Guru Puja. Cabella Ligure (Italy), 24 July 1994. Tänään olette kokoontuneet tänne palvomaan Minua Gurunanne. Minun on sanottava, että Minulta puuttuu monia ominaisuuksia, joita gurulla tulisi olla siinä mielessä, että en pysty olemaan teille tiukka enkä ankara, enkä oikein osaa rangaista, jos teette väärin. Tämä saattaa johtua siitä, että tavallisesti guruilla on ongelmia oppilaidensa kanssa, jotka enimmäkseen eivät ole oivaltaneita sieluja. Ja koska he eivät ole oivaltaneita, gurujen on vaikea kommunikoida ja puhua heidän kanssaan niistä hienojakoisista ongelmista, joita heillä on. Tiedän monia guruja vielä nykyajoiltakin, jotka ovat olleet todella hyvin ankaria. He ovat kertoneet Minulle, että ovat saavuttaneet oman oivalluksensa kovalla työllä ja kärsimällä omien gurujensa ankaruuden alla. Toisinaan tunsin suurta myötätuntoa sellaisia oppilaita kohtaan, jotka eivät vielä olleet saaneet oivallustaan. Heidän gurunsa olivat todellisia oivaltaneita sieluja, mutta he eivät saaneet oivallustaan, ja guru oli erittäin ankara heille. Tapasin kerran erään miehen Kolhapurissa, ja hän sai oivalluksen yhdessä hetkessä. Hän kertoi Minulle gurunsa määränneen: ”Paastoa joka kuukausi ainakin kahdeksan päivää. Sitten hän käski minua rakentamaan kyläänsä temppelin Dattatreyalle.”   Joka päivä hänen täytyi palvoa Dattatreyaa, joka aamu ja ilta. Hän käytti paljon rahaa eikä kuitenkaan saanut oivallusta. ”Äiti, Teiltä taas ei mennyt kuin pari minuuttia antaa minulle oivallus. Mitä tämä on? Miksi Te olette olleet minulle niin armollinen?” En tiennyt mitä vastata. En halunnut puhua hänen guruaan vastaan, koska tiesin hänen olevan oivaltanut sielu. Suuri osa näistä guruista ja inkarnaatioista olivat neuvottomia ihmisten kanssa. Ehkä heillä ei ollut näin kauniita oppilaita kuin Minulla. Ehkä tänä aikana ovat syntyneet Read More …

Shri Adi Guru Puja. Cabella Ligure (Italy), July 28th, 1991. Tänään olette kaikki täällä palvomassa Guruanne. Erityisesti Intiassa on yleinen käytäntö, että gurua pitää palvoa, ja että gurun täytyy hallita täydellisesti oppilaitaan. Guru-periaate on hyvin ankara, ja tämä ankaruus sai aikaan sen, että vain harvat pystyivät mukautumaan oppilaan rooliin. Entisaikoina guru oli täydellinen auktoriteetti, ja guru saattoi päättää, keitä otti oppilaikseen. Päästäkseen edes oppilaiksi täytyi noudattaa tiukkaa ’tapasyaa’, katumusharjoituksia. Nämä kärsimykset olivat ainoa tapa, jolla guru arvioi oppilaitaan. Gurut elivät aina viidakoissa, ja he valitsivat itselleen vain muutamia oppilaita, joiden piti kerjätä ruokaa lähikylistä ja valmistaa ruoka omin käsin gurulleen ja ruokkia häntä. Sahaja Yogassa guruus ei ole tällaista. Meidän on hyvä ymmärtää, että senaikaisen ja tämän guruuden ero on se, että vain hyvin harvoille ihmisille annettiin mahdollisuus tulla guruksi. Ja nämäkin harvat valikoituivat melko suuresta joukosta ja tunsivat olevansa jotain todella erityistä tullessaan valituiksi. Ja mitä tahansa heidän piti käydä läpi, oli kaikki tervetullutta. Tällä tavalla heistä tuli oppilaita. Mutta Sahaja Yoga on toisenlaista. Sanoisin, että täysin päinvastaista. Ensinnäkin, teidän Gurunne on Äiti, joka kärsii ’Sandrakarunasta’. Pienimmästäkin teille sattuvasta asiasta, silmäni täyttyvät kyynelistä. Äitinä on siis erittäin vaikeaa olla Guru. Samalla teidän on myös vaikeaa päästä korkealle, sillä te joudutte eksyksiin, koska rakastan teitä niin paljon. Ja siinä rakkaudessa unohdatte joskus, että edistymisenne on hyvin hidasta. On tärkeää, että Sahaja Yogassa olette itse ankaria itsellenne. Siksi sanoin, että teidän on oltava omia gurujanne, ja sitä ei ymmärretä, mitä se tarkoittaa. Omana guruna oleminen tarkoittaa sitä, että teidän on ohjattava Read More …