä, mutta näin tapahtuu, ja joillakin ego on niin herkkä, että se puskee esiin pienimmästäkin. He suuttuvat pikkuasioista, ja jos löytävät jonkun, jota alistaa, he voivat myös alkaa alistaa tätä. Kun alatte nähdä egonne, alatte nauraa itsellenne, ja ajatella: ”Mikä minua vaivaa?” Ego ei ole niin kuin ehdollistuma, joka tulee ulkopuolelta, vaan se tulee sisältä päin. Se voi tulla mistä tahansa. Ihmisillä on ego kaikenlaisista typeryyksistä. Yhtenä päivänä tapasin erään naisen, joka oli hyvin ylpeä eikä edes hymyillyt. Kysyin: ”Mikä tätä naista vaivaa, kuka hän on?”

Minulle kerrottiin: ”Hän osaa tehdä nukkeja, siksi hän on niin ylpeä.” Sanoin: ”Nuken tekemisestäkö hän on niin ylpeä!” ”Kyllä, tiedättekö, hän osaa tehdä nukkeja, ja on ylpeä siitä.” Kysyin: ”Mikä siinä nyt on? Kuka tahansa osaa tehdä nukkeja, mikä siinä on niin hienoa?” ”Niin, mutta hän uskoo olevansa suuri, kun osaa tehdä nukkeja.” Ihminen tulee aina vain tyhmemmäksi. Se on merkki egoistisesta henkilöstä. Hän on niin tyhmä, että kun hänelle puhuu, on aivan ällistynyt siitä, että on aivan ilmaiseksi saanut eteensä pellen, joka esittää pelletemppujaan. Se on hyvin yllättävää.

Kun tapaa egoistisen henkilön, ja vain katsoo häntä: ”Minä tein sitä, minä olen, minä, minä, minä…” Sitten alkaa nähdä, mikä ihmisessä on vialla, eikä hän edes häpeä kertoa asioista, joista ei tulisi puhua. Sitten mennään vielä syntiseen elämäänkin, jota vietetään. He viettävät syntistä elämää, pitävät naisista, juovat ja kaikkea muuta sellaista. Silläkin he alkavat kerskailla: ”Silloin join niin paljon; minulla oli viisi naista ympärilläni.” Silläkin he kerskailevat. Egoistinen ihminen ei tunne häpeää mistään. Hän jatkaa vain typeristä asioistaan kertomista, ja kaikki sanovat: ”Voi Luoja, kenen kanssa olemme joutuneet tekemisiin?” Ja mitä tahansa he tekevätkin, siihen löytyy perustelut. Kysyin eräältä miekkoselta: ”Sinullahan oli paha sydänkohtaus. Miksi juot edelleen, mikset lopeta?”

Hän vastasi: ”Mutta tämä Kirloskar” – meillä on eräs tunnettu henkilö (teollisuusjohtaja) Punessa, joka on nyt varmaan 95 – ”hänkin juo”. Sanoin: ”Mutta sinä et ole Kirloskar, ja vaikka hän juokin, mitä hyötyä siitä on hänelle, mitä hän sillä saavuttaa?” ”Ei, kun hän on niin hyvä mies, koska hän juo ja on niin menestynyt.” ”Onko hän menestynyt juomisen takia?” Ei ole mitään normaalia perustelua. Ja jos katsotaan yleisellä tasolla, vaikka kaikkein eniten juopottelevia maita, en ole koskaan nähnyt juomiseen kuolleelle miehelle pystytettyä patsasta. En ole nähnyt missään maassa ihmisten arvostavan miestä, jolla oli kymmenen naista, tai että hän kuoli juomiseen. Toistaiseksi! En tiedä, kuinka pitkälle ihmiset voivat mennä egonsa kanssa. Ego leviää nykyaikana hyvin nopeasti, ja on ruvettu sanomaan: ”Pidän tästä, en pidä tästä”.

”Mistä et pidä?” ”En pidä tällaisesta sarista, en pidä tällaisista vaatteista, en pidä tästä.” Mutta ethän sinä näe itseäsi, muut näkevät. Mitä merkitystä sillä on pidätkö siitä vai et? Mutta on yleistä, että nuoret ihmiset puhuvat näin: ”Minä pidän”. Tämä on merkki täydestä turmiosta. Koska ego ei vain tee ihmisistä tyhmiä, ja näette miten näinä aikoina ihmiset pukeutuvat, ja meistä se on hyvin tyhmää, koska: ”Minä pidän siitä, niin entä sitten?” Mistä tahansa he pitävät, jos vaikka haluavat kävellä päällään, ”Minä pidän siitä, mitä vikaa siinä on?” Kaikenlainen tyhmyys voidaan selittää egon kautta. Joten ne, jotka saavat Oivalluksen, tavalla tai toisella, Luojan kiitos, näkevät: ”Tässä puhuu egoni.”

Sitten he alkavat nauraa itselleen, tekemään pilaa itsestään. ”Tämä oli minun egoni.” Mutta Sahaja Yogassakin on sellaisia ihmisiä, että kun kysyin: ”Miksi et mene järjestämään asioita?” ”Äiti, silloin minun egoni kasvaa.” Sanoin: ”Mitä puhut?” ”Egoni kasvaa, joten en halua organisoida.” Miten egonne voi kasvaa? Jos näette egonne; oletetaan, että näette jotakin palavan, näette sen siellä. Miten voisitte saada palon itseenne? Tämä on hienojakoista Sahaja Yoga -työn välttelemistä, kun sanoo: ”Ei, egoni paisuu siitä.”

Sanoin: ”Antaa egon paisua, Minä hoidan sen, mukaan vaan, katsotaan miten käy.” On kaikenlaisia asioita, jotka tekevät ihmisestä aika idioottimaisia ja tyhmiä. En tiedä, kuinka monesta asiasta voin puhua teille tänään. Olen huomannut, että tämä on avioliitoissakin hyvin tavallista. Ihmiset sanovat: ”Äiti, menin silloin naimisiin tämän naisen kanssa silloin, mutta nyt minusta tuntuu, että ei olisi pitänyt.” Pah! Mitä sinulle silloin tapahtui, miksi sitten menit silloin naimisiin? Minun on kerrottava teille näistä asioista, koska joudun kohtaamaan kaikenlaisia tämän typerän, idioottimaisen egon aiheuttamia ongelmia. On nähtävä selkeästi, miten tämä ego toimii minussa, ja miten se pitää minut alhaalla. Kun puhumme ylösnousemuksesta, puhumme korkeammasta elämästä.

Meidän pitää tulla ’sanyaseiksi’, kuin lootuksen kukiksi, jotka nousevat ylös lammikosta, eikä yksikään pisara jää kiinni niihin. Vesi ei pysy lootuksen lehdilläkään. Sellaisiksi meidän on tultava. Meidän ei tarvitse pukeutua kuin askeetikot, ei mitään sellaista. Mutta sisällä on oltava eräänlainen kiintymätön huomio, joka paikallistaa ongelman, joko itsen sisällä tai ulkopuolella. Ja Sahaja Yogassa te tiedätte, miten se voitetaan. Se on hyvin tehokas ja toimiva systeemi. Mutta jälleen, sen saavuttamiseksi teidän on tultava Shivaksi sisällänne, eli kiintymättömiksi. Niin kuin Shiva on täydellisen kiintymätön, teidänkin on oltava kiintymättömiä. Tällainen kiintymättömyys antaa teille saman viisauden kuin Shivallakin on.

Shiva, tai voidaan sanoa Sadashiva, katselee vaiti Adi Shaktin työtä. Hän ei ylpisty, Hänelle ei kehity egoa: ”Katsotaanpas, mitä Iccha Shaktini tekee”, ei mitään sellaista, Hän vain tarkkailee. Mutta kun kysymyksessä on tuhoaminen, kun Hän näkee, että tämä osa on pilaamassa työn, niin Hän hävittää sen välittömästi, poistaa sen osan. Meidän on oltava samanlaisia, meidän on nähtävä oma elämämme suurena kenttänä. Millaisina pidämme itseämme? Olen nähnyt ihmisten sanovan: ”Mitä sitten, olen sahaja-joogi!” Ette voi puhua tuolla tavalla, jos olette sahaja-joogeja. Kädet yhteen liitettyinä teidän pitää sanoa: ”Olen sahaja-joogi”. Käytöksessä, puheessa, aivan kaikessa teidän on oltava äärimmäisen nöyriä. Jos näin ei ole, se tarkoittaa, että Sahaja Yoga on antanut teille kaksinkertaisen egon.

Tehän tiedätte, että Shiva tunnetaan viattomuudestaan, vaatimattomuudestaan ja anteeksiantavaisuudestaan. Hän antaa anteeksi. Hän antaa anteeksi rakshasoille; Hän antaa anteeksi kaikille, se on Hänen luonteensa. Mutta Hän ei säästä ketään, joka toimii Esiaikaista Äitiä vastaan. Tämä Hänen ominaisuutensa meidän on ymmärrettävä. Antautuminen ei tarkoita ulkoisista asioista luopumista. Kaikki se on pelkkää kiveä, mitä luopumista siinä on? Antautuminen tarkoittaa itsensä täydellistä puhdistamista, täydellistä kiintymättömyyttä. Kiintymättömyys on ainoa tapa nousta ylöspäin. Jotkut sairastuvat ja nostavat kauhean metakan siitä: ”Olen sairas, koko maailman pitää tietää, että olen sairas, sairas, sairas, sairas, sairas.”

Mutta jos olet sahaja-joogi ja vain katselet: ”Olen siis sairas, hyvä on, katsotaan miten käy.” Aivan kuin urheilua. Vain katselkaa. Olen sairas. Mitähän nyt tapahtuu? Kuume nousee, nyt se laskee; katselette vain leikkisällä, hilpeällä huomiolla. Kun saavuin, Minulla oli kuumetta, mutta kukaan ei usko, että Minulla oli kuumetta. Olin aivan poikki hääseremonioissa, ja he sanoivat: ”Ette näytä väsyneeltä.” Sanoin: ”Hyvä on, en ole väsynyt.” Elämän näytelmää pitää esittää samalla tavalla.

Se on vain näytelmä, ja tämä näytelmä pitää nähdä viisauden valossa. Mikään ei ole niin vakavaa, sahaja-joogeille mikään ei ole niin vakavaa. Mutta hän muuttuu hyvin vakavaksi ja pitää liikaa melua itsestään. On paljon asioita, joita meidän on opittava. Kun palvomme Shivaa, me ylistämme Häntä. Olet sitä, olet tätä, olet tuota. Kun palvotte Minua, silloinkin ylistätte Minua: ”Olet tätä”. En tiedä, mitä kaikkea sanotte. Mutta sanotte, hyvä on, jos niin sanotte, niin hyvä on. ”Olet sitä, olet tätä”, Shivan tuhat nimeä, Jumalattaren tuhat nimeä, Vishnun tuhat nimeä.

Ne ovat heidän nimiään, joita palvotte. Entäpä te, kuinka monta nimeä teillä on? Itse asiassa, kun pujassa sanotte näiden Shaktien nimiä, ne heräävät myös teidän sisällänne, aivan varmasti. Pujan jälkeen tunnette sen, mutta ette hyödynnä niitä. Olen nähnyt niin monen ihmisen tulevan pujaan, ja he ovat saaneet sen voiman sisälleen, samat voimat. Mutta jo ulos mentäessä se on hävinnyt heistä, kadonnut. Antautumisella on toinen puoli: uskominen. Usko siitä, että olen sahaja-joogi, ja että pystyn imemään kaikki nämä voimat sisälleni. Yksi puoli on antautuminen. Miksi pitää antautua?

Että voi imeä itseensä. Kun olette antautunut, imette itseenne, automaattisesti. Kun olette imeneet voimat sisällenne, silloin teidän pitäisi säilyttää ne ja uskoa sisällänne, tietää, että teillä on nämä voimat. Siinä sahaja-joogit epäonnistuvat usein. Kun se tapahtui ensimmäisen kerran, kukaan sahaja-joogi ei halunnut koskea keneenkään, ei nostaa kenenkään Kundaliinia, ei mitään. Silloin meillä oli ainakin 50 sahaja-joogia. Sanoin: ”Mitä voi tehdä, olen valmistellut näitä kanavia, eikä kukaan liikauta sormeakaan. Miten pystyn toimimaan?” Hyvin vaikeaa! Mutta kerran sitten kävi niin, että meillä oli yleisötilaisuus Nasik Roadilla, ja asuin Nasikissa.

Välimatka on jotain 50 km. Pääsimme puolimatkaan, ja auto meni rikki, eikä tiellä näkynyt yhtään autoa, ei mitään apua. En tiennyt, mitä tehdä. Mutta kaikki sahaja-joogit olivat saapuneet paikalle, ja yleisöä oli paljon. Ihmiset alkoivat kysellä: ”Milloin Mataji saapuu? Milloin Mataji saapuu?” Kamala paine! Niinpä he sanoivat: ”Ei hätää, me annamme Oivalluksen, istukaa alas.” Ja he antoivat Oivalluksen. Se oli ensimmäinen kerta, kun sahaja-joogit alkoivat tietää, että pystyvät antamaan Oivalluksen, pystyvät tekemään sitä ja tätä.

Tämän jälkeen kaikki alkoivat tehdä niin. Täytyy olla uskoa siihen, että minulla on nämä voimat, en aio hukata niitä, aion käyttää niitä, aion pitää huolta muista, en aio pitää tätä vain itselläni. Täytyy olla tällainen usko. Kerran olin matkustamassa laivalla, ja eräs työntekijä jäi lukkojen taakse kylmähuoneeseen ja sai keuhkokuumeen. Kapteeni tuli luokseni ja sanoi: ”Pojalla on keuhkokuume, meidän lennätettävä tänne lääkäri helikopterilla.” Sanoin: ”Kapteeni, olen antanut teille Oivalluksen, olette lääkäri.” Hän sanoi: ”Minäkö?” ”Kyllä, sinä. Mutta jos haluatte, voin mennä alas.” ”Ei, ei, ei, mutta sanokaa, mitä pitää tehdä.”

Sanoin: ”Menet vain ja laitat käden hänen sydämelleen, ei muuta.” ”Minäkö?” hän sanoi. ”Kyllä, sinä!” Hän meni alas ja laittoi kätensä sydämelle, ja poika tuli kuntoon. Kapteeni oli ällistynyt. Hän tapasi Minut nyt häissä – hän hämmästeli itseään: ”Voinko tehdä tämän kenelle vain?” ”Kyllä, kyllä!” Mutta jos ette usko ja vain istutte, meditoitte, meditoitte ja antaudutte… Mitä hyötyä siitä on? Eli teidän täytyy tehdä, kun nyt olette saavuttaneet Shivan tason, teidän on alettava tehdä Adi Shaktin työtä.

Teidän täytyy saada itseenne halu, että meidän pitää levittää Sahaja Yogaa, meidän pitää tehdä se. Mutta olkaa varovaisia, joskus saatatte olla ehdollistuneita, saatatte olla egoistisia, tarkkailkaa itseänne. Olen varma, että tarkkailemalla voitte saavuttaa paljon. Ihmiset, jotka ovat ottaneet sen tavakseen, ovat onnistuneet siinä, kaikkialla, joka maassa. Antautumisessa tärkein asia on saavuttaa oman Hengen tila, Shivan ja Sadashivan tila. Toinen tila on se, että nyt teidän täytyy ajatella muita. Ensiksi, kuten sanskritiksi sanotaan, tulee ’vyashti’, eli yksilöllinen hyöty, hyödytte yksilöllisesti. Sitten tulee ’samashti’, eli kollektiivi. Teidän täytyy viedä se kollektiiville. Sellaiset ihmiset, jotka eivät ole saaneet edes Oivallusta, ei mitään sellaista, ovat luoneet organisaatioita ja kaikenlaista.

Kun teillä taas on kaikki mahdollinen, joten nyt on tärkeää, että ojennatte valon toisillekin.