Guru Puja. Cabella Ligure (Italy), 24 July 1994.
Tänään olette kokoontuneet tänne palvomaan Minua Gurunanne. Minun on sanottava, että Minulta puuttuu monia ominaisuuksia, joita gurulla tulisi olla siinä mielessä, että en pysty olemaan teille tiukka enkä ankara, enkä oikein osaa rangaista, jos teette väärin. Tämä saattaa johtua siitä, että tavallisesti guruilla on ongelmia oppilaidensa kanssa, jotka enimmäkseen eivät ole oivaltaneita sieluja. Ja koska he eivät ole oivaltaneita, gurujen on vaikea kommunikoida ja puhua heidän kanssaan niistä hienojakoisista ongelmista, joita heillä on. Tiedän monia guruja vielä nykyajoiltakin, jotka ovat olleet todella hyvin ankaria. He ovat kertoneet Minulle, että ovat saavuttaneet oman oivalluksensa kovalla työllä ja kärsimällä omien gurujensa ankaruuden alla. Toisinaan tunsin suurta myötätuntoa sellaisia oppilaita kohtaan, jotka eivät vielä olleet saaneet oivallustaan. Heidän gurunsa olivat todellisia oivaltaneita sieluja, mutta he eivät saaneet oivallustaan, ja guru oli erittäin ankara heille. Tapasin kerran erään miehen Kolhapurissa, ja hän sai oivalluksen yhdessä hetkessä. Hän kertoi Minulle gurunsa määränneen: ”Paastoa joka kuukausi ainakin kahdeksan päivää. Sitten hän käski minua rakentamaan kyläänsä temppelin Dattatreyalle.”
Joka päivä hänen täytyi palvoa Dattatreyaa, joka aamu ja ilta. Hän käytti paljon rahaa eikä kuitenkaan saanut oivallusta. ”Äiti, Teiltä taas ei mennyt kuin pari minuuttia antaa minulle oivallus. Mitä tämä on? Miksi Te olette olleet minulle niin armollinen?” En tiennyt mitä vastata. En halunnut puhua hänen guruaan vastaan, koska tiesin hänen olevan oivaltanut sielu. Suuri osa näistä guruista ja inkarnaatioista olivat neuvottomia ihmisten kanssa. Ehkä heillä ei ollut näin kauniita oppilaita kuin Minulla. Ehkä tänä aikana ovat syntyneet kaikki hyvät ihmiset, jotka ovat etsineet Jumalallisuutta, ja he ovat nyt täällä sahaja-joogeina.
Minun ei ole tarvinnut työskennellä kovin paljon heidän kanssaan. Tietysti aina silloin tällöin tulee joku, joka yrittää häiritä tai aiheuttaa ongelmia. Mutta mielestäni nykyaika on siitä erityinen, että on helppoa antaa oivallus ihmisille. Mooses teki aikanaan lakeja, koska juutalaisten yhteiskunta oli siihen aikaan rappiolla. Ne olivat erittäin kovia lakeja, jotka tunnetaan tänään nimellä ’sharia’ – ja muslimit omaksuivat ne itselleen. Edelleenkin Koraanin mukaiset rangaistukset ovat niin ankaria, että sitä on vaikea uskoa. Ja enimmäkseen heidän dharmisten lakiensa paine kohdistuu naisiin. Olipa niin tai näin, jos Raamatusta lukee Kristuksesta, Hän on sanonut, että kymmenen käskyäkään eivät riitä, on mentävä niiden yläpuolelle. Hän sanoo, että jos toinen silmä ei tottele, vaan tekee syntiä, se pitää poistaa. Miksi koko ruumiin pitäisi saastua siitä?
Tai jos toinen käsi tekee jotain väärää, se on parasta poistaa, sillä yhden käden takia kärsii koko ruumis. Sanotaan, että ihminen ei saa tehdä aviorikosta. Mutta Minä sanoisin, että silmien ei pitäisi himoita ketään naista – silloin tekee suuren synnin, ja jotka tekevät niin, joutuvat kaikki helvettiin. Eli, silmät eivät saa olla himokkaat. Toinen asia, jonka Hän sanoi, että jos joku lyö sinua kasvoihin, on käännettävä toinenkin poski tälle henkilölle. Kun sain tietää näistä laeista, sanoin, kuinka kukaan voi täällä noudattaa tällaisia lakeja? Asia on hyvin hienojakoinen. Ja lopuksi asia, joka oli erittäin hyvä, että on oltava oikeudellinen, oikeudellisempi kuin kaikki kirjanoppineet ja fariseukset – eli kaikki papit ja sellaiset – on oltava paljon heitäkin oikeudellisempi. Kun nuorena luin tätä, ajattelin, mistä löytyy sellaisia ihmisiä, jotka voisi sanoa olevan lähelläkään Kristuksen kuvausta? Siihen aikaan se oli käsittämätöntä.
Kuten kerroin, Intia on sellainen paikka, jossa ihmiset ovat dharmisia, voi sanoa … omalta perimältään, tai voi sanoa, että he ovat hyvin dharmisia traditioidensa vuoksi – kasvatukseltaan. Minun aikanani Etelä-Intiassa ja Maharashtrassa olimme hyvin dharminen perhe, ja ympäristö oli hyvin dharminen. Silti, ihmisillä ei ollut kaikkia näitä piirteitä, joita Kristus kuvasi. Esimerkiksi, kiukkua pidettiin hyvänä asiana. Ihmisillä oli tapana mahtailla: ”Olen hyvin vihainen tälle henkilölle!” näin heillä oli tapana sanoa. Se oli hyvin yleistä. En tietysti usko, että Intiassa kukaan voi sanoa: ”Minä vihaan sinua”, koska sellaista pidetään synnillisenä ja typeränä, koska toisen vihaamista pidetään epädharmisena. Mutta tietysti ihmiset sanoivat monia asioita, jotka eivät olleet lainkaan luvallisia Kristuksen lakien mukaan. Sitten tuli Muhammed Sahib, joka näki, että mikään ei auttanut.
Luulen, että ihmiset ottivat omakseen sharian – ei Muhammed Sahib – mutta ihmiset olivat jo omaksuneet sharian. Hän hyväksyi sen. Hän sanoi: ”Hyvä on, voimme käyttää shariaa.” Mutta se on niin epäinhimillinen, eikä se ole tasapainossa, koska vain naisten pitää kärsiä, eikä koske miehiä ollenkaan. Jos nainen teki aviorikoksen, häntä rangaistiin, mutta miestä ei. En tiedä mikä laki on täällä, mutta jos Intiassa naimisissa oleva nainen tekee aviorikoksen, silloin miestäkin rangaistaan, mutta jos naimisissa oleva mies tekee aviorikoksen, rangaistusta ei tule. Tiedän, että ketään ei voida pakottaa tällaiseen. Mitä tahansa Kristus sanoikin, Hänen on täytynyt sanoa se meditatiivisessa tilassa. Hänen ympärillään oli ihmisiä, jotka yrittivät tappaa Hänet, ja lopulta onnistuivatkin siinä. Ja nämä ihmiset olivat – erityisesti roomalaiset siihen aikaan – äärimmäisen julmia. Miten Hän saattoi siis sanoa, että jos joku lyö sinua poskelle, käännä hänelle toinenkin poskesi?
Ihmiset olivat hyvin vihaisia ja kuumaluonteisia. Krishna sanoikin sen hyvin selvästi, että “krodhat bhijayati sammoha” – ’krodh’ on pahin, viha on Hänen mukaansa pahin synti, kaikki saa alkunsa vihasta. Mutta Hän ei sanonut mistä viha tulee. Hän ei puhunut siitä, että vihan lähde on maksassa ja myös kasvatuksessa. Näistä kahdesta lähteestä syntyy hirvittävä viha. Jos ette todista itseänne, oivalluksellanne ei ole mitään merkitystä. Teidän on erotettava itsenne itsestänne, ja nähtävä itse, mikä teissä todella on vikana. Jos esimerkiksi joku on hyvin kuumaluonteinen, pitäisi hänen ylpeilyn ja toisten kontrolloimisen sijaan pyrkiä kontrolloimaan itseään. Miten? Ensimmäisenä on ’krodha’.
Jokaisen, joka haluaa olla pyhimys, tulee tietää, että vihalla, ’krodhalla’, ei ole sijaa. Ja miten se tapahtuu? Ensiksi täytyy todistaa omaa käyttäytymistään. Esimerkiksi, voi tekeytyä vihaiseksi, ja seisoa peilin edessä. Katsokaa kasvojanne miltä näytätte. Yllätytte, kun näytätte apinalta tai tiikeriltä, tai joltakin eläimeltä, jollainen olette olleet aikaisemmassa elämässä. Ja hämmästytte, että kannatte edelleen mukananne jälkiä aikaisemmasta elämästä, jossa olette olleet joku eläin. Seuraavaksi hoitakaa viha pois itsestänne. Sahaja Yogassa kirjoitamme oman nimemme maahan ja koputamme kengällä. Mutta jos olisitte vihaisia itsellenne, silloin näkisitte, että olette voittaneet vihanne.
Sillä vihaiset ihmiset piinaavat vain muita, eivät itseään. Joskus he tietysti saattavat katua ja sanoa myöhemmin: ”Ei olisi pitänyt tehdä niin”, ja kehittää siitä vasenta Vishuddhia itselleen. Jos sen sijaan alattekin suuttua itsellenne – ”Miksi minun piti tehdä näin? Miksi tein näin?” ”Mikä saa minut tekemään tällaista?” – hämmästytte miten kiukkunne laantuu. Ja fyysisesti teidän pitäisi nähdä, että teillä on maksaongelma. Sillä voitte kohdata itsenne ja sanoa: ”Aion päästä eroon maksaongelmastani. Miten se uskaltaa ruveta minun vihollisekseni ja pysäyttää henkisen kasvuni.” Ensiksi täytyy kehittää todistajuutta itsessään.
Sahaja-joogille on hyvin tärkeää kehittää todistajuutta. Mutta tavallisesti sahaja-joogit kehittävätkin todistajuuttaan muita kohtaan. Tiedätte, että Sahaja Yogassa ovi on avoinna kaikille; sisään saattaa tulla hulluja ihmisiä, kummallisia ihmisiä, myös hyvin pahanluonteisia ihmisiä, kaikenlaista voi tapahtua. Sitten pitää nähdä, mitkä asiat huolestuttavat? Kannatteko huolta ongelmaisista ihmisistä, jotka eivät ole kunnollisia, joista ei voi sanoa tulevan sahaja-joogeja; vai iloitsetteko ihmisistä, jotka ovat omaksuneet Sahaja Yogan? Äkkipikaisuus tekee joskus ihmisistä todella hulluja, se voi nousta päähän ja tehdä ihmisestä hullun; ja meillä on muutamia hulluja Sahaja Yogassa, edelleenkin. Mutta heistä on tullut niin hulluja, että he eivät ole enää vihaisia, he eivät enää aiheuta harmia, ovat vain hulluja, siinä kaikki. Sellaisista ihmisistä ei tarvitse kantaa huolta. Muita ei tarvitse todistaa – todistakaa itseänne. Joskus Minusta tuntuu, että kiukku tulee liiallisen ankaruuden kautta, ja myös äärimmäisen luonteen.
Jotkut sahaja-joogit ovat äärimmäisen ankaria, tiukkoja aivan kaikessa. Se on raivostuttavaa. Sahaja Yogassa kaikki on ’sahaj’, spontaania. Ei pidä olla ankara. Ei pidä olla pikkutarkka. Jos sanon, että ei ole hyvä pukeutua mustaan sariin, jos sanon niin – niin se ei ole mikään Brahmalta tullut julistus! Jos sitten joku tulee musta sari päällään, kaikki pakenevat tämän henkilön luota – tai jos käyttää mustia vaatteita. Siitä ei ole kysymys. Olette itse guruja; miksi pelkäisitte ketään ihmistä, joka tulee luoksenne, olipa hän sitten musta, valkoinen tai mikä tahansa? Miksi pelkäisitte mitään?
Kiukkuisuuden toinen puoli on pelko. Kuumaluonteinen henkilö on aina peloissaan, koska hän näkee itsensä muissa. Hän näkee, että ”toinen ihminen on varmasti samalla tavalla vihainen ja hyökkää kimppuuni”, ja on siksi aina puolustuskannalla. Sahaj-tapa elää on elämä ilman pelkoa. Sanotaan, että synnin palkka on pelko, mutta sanoisin, että se on vihan palkka. Esimerkiksi, hyvin aggressiivisille ihmisille tulee pelkoja, kaikenlaisia pelkoja. Maat, jotka ovat tunkeutuneet muihin maihin ja hallitsevat niitä, ja ovat käyttäneet egoaan ja vihaansa, niiden ihmisistä tulee erittäin pelokkaita. Erityisesti sotilaat, jotka menevät sotimaan, tappavat paljon ihmisiä, tulevat takaisin ja ovat peloissaan. Kysyin eräältä heistä Amerikassa: ”Mitä sinä pelkäät?” Hän vastasi: ”Olen tappanut niin paljon ihmisiä, nyt monet haluavat tappaa minut.”
Kysyin: ”Miksi ajattelet näin? Miksi kukaan haluaisi tappaa sinut?” Hän vastasi: ”Mistä syystä tapoin muita? Miksi tapoin toisia? Koska tapoin, nyt kuka tahansa voi tappaa minut ilman mitään syytä.” Loogisesti ajatellen olin samaa mieltä. Mutta hän pelkäsi niin paljon, että kun hän tuli lähelleni, hän vain vapisi, koko ruumis vapisi pelosta. Kaikenlainen aggressiivisuutemme tulee bumerangin tavoin takaisin, ja alamme pelätä aivan kaikkea. Sahaja Yogassa todistatte itseänne erillisenä identiteettinä. Kaikki menneisyys on ohi, takanapäin, ette välitä siitä, ja voitte pysyä pelottomina.
Tämän tilan voi saavuttaa Sahaja Yogan kautta. Se on hyvin helppoa, kun tiedätte, että teitä suojellaan, ette pelkää, ja kun ette pelkää, ette myöskään kiukustu. Joskus se toimii päinvastoin. Olen huomannut, että hyvin yleisesti psykologit kuvailevat aggressiivista henkilöä epävarmaksi. On kaunista sanoa näin, mutta se ei ole totta. Hän tekee muut epävarmoiksi, miten hän itse voisi olla epävarma? Jos joku tuntee olonsa epävarmaksi tällaisen henkilön seurassa, se tarkoittaa, että hän ei ole epävarma, vaan liiallisen varma. Jos hänelle kertoo tämän, vain silloin hän tulee kuntoon. Mutta jos sanoo: ”Olet epävarma”, silloin hän ajattelee: ”Kyllä, tilani on säälittävä. Ei haittaa, vaikka tapan jonkun, koska tilani on säälittävä.”
Tällaiset perustelut toimivat sellaisella tavalla, että ihminen tulee vain vakuuttuneeksi itsestään. Mutta jos katsotte itseänne todistajana, näette: ”Mitä olen saanut aikaan tähän mennessä? Olenko pystynyt voittamaan itseni?” Sahaja Yoga ei ole toisten voittamista tai kontrolloimista varten, vaan itsensä voittamista varten. Jos ette ole tehneet sitä, voitte antaa todistuksen itsestänne: ”Ooh, olen ollut sahaja-joogi, olen ollut niin suurenmoinen, olen ollut sitä ja tätä …” – se ei muuta yhtään mitään. Oletteko muuttaneet itsenne täydellisesti ja muuttuneet, ja tuntevatko ihmiset nyt olonsa turvallisiksi seurassanne? Jos he tuntevat olonsa turvattomiksi, silloin teissä on jotain vikaa. Tai jos itse tunnette olonne turvattomaksi, silloinkin teissä on vikaa. Jos puolustelette itseänne: ”Äiti, tunnen oloni turvattomaksi” – ette yksinkertaisesti ole sahaja-joogeja. Tällainen selitys osoittaa, että ette ole edes sahaja-joogeja.
Tullaksenne guruiksi, on teillä ensiksi oltava suuri kyky antaa anteeksi. Aivan samanlainen kuin Buddhalla. Kerran Buddha oli puhumassa eräässä kylässä, ja yhtäkkiä joku mies tuli ja alkoi solvata Häntä ja sanoa kaikenlaista. Silloin joku sanoi miehelle: ”Mitä oikein teet? Hän on Buddha, Valaistunut. Hän yrittää auttaa meitä tulemaan hyviksi, ja sinä aloit huutaa Hänelle?” Mies katui tekoaan. Hän meni tapaamaan Buddhaa, mutta Buddha oli jo mennyt toiseen kylään. Niin mies meni toiseen kylään seuraavana päivänä ja lankesi Buddhan jalkojen juureen. Buddha kysyi: ”Mikä hätänä?
Miksi lankeat jalkoihini?” Mies sanoi: ”Herra, minun on sanottava, että en tiennyt Teidän olevan Valaistunut. Huusin ja sanoin pahasti, en tiedä mikä minuun meni. Olkaa hyvä, antakaa minulle anteeksi.” Buddha kysyi: ”Milloin sanoitte Minulle niin?” ”Eilen.” ”Missä?” ”Siinä ja siinä kylässä.” Buddha sanoi: ”Eilinen on jo mennyt. Mitä on enää anteeksiannettavaa?”
No, mies tuli katuen pyytämään Buddhalta anteeksi. Hän sanoi välittömästi: ”Eilinen on takanapäin.” Tämä on yksi hienoimmista ominaisuuksista sahaja-joogeilla pitäisi olla. Jotta voisitte kutsua itseänne guruksi, teillä pitää myös olla kypsyyttä. Kypsyys on joskus hyvin … Kuten eilinen näytelmäesitys. Hämmästyin, kun … – kesti aikaa, ihmiset tulivat sisään, lähtivät ulos, kikattivat kuin lapset. Sellainen ei osoita kypsyyttä eikä kunnioitusta. Hah! Jos tapahtuu jotain hauskaa, silloin voi tietysti nauraa, tai jos on huvittava esitys – muuta muuten sellainen on lapsellista. Ihmiset esittävät näytelmää, mutta siitä tehdään pilaa.
Se näyttää olevan hyvin yleistä sahaja-joogeilla, erityisesti naisilla. He nauravat asioille, joille ei pitäisi koskaan nauraa. Minä istun siellä, ja te katsotte esitystä, mitä naurettavaa siinä on? Se osoittaa täydellistä kypsymättömyyttä! Toisen asian olen huomannut pienissä asioissa, erityisesti raha-asioissa; se on kummallista. Minun on kerrottava tämä: Turkkilaisilla sahaja-joogeillamme ei ole rahaa, kaikki varastettiin heiltä. Sanoin: ”Hyvä on, lähettäkää tänne paitoja, me myymme paidat, ja ylijäävän rahan saatte pitää”, koska he eivät ottaneet rahaa Minulta. Kun he sitten lähettivät paidat tänne, he sanoivat: ”Äiti, emme tiedä miten myisimme ne. Niistä pitäisi saada 21 – 22 dollaria. Monet valittivat hintoja kalliiksi.
Silloin sanoin: ”Hyvä on, kerätkää kaikilta 22 dollaria Turkille, eikä anneta mitään paitaa, asia loppuun käsitelty.” Mutta jos väärä guru ottaa teiltä rahaa, se ei haittaa. Sahaja Yoga on tietysti ilmaista, se on selvää. Sahaja Yoga on ilmaista. Mutta teidän pitää avustaa. Miten muuten voisimme pitää yllä Sahaja Yogaa? Teissä ei ole lainkaan lahjoittamisen tajua. Gurun on tiedettävä miten lahjoitetaan. Joskus olen hyvin hämmästynyt: ei ole lahjoittamisen tajua. Toimme hieman terrakotta-esineitä Intiasta auttaaksemme näitä ihmisiä, ja yllätyin, kun nämä hölmöt belgialaiset naiset menivät kertomaan kaikille, että ne ovat kalliita.
Jos he eivät halua ostaa, heidän ei tarvitse. Muut olivat halukkaita ostamaan, mutta nämä naiset sanoivat, että esineet olivat kalliita. Miten te avustatte Sahaja Yogaa? Meidän piti rakentaa tämä katos. Meidän piti hankkia kaikenlaista. Miten te avustitte? Kiintymys rahaan ei voi koskaan olla hyväksi gurulle. Minulla ei ole mitään kiintymyksiä. Kysyittepä keneltä tahansa, miehenikin voi kertoa sen, että sisältä olen täysin kiintymätön. En myöskään osaa pankkiasioita, en tiedä miten tilejä hoidetaan, joku muu hoitaa kirjanpitoasiat.
Mutta kiintyminen rahaan Sahaja Yogassa – en sano kuten Kristus, että joudutte kaikki helvettiin, mutta ette pääse nousemaan kovin korkealle. Olette täällä henkisen ylösnousemuksenne takia. En käske teitä menemään Himalajalle, seisomaan kylmään, seisomaan päällänne, ei mitään sellaista. Mutta ihmiset sanovat, että Minussa on eräs toinen puute, että en koskaan sano ihmisille, että ”teidän pitää antaa avustuksia”. Se täytyy tehdä mielellään ja onnellisena, että voitte lahjoittaa rahaa Sahaja Yogalle. Joka tapauksessa, annoittepa rahaa tai ette, Minun on avustettava turkkilaisia, ei epäilystäkään. Minä teen sen. Tällainen markkina-ajattelu, että ”Tämä on erittäin kallista. Tämä on halpaa… – mutta se on vain veruke, sillä tiedän, että ette pysty lahjoittamaan edes kahtakymmentä dollaria. Tuon heidän vaatteensa tänne, hyvä. He ovat ommelleet paidat, lähettäneet ne tänne, ja nyt – olen hämmästynyt.
Mutta jos ilmaisia lahjoja on jaossa, ne otetaan mielellään vastaan, eikä kukaan näe kuinka paljon ne ovat maksaneet. Sanoisin, että raha-asioissa gurun on oltava täysin kiintymätön ja antelias. Te nauttisitte anteliaisuudestanne, mutta ongelma on se, että ette ole lainkaan anteliaita. Ajattelette, että Sahaja Yoga on teille vain yksi uusi markkinapaikka. Anteliaisuus puuttuu täysin, ja se on hyvin yllättävää. Minulta pyydettiin: ”Äiti, tarvitsisimme sifonkihameita ja -puseroja kesäksi.” Sellaisia ommellaan ja tuodaan tänne; kukaan ei halua ostaa, siellä ne lojuvat. Kukaan ei osta täällä. Joten kerron teille, että siihen asti kunnes nämä tavarat ovat loppuneet, en aio pyytää mitään maata lähettämään tänne mitään myytäväksi. Jos uskotte olevanne sahaja-joogeja, olette pahasti erehtyneet.
Huomionne on niin paljon muualla – käytte kampaajalla, teette kaikenlaista, mutta Sahaja Yogalle teiltä ei liikene rahaa. Tänään, kuten kaikki ovat pyytäneet: ”Äiti, Teidän täytyy olla hieman ankara ja sanoa”, nyt sitten sanon. Edistymisenne tulee olemaan hyvin hidasta. Toiseksi, teidän on tutkiskeltava itseänne ja selvitettävä, mitä olette tehneet Sahaja Yogan hyväksi. Kuinka monelle olette antanut oivalluksen? Teillä on voimia. Näillä guruilla ei ollut voimia, vaikka he olivat oivaltaneita sieluja; teillä on voima antaa oivallus, kuinka moni teistä on tehnyt sen? Kun alatte tehdä sitä, saatte ehkä kymmenen, kaksikymmentä ihmistä jostain, teistä tulee suuria mestareita, ja alatte puhua suuresta mestariudestanne ja että tiedätte kaiken, että olette guru, olette Adi Shakti. Tällainen on Agnyan tasolla. Heti, kun pääsette Agnyan tasolle, nämä asiat nousevat päähänne.
Totta kai monet ovat tehneet paljon Sahaja Yogan hyväksi, muutenhan ei olisi ollut mahdollista nähdä tätä tänä päivänä. Kaikille niille, jotka eivät ole tehneet mitään, Minun on kerrottava, että te poljette paikallanne. Kundaliininne on noussut, mutta ette ole tehneet mitään antaaksenne sitä muille. Jos ette anna, ette pysty kasvamaan. Tiedän monia, jotka eivät anna oivalluksia, koska ajattelevat, ”meihin tarttuu negatiivisuuksia”. He eivät halua huolehtia muista, koska uskovat egon kasvavan. Tällä tavalla ei olla Sahaja Yogassa. Teidän on tehtävä jotain tärkeää, levittää Sahaja Yogaa. Puhumme maailman rauhasta, maailman muuttamisesta, ja mitä teemme sen hyväksi? Kehittäkää aluksi ominaisuuksianne.
Tällainen kehittäminen voi tapahtua vain vilpittömän ja rehellisen itsetutkiskelun kautta, ja myös todistamalla joka hetki omaa käyttäytymistänne. Minun on kerrottava Itsestäni, että jo aivan lapsesta saakka olen ollut kuin isoäiti. En sietänyt mitään typeryyksiä, tyhmiä vitsejä, tai muuta sellaista, aivan kuin isoäiti. Ja nyt olenkin isoäiti. Tällaisen kypsyyden on tultava teihinkin. Ihmiset voivat puhua halventavasti, joillakin on sellainen tapa – he eivät ole sahaja-joogeja. Mutta sellaiset, jotka seuraavat esimerkkiä ja puhuvat samalla tavalla, osoittavat, että heillä ei ole kypsyyttä. Jos he olisivat kypsiä, he muuttaisivat kaikki tällaiset ihmiset. Aina siellä, missä on kypsiä ihmisiä, he muuttavat varmasti muita. Ihmiset hämmästelevät heidän käytöstään.
Nämä saattavat olla poikkeustapauksia, heitä voi olla vain muutama. Haluan tuoda tämän asian esille vain siksi, että jos kohtaatte tällaisen henkilön, niin yrittäkää olla kuuntelematta häntä, älkääkä seuratko sellaista henkilöä. Tällainen henkilö on äärimmäisen eteenpäin pyrkivä, ja kaikki haluavat tavallaan seurata sellaista hyödytöntä, niin sanottua sahaja-joogia. Meidän pitää kypsyä. Miten se tapahtuu? Monet kysyvät Minulta tätä. Me kypsymme meditaatiossa, ’nirvicharitassa’. Teidän täytyy olla ajatuksettomassa tietoisuudessa kasvaaksenne, muuten se ei onnistu. Teidän pitää muutenkin harjoitella tätä ajatuksetonta tietoisuutta. Jos vaikka kävelette tiellä ja näette yhtäkkiä kauniin puun, teidän pitäisi tulla ajatuksettomiksi.
Jumalan luoma – kuinka kaunis se onkaan! Teidän pitäisi tulla ajatuksettomiksi. Sahaj toimii ajatuksettomuudessa, muuten ei. Jos suunnittelette ja teette, se ei toimi. Jos annatte kaiken tapahtua sahaj-tavalla, se toimii. Mutta se ei koskaan tarkoita sitä, että olisitte laiskoja asian suhteen, tai epäjärjestelmällisiä – ei. Teidän oltava hyvin valppaita, koska muuten ette näe, kuinka sahaj auttaa teitä. Annan esimerkin. Jos vaikka haluatte tavata jonkun henkilön. Ja tämä henkilö on vaikkapa sanonut: ”Tavataan kello yksitoista.”
Teidän on oltava valppaana. Hän sanoi tapaavansa teidät yhdeltätoista. Oletetaan, että olette jostain syystä myöhässä. Teidän täytyy siis olla valppaita, kun olette myöhässä tapaamisesta. Sovittuna aikana teidän pitää tehdä bandhan tai nostaa kundaliininne, tehdä jotain, että voisitte kuitenkin tavata tämän henkilön, olittepa myöhässä tai ette. Mutta normaalisti teidän ei pidä myöhästyä. Jos vain teette bandhanin ja sanotte: ”Minun on oltava siellä yhdeltätoista,” silloin olette. Sahaj auttaa teitä. Mutta te unohdatte tehdä bandhanit, unohdatte nostaa kundaliinin, unohdatte antaa värähtelyjä. Kypsyäksenne teidän on tiedettävä, että olette sahaja-joogeja, ja että voitte kontrolloida koko tilannetta, jos olette yhtä kaikkialla olevan Voiman kanssa.
Se on hyvin yksinkertaista. Oli kuuma, ja kaikki valittivat kuumuutta. Hyvä. Nousin ja sanoin: ”Minä hoidan asian,” ja vartissa sain ilman viilenemään. Sanoin: ”Minä hoidan” – ”Minä,” mutta se en ollut ”Minä”. Yhteyteni kaikkialla olevaan Voimaan teki työn. Mutta yhteyden on oltava vilpitön, vahva, rehellinen, ja teidän on koko ajan mielessänne tiedettävä, että olette yhteydessä. Tällainen tila on helppo saavuttaa, jossa tunnette koko ajan: ”Olen yhtä Jumalallisuuden kanssa”. Koska ette ole valppaita, ette halua nähdä tämän suuren Voiman ihmeitä, johon olette yhteydessä. Olette kiinnostuneita muista asioista, huomionne on jossain muualla, katsotte muita asioita.
Ja sitten yhtäkkiä sanotte: ”Äiti, miksi olen sellainen sahaja-joogi, että en pystynyt tekemään sitä tai tätä?” Mitä siellä tapahtuu? Silloinkin, kun puhun, näen, että ihmiset puuhailevat jotakin muuta. Teidän pitää siis kypsyä meditaationne kautta nirvicharitassa – ajatuksettomassa tietoisuudessa. Jos ette laajenna ajatuksettoman tietoisuuden tilaanne, ette pysty kypsymään, koska kypsyminen voi tapahtua vain nykyhetkessä, ja nykyhetki on ajatukseton tietoisuus. Näen mitä tapahtuu, että ihmiset odottavat vain kaikenlaisia ihmeitä Sahaja Yogalta kaikenlaista apua Sahaja Yogalta, mutta eivät koskaan mieti ”mitä apua me annamme?” ”Mitä saamme aikaan?” ”Missä olemme?” Ja Agnyan kohdalla jälleen teidän on oltava todella äärimmäisen varovaisia. Tämä koskee nyt miehiä.
Jos ette ole päässeet Agnyanne ohi, ja alatte levittää Sahaja Yogaa, teistä saattaa tulla todella kummallisia, ei mitään sahaja-joogeja. Koko johtajuus-asia on myytti, ja tämä myytti on nähtävä myyttinä. Olittepa johtohenkilöitä tai ette, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta kypsymisen on tapahduttava. Kerron tämän kaiken siksi, että olen päättänyt olla rankaisematta ketään tässä elämässä. Jotta näkisitte itse, näkisitte itsenne ja ymmärtäisitte, käsittäisitte itse. Tunnen teidät kaikki erittäin hyvin. Mutta haluan teidän itse ymmärtävän: ”Mitä teemme väärin?” ”Mitä teemme oikein?” älkääkä tuomitko Sahaja Yogaa sen mukaan mitä hyödytte siitä.
Jos ette saa hyötyä itsellenne, silloin teissä on jotain vikaa. Jos todella pystytte ymmärtämään tämän, silloin teistä tulee aina vain hienojakoisempia, ja kaikki karkeat kiintymyksenne muuttuvat täysin merkityksettömiksi. Saatatte olla huolissanne jostakin, mutta ette ole kiintynyt. Täydellisen kiintymättömyyden on tultava sisältä päin. Ja se voi tapahtua, kuten kerroin, jos pääsette ensin eroon vihastanne. Toiseksi, teidän on päästävä eroon kiintymyksestä aineellisiin asioihin anteliaisuudella. On mukavaa antaa jotain toisille, te todella nautitte anteliaisuudestanne. Anteliaisuudesta täytyy nauttia. Kun olette alkaneet nauttia anteliaisuudesta, silloin ymmärrätte, että rakkautenne ja myötätuntonne on nyt alkanut virrata muihin. Kaikki koostuu pienen pienistä asioista.
Näen, että te kaikki rakastatte Minua ja haluatte aina antaa Minulle lahjoja, lahjoja, lahjoja, lahjoja, hyvä. Mutta tämän rakkauden on levittävä kaikkiin muihin. Teidän on tiedettävä myös muista, mitä he tarvitsevat, ja mitä teidän pitää tehdä. Jos joku tarvitsee jotakin, voitteko hankkia sen hänelle? Voitteko rakastaa tätä ihmistä? Voitteko antaa jotain toisten lapsille, jotain mitä teillä on? Jos tämä anteliaisuus voisi olla vain … en tiedä, koska Minun ei tarvitse pakottaa Itseäni olemaan antelias. Kaikki sanovat: ”Äiti, olette liian antelias” – perheeni ajattelee, että olen hyvin antelias ja siksi toivoton tapaus – mutta Minun ei tarvitse synnyttää sitä. Mutta ehkä itsetutkiskelun kautta teistä tulee varmasti anteliaita, ja se anteliaisuus alkaa virrata. Tiedän ihmisiä, joilla on paljon rahaa, paljon kaikkea, mutta he eivät anna penniäkään Sahaja Yogalle, eivät penniäkään.
Anteliaisuuden taju syntyy, kun ymmärrätte mikä on elämänne tarkoitus, miksi olette täällä. Saadaksenne tyydytystä Sahaja Yogan kautta, tai että voitte tehdä jotain sen avulla ilman tunnetta, että olette tehneet jotain? Tästä Kristus on sanonut kauniisti – Hän on sanonut niin, mutta sitä ei löydä mistään – että vasemman käden ei pidä tietää, mitä oikea on antanut, ei pidä koskaan toitottaa: ”Minä, minä, minä, minä.” Saavuttaakseen sen, mitä Kristus on sanonut, on ensin pitänyt saada oivallus, epäilemättä. Mutta lukekaapa Matteuksen evankeliumin viides luku. Hän sanoi niin hienovaraisia asioita, että on hämmästyttävää miten Kristuksen nimeä kantava uskonto tekee nyt täysin päinvastaista. Nyt ihmiset haluavat tulla guruiksi, koska ajattelevat, että silloin saa voimia, silloin saa muut valtaansa, voi sanoa muille mitä haluaa, voi piinata ketä haluaa. Ennen on ollut sellaista, tiedän sen. Gurut ovat olleet hyvin … erittäin julmiakin oppilaitaan kohtaan, tiedän sen. Menin kerran Ambarnathiin, ja eräs herra tuli tapaamaan Minua, hänen nimensä oli Swami Jagannath, ja hän kertoi: ”Guruni sanoi, että Adi Shakti tulee Ambarnathiin, ja yritän tulla silloin sinne.” Kysyin: ”Kuka on gurusi?” Hän sanoi gurun nimen.
Hän oli oivaltanut sielu, epäilemättä. Ja hän tuli sitten. Mies kysyi: ”Äiti, tuleeko hän tapaamaan Teitä, vai Te häntä?” Sanoin: ”Katsos, Minä olen Äiti. En ole guru.” Gurut eivät lähde pois omilta asuinsijoiltaan, voitteko kuvitella? Tätä kutsutaan nimellä ’takhya’. Gurun ei ole tarkoitus lähteä minnekään, hänen on pitää istua paikallaan, ja muiden täytyy tulla hänen luokseen. Sanoin: ”Minä olen Äiti, Minä menen tapaamaan häntä.” Tapasin sitten gurun, ja tämä mies, Jagannath, joka oli tullut luokseni – kysyin gurulta: ”Mitä ihmettä teet?
Miksi et avaa hänen Agnyaansa? Hän kärsii niin kovin.” Guru sanoi: ”Kuka avasi minun Agnyani? Miksi minun pitäisi avata hänen?” Sanoin: ”Sinä olet guru ja mestari.” ”Entä sitten? Minun guruni ei koskaan avannut minun Agnyaani. Minun piti taistella egoani vastaan koko ajan, ja siksi minulla on nyt kaikki kunnossa.” Sanoin: ”Agnya on helppo avata. Miksi et tekisi sitä?”
Niin sitten pyöräytin miehen Agnyaa ja avasin sen, ja hän oli iloinen. Guru sanoi: ”Te olette Äiti, teette mitä haluatte. Me emme tee sitä. Jos heitä ei laita tekemään töitä oivalluksensa eteen, Jos heitä ei laita tekemään töitä edistymisensä eteen, he eivät tule koskaan kuntoon. Ihmiset ovat sellaisia.” Sanoin: ”Eivät Minulle.” Guru vastasi: ”Hyvä on, Te olette Äiti, annatte heille anteeksi, teette mitä haluatte, yritätte muuttaa ja auttaa heitä. Mutta en minä.” Sanoin: ”Hyvä on.” Sitten mies tuli jalkojeni juureen, ja guru sanoi: ”Sinun pitää ylistää.
Hän on Adi Shakti. Sinun pitää nyt ylistää Häntä.” Mies jäi sinne vielä hetkeksi. Kuten sitten olimme paluumatkalla, tämä Baba Jagannath kertoi Minulle: ”Äiti, Luojan kiitos Te avasitte Agnyani.” Kysyin: ”Mitä tapahtui?” ”Kun saavuin guruni luokse, hän antoi kaksi läimäystä kasvoihini. Hoidin hänen ashramiaan, ja hänen piti olla guruni. Kaksi läimäystä, ja sitten sain roikkua pää alaspäin kaivon yläpuolella. Jalkani olivat sidottuna köyteen, jolla hän laski minut alas ja veti sitten taas ylös. Hän upotti minut veteen aina uudestaan ja uudestaan seitsemän kertaa, sitten hän nosti minut pois.”
Kysyin: ”Miksi hän teki niin?” Hän vastasi: ”Minun täytyy tunnustaa, että polttelin silloin tällöin.” Sen takia. Kysyin: ”Eikö hän antanut sinulle oivallusta? Polttaisit joka tapauksessa, siinä syy.” ”Hän halusi minun pääsevän eroon huonoista tavoistani ensin. Nyt olette avannut Agnyani, ja olen aivan kunnossa.” Minusta tämän gurun käytös oli hyvin outoa. Mies kertoi: ”Hän lyö meitä. Hän lyö meitä pienimmästäkin syystä, ja meidän on tehtävä paljon työtä.
Tiedän, että myös monet musiikin gurut tekevät samoin, ja olen tavannut monia, jotka ovat käyneet todella suurten gurujen luona, ja se, mitä Minulle kerrottiin, oli todella järkyttävää, sillä miksi he eivät sanoneet oppilaille suoraan, että ”Katsos, nämä asiat eivät ole kohdallaan, ja sinun pitää olla tällainen.” Mutta gurut sanovat: ”Jos heille sanoo näin, he eivät kuuntele. He ymmärtävät vain lyömistä.” Sanoin: ”Ba! Mitä puhut? Että he eivät ymmärtäisi muuta kuin lyömistä?” ”Kyllä.” Koko suhtautuminen oppilaisiin ei tosiasiassa ole myötätuntoista. On myös olemassa tietysti sellaisia guruja, jotka testaavat oppilaitaan kamalalla tavalla. Esimerkiksi, Shri Ramdasa.
Tämä ei ollut mitään verrattuna siihen, mitä Raja Janaka teki. He testasivat oppilasta ja antoivat vasta sitten oivalluksen, ja vain yhdelle tuhannesta. Sen takia meillä on myös niin paljon vääriä guruja, koska oivaltaneet sielut olivat hylänneet heidät testissä. Tässä tilanteessa meillä on oivalluksen saaneita ihmisiä, ja oikeat gurut ovat tällaisia. Tapasin erään toisen gurun, hän kysyi: ”Miksi annatte oivalluksen kaikille näille kelvottomille ihmisille?” Kysyin. ”Miten niin?” Ja paikalla oli muutama sahaja-joogi, ja guru kysyi: ”Kuinka moni voi antaa henkensä Shri Matajin puolesta?” Sanoin: ”Miksi haluat heidän henkensä? En Minä halua heidän henkeään.”
Hän sanoi: ”Tämä on ensimmäinen vaatimus, minulla on monta, jotka antaisivat henkensä puolestani.” Eikä hän ole antanut heille oivallusta. Tässä vaiheessa, jolloin meillä on etsijöitä, jotka menevät näiden gurujen luo – tietysti väärät gurut voi unohtaa, mutta myös oikeille guruille – he eivät saa oivallustaan. Mutta te pystytte antamaan heille oivalluksen – kuvitelkaa. Heillä on suuret ashramit ja kaikkea, mutta he eivät pysty antamaan oivallusta. Mutta te taas pystytte, te kaikki pystytte. Asiahan on näin, että jos vaikka sytytätte pienen öljylampun, niin se antaa valoa vain itselleen, ei minnekään muualle. Mutta teidän pitää antaa valo muillekin. Teillä on voimia, te pystytte siihen. Voitte todella muuttaa ihmisiä, voitte parantaa heidät – mutta ette tee sitä.
Tuotte kaikki sairaat Minulle: ”Äiti, parantakaa Te.” Myös oivallusta varten ihmisiä tuodaan Minulle. Mitä varten? Tiedätte kaikki kuinka annetaan oivallus, kuinka ihmisiä parannetaan. Tiedätte kaikki. Miksi ette sitten tee sitä? Ensiksi, ehkä ette ole riittävän kypsiä. Mutta vaikka olisittekin kypsiä, ette ole omaksuneet omia voimianne, ette usko niihin. On hyvä olla nöyrä, mutta on tiedettävä mikä tämä voima on. Sanotaan vaikka, että joku on kuningas, ja hänet laitetaan valtaistuimelle.
Jos tulee ihmisiä, niin sen sijaan, että he koskevat kuninkaan jalkoja, hän meneekin koskemaan jokaisen jalkoja – sellainen ei ole nöyryyttä. Se on typeryyttä. Missä tahansa asemassa olettekin, teidän pitää tehdä osuutenne nöyryydellä, eli myötätunnolla. Kypsyys on sitä, että tiedätte teillä olevan nämä voimat, tiedätte miten säilyttää ne, tiedätte miten kasvaa rauhassa, ja kun kohtaatte muita ihmisiä, teidän on omaksuttava ne sisäisesti. Saatan olla kotiäiti, laitan ruokaa lastenlapsilleni, teen sitä, teen tätä. Mutta heti kun istun tuolilleni, tiedän mitä olen. Voitte olla mitä tahansa – voitte olla virkailija, tiskaaja, mitä tahansa, sillä ei ole mitään merkitystä. Mutta kun kerran olette sahaja-joogi, olette sahaja-joogi. Silloin teidän on osoitettava arvokkuutenne eikä elettävä heikkouksistanne. Olette paljon parempia kuin kukaan näistä oivaltaneista sieluista, jotka ovat saaneet oivalluksensa tuhansien vuosien aikana, koska teillä on niin monia voimia.
Mutta heidän itseluottamustaan ja omaksumistaan teillä ei ole. Jotkut sanovat: ”Pelkäämme egoa.” Miten teillä voisi olla egoa? Sitä ei enää ole. Vaikka tekisittekin virheitä, se ei haittaa. ”Äiti, koskin vasenta jalkaani, koskin oikeaa” – ei mitään merkitystä. Itseluottamuksen puutteen takia teistä tulee tiukkoja Sahaja Yogassa. Jos olette itsevarmoja, miksi teidän pitäisi olla tiukkoja? Kaikki kietoutuu yhteen. Ensin teidän on tultava kypsiksi, sen kautta itsevarmoiksi, ja sitten levitettävä Sahaja Yogaa ilman pelkoa.
Jotkut pelkäävät itseään ja jotkut muita ihmisiä. Se saattaa myös tulla ehdollistumisistanne ja kasvatuksestanne. Tämän päivän puja on tavallaan hyvin tärkeä, koska kaikki sanoivat: ”Äiti, Teidän täytyy olla ankara, Teidän täytyy sanoa ihmisille, Teidän täytyy – ” Sanoin: ”Hyvä on, Minä sanon heille.” Mutta en mitenkään halua masentaa teitä, ei mitään sellaista; vaan kertoa, mitä voitte saavuttaa, kuinka pitkälle voitte päästä. Teitä on enemmän kuin tarpeeksi muuttamaan ainakin kymmenen maapalloa, kymmenen maailmaa – enemmän kuin tarpeeksi. Mutta te hoidatte edelleen omia asioitanne, kannatte huolta itsestänne, lapsistanne, puolisostanne – sellainen ei toimi. Siihen, kuinka paljon haluatte kasvaa, tämä voima antaa teille voimat. Mutta meissä on se ongelma, että emme tunne itseämme, emmekä halua tuntea itseämme. Tämän päivän Guru-pujan pitäisi antaa teille guruuden tila. Jos haluatte, se toimii.
Kaikkialla oleva jumalallinen Voima saa sen varmasti toimimaan. Enemmän kuin te itse, Jumalallisuus haluaa tämän maailman muuttuvan, Se haluaa muuttaa koko universumin. Te olette sen instrumentteja, ja jos yritätte huijata itseänne, kuka sen estää? Jos vain nauttii musiikista, toisten seurasta, tai kuulumisesta johonkin kerhoon, tai kokee, että on mukavat juhlat; tai korkeintaan etsii turvallisuutta lapsilleen ja perheelleen – se ei tuo tyydytystä. Sellainen ei koskaan tyydytä teitä. Tulette tyytyväisiksi ainoastaan silloin, kun tulette valoiksi, jota annatte muille, ja teette työtä muiden hyväksi. Yritän kertoa teille aina vain uudelleen, että teillä on nämä voimat, joilla voitte tutkiskella itseänne, todistaa itseänne ja antautua. Sillä mielen tasolla olette nyt vakuuttuneita Sahaja Yogasta. Tunnetasolla olette vakuuttuneita, että Sahaja Yoga on antanut tunteen rakkaudesta ja myötätunnosta. Fyysisestä kunnosta tiedätte, että Sahaja Yoga on antanut hyvän terveyden ja luottamuksen terveyteenne.
Nyt teidän pitää vakuuttua myös henkisesti, että olette todella henkisiä ihmisiä, Jumalallisuuden valitsemia; aikaisemmat elämänne ovat olleet suurta etsimistä, siksi olette syntyneet nyt ja saatte kaikki nämä siunaukset. Omaksukaa. Persoonallisuutenne omaksuminen on tärkeää. Teidän pitää meditoida, mennä ajatuksettomaan tietoisuuteen ja pitää koko ajan huomio valppaana. Se on hyvin tärkeää. Milloin mitäkin tarvitaan, milloin jotain tapahtuu, miten meidän pitää toimia – kaikki tämä tapahtuu teille itsestään, kun olette valppaita ja tietoisia tästä kaikkialla olevasta Voimasta, koko ajan, joka hetki. Minä en koskaan huolestu. Kaikki ihmettelevät sitä. Minä en huolestu. Miksi?
Minun huoleni hoidetaan. Ihmiset sanovat: ”Te matkustatte koko ajan.” En Minä matkusta. Istun joko täällä tai siellä, mikä ero siinä on? Minne Minä matkustan? Älkää siis ajatelko sillä tavalla. Ajatukseton tietoisuus on ensimmäinen kaunis tila, joka teidän pitää saavuttaa. Se antaa teille rauhan ja todistajuuden nauttia elämän näytelmästä ja kaikista erilaisista ihmisistä samalla kun itse kasvatte sisällänne. Sahaja-joogeille on tärkeää olla katsomatta toisten virheitä, vaan nähdä omat virheet ja korjata ne. Saan monia kirjeitä, joissa kerrotaan, että joku nainen, tai joku johtohenkilö tai muu on sellainen ja sellainen: ”Äiti, se johtaja aiheuttaa minulle hankaluuksia, tämä johtaja aiheuttaa hankaluuksia, …” Olen hämmästynyt.
Minä vaihdan johtohenkilön heti, jos huomaan jotain vikaa, niin olen aina tehnyt – jos joku ei ole sopiva, jos jollain on ongelmia, näin on aina tehty. Mutta se tapa, jolla laitatte huomionne johtajaan, johtuu ehkä kateudesta. Jos johtaja sanoo, että teissä on jotain vikaa, siitä pitäisi kiittää. Kuka muu sen sanoisi? Olen hyvin ylpeä teistä, olen hyvin onnellinen, koska kenellekään gurulla ei ennen ole ollut tällaisia oppilaita. Guruna voisin nyt sanoa, että kaikki on valmista, ja olla todella iloinen. Mutta kun näen, että ette ymmärrä mitä olette saavuttaneet, ettekä halua saada sitä toimimaan, silloin mieleeni tulee Kristuksen vertaus, että jotkut siemenet putosivat kalliolle. Kaikki hellyytenne ja rakkautenne – Minun on mahdotonta ilmaista tunteitani siitä. Mutta te ette tiedä miksi olette saaneet oivalluksen, miksi olette täällä, mitä erityistä teissä on, mitä pitää saavuttaa. Te ette tiedä sitä.
Ja se teidän pitää tietää. En sano kuten Kristus, että poistakaa toinen silmänne, leikatkaa irti kätenne – ei mitään sellaista. Teihin ei kosketa, kehoonne ei kajota, mitään ei oteta pois. Me tarvitsemme tämän kehon. Mutta …, hienojakoisella tasolla Hän tarkoitti, että jos joku osa kehostanne tekee väärin, teidän pitää kieltää se – hienojakoisella tavalla. Samalla tavalla myös Sahaja Yogassa, jos tunnette kateutta, yrittäkää selvittää miksi olette kateellinen, miksi olette johtajaa vastaan? Jos johtaja sanoo sanankin jollekin, heti ollaan kirjoittamassa Minulle. Miksi hän on johtaja, jos ei saa sanoa mitään? Luulen, että nyt olen ensimmäistä kertaa pystynyt sanomaan teille jotain, jota olen aina empinyt sanoa: ”Antaa olla, he ovat vielä pieniä lapsia, ei se haittaa.” Mutta tämän jälkeen teidän on kasvettava, kasvettava joka tavalla.
En vain voi ymmärtää. Sellaiset, jotka ovat saaneet oivalluksen ilman voimaa nostaa kundaliini, tekevät paljon työtä. Kun taas teillä kaikilla on voima nostaa kundaliini, parantaa ihmisiä ja puhua Sahaja Yogasta, ja olette hyvin järkeviä. Mutta missä teidän huomionne on, en ymmärrä sitä. Tämän päivän puheeni ei saa millään tavalla loukata teitä, koska en halua mitään sellaista. Mikä tahansa teidän tilanteenne onkin, hyväksyn sen. Mutta jos ette itse halua hyväksyä sitä tilannetta, mistä kerroin mitä teidän tulisi tehdä. Tämä varmasti kohottaa nopeasti henkisyyttänne – aivan varmasti. Siitä ei ole epäilystäkään. On hyvin tärkeää nähdä itse mitä itsessä on vikana. Olettehan joka tapauksessa olleet totuuden etsijöitä jo iät ja ajat, ja nyt olette tulleet tänne ja löytäneet totuuden.
Yrittäkää siis samaistua totuuteen, siinä kaikki. Ja todellisuuteen. Jos samaistutte totuuteen ja todellisuuteen, Sahasraranne on täysin auki. Aivan varmasti. Totuus on Sahasrarassanne. Ja kun totuus tulee teihin, yllätytte, että totuus on rakkaus ja rakkaus on totuus – puhdas rakkaus. Se tuottaa todella suurta iloa, ja kaikki ’niranandat’, joita haluatte itsellenne, tulette saamaan ne, jos ymmärrätte tämän yksinkertaisen yhtälön: absoluuttinen totuus on absoluuttista rakkautta. Minulla ei ole mitään odotuksia. Minun on sanottava, että olen enemmän kuin tyytyväinen. Mitä Itseeni tulee, luulen, että olen tehnyt työni.
Mutta nyt teidän täytyy ottaa se itsellenne ja oltava vastuullisia ja saatava kaikki toimimaan. Olin niin iloinen, kun joka paikassa johtajat sanoivat: ”Äiti, Teidän ei tarvitse matkustaa, me otamme kaiken vastuullemme. Me hoidamme kaiken.” Mutta teidän on kaikkien tuettava johtajianne ja tehtävä asialle jotain. Joskus johtohenkilöt eivät todellakaan pysty ymmärtämään, miksi ihmisillä on kaikista asioista omat mielipiteensä. Teidän on kaikkien lähdettävä liikkeelle. Esimerkiksi, kun omassa maassamme halusimme poistaa orjuuden, kaikki liittyivät yhteen sen saavuttamiseksi. Kun täällä taas on ihmisiä, jotka haluavat kukistaa johtohenkilöt, panna heidät matalaksi, pilkata heitä, muodostaa ryhmiä. Näinkö me saamme asiat toimimaan? Teidän kaikkien on tuettava johtajaa.
Teidän kaikkien on lähdettävä liikkeelle ja tehtävä mitä johtaja käskee. Jos johtajassa on jotain vikaa, Minä puhun hänelle ja laitan hänet ojennukseen, sen lupaan. Mutta älkää te yrittäkö löytää vikoja. Johtajat kysyvät aina Minulta ennen kuin tekevät mitään. Yrittäkää siis totella johtajia, kaikkea mitä he sanovat, laittakaa kaikki voimanne siihen. Koska Minulle valitetaan, että te ette kuuntele heitä – olen todella yllättynyt. Eilen näitte tämän miehen soittavan sitaria. Teidän olisi pitänyt kysyä hänen gurustaan. Hänen gurunsa oli hänen oma isänsä, jolla oli tapana lyödä häntä, ja hänen isoisänsä myös. Mutta hänellä oli sellainen halu oppia ja tulla joksikin, että hän ei välittänyt lainkaan: ”Lyö ja tee minulle mitä haluat, pane vankilaan, mutta tee minusta hyvä artisti.”
Sahaja Yoga on samanlaista. Sillä tässä on – voitte kutsua sitä puutteeksi – Sahaja Yoga ei ole mikään sotilaallinen juttu, se on vain puhdasta, yksinkertaista Äidin rakkautta. Ja tietysti jokainen äiti haluaa lapsensa olevan suurenmoinen, saavan kaikki äitinsä voimat – äiti varmasti haluaa sitä. Miten äiti tekee sen, miten hän saa sen onnistumaan, se on hänen oma ongelmansa. Mutta se, miten te omaksutte sen ja käytätte sitä, on teidän ongelmanne. Kumarran aina teitä oivalluksen saaneita, koska mielestäni maan päällä ei koskaan ole ollut näin monta pyhimystä. Mutta pyhimyksellisyyden on oltava täydellistä. Ilman sitä ette pysty auttamaan edes perheitänne, saati omia maitanne, eikä ainakaan koko maailmaa. Nyt tarvitaan heräämisenne kasvattamista, henkisyytenne kasvattamista, menemistä sen täydellisen tuen ja antautumisen valtakuntaan, joka on spontaani Sahaja Yoga -liike. Jumala siunatkoon teitä kaikkia.
Yksinkertaisesti sanottuna teidän pitää palvoa itseänne. Hyvä.