Birthday Puja. London (UK), 23 March 1980.

Teidän Äitinne syntymäpäivällä, ja kaikilla vastaavilla juhlilla on hyvin syvällinen merkitys, koska sellaisessa tilaisuudessa ympärillä virtaa aivan erityisiä värähtelyitä.

Kun kaikki taivaalliset olennot, ikuiset persoonat, Jumalat ja Jumalattaret laulavat ylistystään, niin koko ilmapiiri on täynnä riemua ja iloa. Ihmisetkin ilmaisevat kiitollisuuttaan. Kiitollisuutta ja rakkautta ilmaistaan monella eri tavalla eri maissa, mutta sisältö pysyy samana, vaikka muodot vaihtelevat. Sisältö on kuin valtameri, joka virtaa jatkuvasti kohti rantoja, ja aallot, jotka koskettavat rantoja, lainehtivat takaisin, ja siitä muodostuu kaunis kuvio. Se on täysin spontaani tapahtuma ja hyvin kaunis, se luo todella kauniin kuvion ympäristöönsä. Kun nämä aallot muodostavat yhdessä rakkauden kuvion, se rauhoittaa ja kiehtoo ihmistä, ja kaikki on hyvin autuasta. Sellaisissa tilanteissa kehittyy aivan erityisiä tunteita, joita emme pysty sanoin ilmaisemaan, joten ilmaisu voi tulla esiin monessa eri muodossa. Mutta pääasia on ilmaisu. Jumala on ilmaissut itseään luomistyönsä kautta, toteuttamalla tämän luomistyön. Luomakunnan taas on ilmaistava kiitollisuuttaan ylistämällä Häntä, ja tämän näytelmän on jatkuttava ikuisesti.

Se on kaikkein kaunein näytelmä. Ne, jotka heittäytyvät tähän näytelmään, elävät ikuisen elämän. Se elämä on päättymätön, se ei katkea ja se yhdistää koko universumin kauniiseen musiikkiinsa. Tänään haluan erityisesti puhua niille ihmisille, jotka tuntevat itsensä heikoiksi seuraamaan Sahaja Yogaa, jotka ovat ailahtelevia, joilta puuttuu vahvuus, jotka pelkäävät suhtautua Sahaja Yogaan vakavuudella. On hyvin tärkeää nähdä ailahtelevuus selkeästi – miksi olemme sellaisia. Useimmiten syy saattaa olla egossa, joka estää teitä tekemästä jotakin sellaista, mikä on todella tärkeää. Ailahtelevuus voi tulla meihin monella tavalla, ja kuten sanoin, ego on yksi niistä. Ailahteleva henkilö saattaa pelästyä omaa egoaan ja saattaa lopettaa Sahaja Yogan päästyään tiettyyn pisteeseen, koska ego saattaa sanoa: ”Jos menet tästä eteenpäin, edessä on tunneli, jonka sisään et pääse. Sinun ei pidä mennä edemmäksi. Se on vaarallista.”

Laiskuus saattaa pahentaa asiaa. Laiskuus on Minusta tämän maan kirous. Se on myös Sahaja Yogan kirous. En tiedä onko se läntisen maailman kirous, mutta laiskuus on kuin paholainen, joka pystyy pitämään teidät kiinni liimautuneina omiin asemiinne eikä päästä niistä pois. Esimerkiksi, kun nousette ylös aamulla ja ajattelette: ”Ooh, ei se haittaa, miksi tarvitsee nousta ylös aikaisin aamulla? Ei tarvitse meditoida. Meditoin sitten huomenna.” Sitten alatte ajatella: ”Sen voi tehdä vaikka kuukauden päästä, silloin Mataji on täällä, kaikki hyvin.” Mutta teidän pitää tietää, että teissä on hyvin paljon epätäydellisyyksiä, ja jos ette meditoi ja suhtaudu siihen riittävällä vakavuudella, saatatte jäädä niin paljon jälkeen, että putoatte pois kyydistä. Meditaatio on hyvin tärkeää Sahaja Yogaan tulon jälkeen.

Olette nukkuneet ja uinuneet koko elämänne. Nukkuminen ei ole niin tärkeää. Teidän on tänään luvattava Minulle, että huomisesta alkaen kaikki nousevat ylös aamulla meditoimaan. Ehdotin teille, että olisi parempi peseytyä aamulla, että ette olisi niin unisia. Laiskuus on niin kavala asia, että ette näe sitä. Se antaa selityksiä kaikelle. Jos sanotte: ”Olen sairas,” se sanoo: ”Olet niin sairas, että sinun pitää mennä sairaalaan.” Jos sanotte: ”Olen väsynyt,” se sanoo: ”Olet kuolemanväsynyt.” Miksi olette niin väsyneitä? Se ei ole mitään muuta, kuin että laiskuus kertoo teille: ”Olet äärimmäisen väsynyt, on parempi, että et meditoi, kun olet noin väsynyt.

On parempi, että lepäät, se on tärkeää.” Laiskuus on superegoa ja egoakin pahempi. Se on eräänlaista saamattomuutta, joka kiskoo teitä alas, ja sellainen saamattomuus on jätettävä, siitä on päästävä eroon. Koska se antaa selitykset kaikelle, te pidätte siitä, sillä se tuo hieman lohtua, ja haluatte luottaa laiskuuteenne. Krishna on sanonut Gitassa, että laiskuus on kaikkein pahinta, mitä ihmisille voi tapahtua. Jos he alkavat laiskoiksi, jos he hyväksyvät sen, heillä tulee olemaan kaiken maailman selityksiä laiskuudelleen. Hän kutsuu sitä ’alasyaksi’ [joutilaisuus], joka Hänen mukaansa on pahin sairaus jokaiselle henkistä elämää tavoittelevalle. Saatatte ajatella: ”Katsos, kun en nyt ole oikein kunnossa”, tai jotain, laiskuus syöttää teille kaikenlaisia ideoita. Kun Minulla ei ole sitä, niin en tiedä, mitä ideoita se teille antaa, mutta se saattaa antaa teille kaikenlaisia, hyvin vetoavia ajatuksia, koska se tietää miten miellyttää egoanne. Laiskuus on egoa tyydyttävää, egoa hellivää, ja se saa teidät tuntemaan: ”Ooh, olen niin väsynyt.

Mistä olette väsyneitä?” Olette kaikki nuoria ihmisiä, miksi olisitte väsyneitä? Nopea väsymisenne ei ole mitään muuta, kuin että herra Laiskuus kertoo teidän olevan väsynyt. Yllättävää kyllä, mutta väsymisen jälkeen pystytte juoksemaan vielä monta kilometriä. Miksi laiskuus sitten vaikuttaa niin haitallisesti Sahaja Yogaan? Miksi laiskuus toimii niin paljon Sahaja Yogaa vastaan? Syy on siinä, että emme ole vielä samaistuneet hyvinvointiimme. Emme ajattele, että ”Meidän on oltava parempia, meidän on kehityttävä, meidän on mentävä eteenpäin, ero on suuri, meidän on tehtävä se.” Emme ole samaistuneet edistymiseemme. Mutta jos kertoisin teille, että jos täällä Englannissa juoksisitte kaksi kilometriä joka aamu, saisitte kauneuspalkinnon, niin 99,9% tämän maan naisista lähtisi juoksulenkille aikaisin joka aamu.

Jos joku kertoisi miehille, että ”Saatte Mr. Universe palkinnon, jos juoksette joka aamu viisi kilometriä”, niin varmaankin 99,999% miehistä tekisi niin, koska olemme samaistuneet tällaiseen kilpailemiseen, joka on hyvin materialistista ja täysin arvotonta. Mutta jos luopuu tällaisesta kilpailemisesta, lankeaa toisenlaiseen kilpailuun, jossa kaikki kilpailevat toisiaan vastaan laiskuudessa. Ihmiset heräävät aamulla, katselevat ympärilleen: ”Kalle nukkuu vielä, hyvä, minäkin nukun vielä vähän.” Kalle ajattelee: ”Hän nukkuu vielä, minäkin nukun vielä vähän.” On kova kilpailu siitä, kuka joutuu nousemaan ylös ensimmäisenä, kuka joutuu tekemään sen. Jos joku sitten nousee ylös, silloin aletaan etsiä vikoja: ”Hän nousi ylös, mutta mitä? Hänhän meni vain juomaan teetä”, tai: ”Hänhän vain juttelee.” Entä sinä itse? Itse olit vielä vuoteessasi! Hän ainakin nousi ylös ja jutteli ihmisille, mutta ei sillä väliä. Olipahan ainakin elossa.

Entä sinä, joka edelleen uinuit vuoteessasi? Se on niin lapsellista, kun joutuu puhumaan tällaisista lapsellisuuksista sellaisille älyköille kuin te, jotka olette sivistyneitä ja hyvässä asemassa. Se ei sovi Minulle, että näin suurien ihmisten Äiti joutuu puhumaan näin, mutta joskus huomaan sahaja-joogieni käyttäytyvän kuin kaksivuotiaat, niin silloin Minun on sanottava heille: ”Olette nyt aikuisia”. Voitte kyllä puolustella sitä, mutta kuinka puolustelette itseänne? Sillä jos haluatte kasvaa, jos haluatte puunne kasvavan, teidän on muutettava asioiden tärkeysjärjestystä ja samaistumisianne. Jos haluatte olla ensiluokkaisia sahaja-joogeja, teidän on laitettava huomionne siihen. En tiedä, miten asian voisi korjata. Voidaan vaikka tehdä näin – se on aika lapsellista, mutta Minun on sanottava teille, koska näen, että tämä on se ongelma – että ”Jos en aamulla herää ajoissa, maksan 10 pennyä”, sovitaan tällä tavalla. Jos maksuja alkaa kertyä, nostakaa summa kymmeneen puntaan. Jotain tällaista.

Tai voitte sanoa: ”Jos en herää luovun yhdestä puserostani.” Aloittakaa jotenkin näin. Se on helppoa! Ihmiset sanovat: Ei, Äiti, kun meditoin, tiedättekö, jotain minussa menee vikaan” – eli vika on teissä. Teissä itsessänne on jotain vikaa. On siis parempi istua alas ja meditoida. Minun on sanottava, että jos ette meditoi, olette hyvin itsekkäitä. Se on asian ydin. Sillä kun tulette tänne, teistä tulee ulos skorpioneja, jotka purevat Jalkojani. Teistä tulee ulos käärmeitä puremaan Jalkojani.

Haluatteko tehdä sellaista Minulle? Tai muille joogeille? Muutama päivä sitten eräs joogi tuli luokseni, ja Chaya ja muut olivat paikalla. Hän oli niin täynnä negatiivisuuksia, että kaikki horjuivat pyörtymisen partaalla, ja kaikki yrittivät poistaa niitä ja puhdistaa miestä. Jos haluatte Sahaja Yogan toimivan tässä maassa ja lännessä yleensä, meidän on ymmärrettävä oma arvomme, ja saatava itsemme kuntoon. Jos koko ajan keräätte itseenne negatiivisuuksia, jos teissä on joka kerta tartunta, kun tapaamme, miten te pystytte tuntemaan Kundaliinin? Teidän pitää tuntea, kuinka Kundaliini liikkuu sisällänne, kertoa missä se on, kuinka pitkälle se on päässyt. Sellaisia ihmisiä pitäisi olla ainakin kymmenen, vähintään, koska olen tehnyt niin paljon työtä täällä. Ette tiedä, mutta en tehnyt niin montaa vuotta työtä Intiassa, ja siellä ainakin 80% joogeista voi tuntea Kundaliininsa liikkuvan – nyt se on täällä, nyt se on siellä, nyt se on tuolla. Lisäksi jotkut tuntevat olevansa ylen tyytyväisiä edistymiseensä.

Se on sama, kuin koko joukko ihmisiä olisi menossa vaikkapa köydenvetokisaan. Jos vain yksikin liikkuu paikaltaan pari askelta eteenpäin, koko joukko liikkuu. Mutta me emme näe ihmisiä, jotka vetävät köyttä yhdessä, mietimme vain: ”Miten saisimme voitettua ne, jotka eivät liiku? Jos hän liikkuu taaksepäin kaksi askelta, me voimme liikkua kolme.” Tällainen asenne ei auta meitä. Tiedätte, että Sahaja Yoga on ainoa tie, se on ainoa menetelmä, jonka Jumalallinen Armo on antanut teille, jonka avulla voitte muuttaa koko maailman. Ja laiskimukset: miten he pystyvät auttamaan Sahaja Yogaa? Laiskuus on tämän päivän pahin ongelma. Tiedän, että tänään ei ole sopiva hetki sanoa kaikkea tätä, mutta teidän kaikkien on luvattava Minulle, että luovutte kaikesta laiskuudestanne – ’swaha’. Sen olen nähnyt, että aina, kun tapaan teidät, olette saaneet tartunnan.

Toinen asia, joka on Sahaja Yogan vastaista – olen sanonut siitä jo sata kertaa, en tiedä kuinka usein – on pahan puhuminen toisista sahaja-joogeista. Olemme kaikki yhden kehon osia, esimerkiksi, olemme osia yhdestä kädestä. Jos nyt tämä sormi alkaa puhua pahaa tästä sormesta, mitä se silloin tekee? Pahan puhuminen toisistanne on hyvin väärin. Tänään päättäkää myös, että ”Emme koskaan puhu pahaa toisistamme, vaan katsomme itseämme – missä itse olemme.” Olen nähnyt ihmisten huomauttelevan toisista ihmistä, vaikka ovat itse pahasti epätasapainossa eivätkä kanna huolta itsestään. Miten tällainen voisi edistää kehittymistänne? Jos ette kiinnitä huomiota itseenne ettekä huomioi toisia, ette voi kehittyä. Toisen lupauksen pitää olla se, että ”Emme puhu pahaa toisista sahaja-joogeista”. Kenenkään sahaja-joogin ei pidä ottaa mitään itsestäänselvyytenä.

Meidän on todella työskenneltävä ahkerasti. Eli toinen tapa, pahan puhuminen muista sahaja-joogeista pitää olla: ’swaha’, jopa sellaisen ajatteleminen. Te katkotte näin kaikki Sahaja Yogan langat, joita olen hyvin lempeästi kutonut! Olette hyvin anteliaita Minua kohtaan. Osaatte olla hyvin anteliaita, annoitte Minulle hyvin kauniin maalauksen, olen siitä hyvin kiitollinen. Mutta yrittäkää osoittaa anteliaisuutta myös muita kohtaan. Teidän pitäisi olla todella tiiviisti yhdessä, silloin näkisitte, mitä saatte aikaan. Näitte, kuinka hienosti toimimme messuilla. Kaikki olivat ihastuksissaan. Kaikki olivat tyytyväisiä, kun onnistuitte niin hyvin.

Se oli hyvin riemukasta, ja kaikki onnittelivat, kun soittivat Minulle. He sanoivat: ”Miten he ovat tulleet yhteen? Ei mitään kinastelua tai riitelyä, ei mitään. He toimivat niin hienosti.” Sanokaa mielellenne: ”Kuinka kehtaat ajatella pahaa kenestäkään sahaja-joogista!” Ettekö tiedä, että olette kaikki mitä korkeimpia pyhimyksiä? Miten voitte tehdä jotain näin viheliäistä, typerää ja alhaista? Minä saatan puhua pahaa muista, saatan sanoa: ”Hän on paha”, vain testatakseni teitä. Teen sitä usein, että näen, mitä mieltä olette jostakin ihmisestä. Jos sanon, että joku on paha, pysykää vaiti.

Sillä on kaksi tarkoitusta. Toinen on se, että jos tunnette sympatiaa jotakin kohtaan, sanon: ”Älkää tunteko”, koska tunnette sympatiaa väärää henkilöä kohtaan. Tai ehkä Minä vain testaan teitä. Eli pitäkää mielessänne, jos sanon, että tuo ihminen on kelvoton, niin miettikää, ”Tunnenko sympatiaa tuota ihmistä kohtaan?” Negatiivinen sympatia on hyvin yleistä. Niinpä kolmannen lupauksen pitää olla se, että emme sympatisoi. Jos tunnette sympatiaa; ’sym-patia’ tarkoittaa ’toisen tunteiden jakamista’. Teidän pitää jakaa vain toisen ihmisen ilo. Me emme siis tunne sympatiaa ketään muuta kohtaan, vaan jaamme toisen ihmisen ilon. Toisen ihmisen ilo on se, mitä jaamme, ja jota etsimme omaksi iloksemme.

Yrittäkää nähdä hyviä puolia. Jotkut eivät vain pysty siihen. Tällä tavalla te dominoitte toisianne. Se on väärin. Kasvussa on tärkeää tietää, mitkä osat ovat elintärkeitä. Jos jotain tällaista osaa painetaan alas, tekään ette kasva, koska teitä kaikkia tuetaan yhdessä. Kolmas asia, joka teidän pitää luvata on se, että ette enää tunne sympatiaa ketään kohtaan. Kukaan teistä ei voi rakastaa niin paljon kuin Minä. Silloin teidän on tiedettävä, että jos tunnette sympatiaa, siihen ei ole mitään tarvetta. Mutta teillä pitää olla tunteita kaikkia kohtaan.

Jokaisella ihmisellä on oma luonne ja temperamentti. Itsen lisäksi jokaisella on Henki, joka on puhdas ja omassa muodossaan, joka antaa värähtelyjä ja kertoo mikä on vasenta ja mikä oikeaa. Mutta jokaisella on luonteensa, se on tärkeää, koska kynttilän liekki voi olla joillakin yhdenlainen, toisilla toisenlainen. Vaihtelevuus näyttää hienolta, se antaa kauneutta. Teidän pitää siis tuntea oma luonteenne. Kunnioittakaa luonnettanne ja nauttikaa toisten luonteesta. Minä todella nautin teidän luonteistanne ja siitä, miten suloisesti kohtelette omia luonteitanne. Mutta temperamentti ei ole sama kuin Itse. Temperamenteistanne voitte luopua. Temperamentit ovat kauhistus.

Luopukaa temperamenteistanne ja pitäkää luonteenne. Luonne ihmisessä on jotain suurenmoista, jotain niin suloista, ja kun näen henkilön luonteen, haluan sanoa: ”Miksi he eivät samaistu omaan luonteeseensa vaan temperamenttiinsa?” Jos vaikka teillä jollakin on tapana sanoa jotain hölmöä – se on temperamenttia. Silloin pitää sanoa: ”Mitä tämä tällainen on? Miksi puhun tällaisia höpsöjä? Parempi päästä eroon siitä.” Jollakin saattaa olla temperamentti, joka kiehuu yli hyvin nopeasti – silloin katsotte sitä niin, että tämä temperamentti ei kuulu luonteeseenne. Mutta jotkin ihmiset ovat niin alhaisella tasolla, että heidän luonteessaankin voi nähdä toistuvasti jotakin, mikä tarkoittaa sitä, että temperamentista on tullut osa heidän luonnettaan. Yrittäkää pitää ne erillään. Aluksi siirtykää temperamentista luonteeseen, ja siinä luonteessanne sytyttäkää valo palamaan.

Katsokaa, kuinka kauniita teistä tulee, ja te nautitte toisistanne paljon enemmän. Kun olette Minun seurassani, tiedän teistä kaiken. Aivan kaiken. Tiedän, mitä mielessänne liikkuu, osaan lukea ajatuksia. Voin lukea kaiken, mutta näen vain valonne. Silloin näen luonteenne. En piittaa temperamentistanne, mutta ajoittain tämä temperamentti alkaa hallita liikaa. Samaistutte tähän hallitsevaan temperamenttiin: ”Olen sellainen! Olen tällainen! Minkä sille voin!

Olen sellainen! Sellaista minulle tapahtuu. Minä, minä, minä…” Neljännen päätöksen pitää olla: ei enää ’minä’. Emme enää puhu ’minästä’; ”Minun mielestäni”, ”Minä uskon, että…” Mikä sinä olet sanomaan? ”Minä uskon, että…” – mikä sinä olet sanomaan? Oletko itse Jeesus, että uskosi ja vakaumuksesi ovat niin suurenmoisia? Sen sijaan meidän pitää sanoa: Me uskomme, ”Me olemme sellaisia”. Meidän pitää liikkua yhtenäisenä, kaikkine eri luonteenpiirteinemme meidän on sanottava ”me”. ”Me, jotka olemme olennainen osa yhtä ja samaa persoonaa”. Käytetään siis aina muotoa ”me”.

Ja näin saamme tietää, että juuri temperamentit pitävät meidät erossa muista. Temperamentti voi olla sellainen, että joku on itkupilli. Silloin tällainen ihminen jää itkupilliksi niin pitkäksi aikaa, että pääni halkeaa. Jos joku on pelokas, hän pysyy aina pelokkaana. Jos hänelle sanoo jotain – mikä pelästys! Täysin turhaa. Miksi pitää olla sellainen? Olkaa normaaleja. Jos teillä on tällainen temperamentti, tulkaa normaaleiksi. Tuollainen ei ole hyväksi.

Joku on aggressiivinen tai äkkipikainen. Hän menettää yhtenään malttinsa. Tämäkin on temperamenttia, se ei ole ihmisen luonteenpiirre. Luonne näkyy pienen pienissä asioissa. Kerron teille luonteesta. Joku henkilö on luonteeltaan hyvin antelias. Hän sanoo jotain, joka on hyvin anteliasta. Henkilö, joka on luonteeltaan rakastava, tekee jotain sellaista, josta näkee, että hän on hyvin rakastava. Selvittäkää ensin oma luonteenlaatunne. Jos olette rakastavia, miksi ette sitten rakasta toisianne?

Miksi ette puhu rakkaudesta? Miksi ette ole ystävällisiä? Me tukahdutamme sen ja otamme temperamentin omaksemme. Kun otatte temperamentin omaksenne, tulee eteenne ongelma toisensa jälkeen. Ne ovat kuin kuplia. Temperamenteilla ei ole mitään arvoa eikä sisältöä, ne ovat hyödyttämiä. Ne ovat suurimpia ilonpilaajia. Jos joukossanne on yksikin temperamenttinen henkilö – jos olisi, tietäisitte kaikki, että tällä henkilöllä on sellainen temperamentti, ja juoksisitte karkuun. Ihmisillä on omat tapansa tehdä asioita, jotka pitää sulauttaa, luovuttaa Kokonaisuudelle. Meidän pitää oppia luovuttamaan omat pienen pienet asiamme Kokonaisuudelle, ja silloin hämmästytte kuinka meistä tulee niin hyväntahtoisia, niin yhtenäisiä – erilaisista luonteistamme huolimatta.

Teidän on pidettävä eri luonteenlaatunne, erilaiset puhetyylinne, kävelytyylinne ja ilmaisutapanne. Mutta jos luonnetta ei tuoda esiin, kaikki on niin rumaa ja kamalaa. Kuin nyt nämä haisevat, mätänevät lehdet. Mutta jos nämä vanhat, kuolleet lehdet siirretään pois, niiden alta paljastuu kaunis ruoho. Kenenkään ei pitäisi samaistua temperamenttiinsa. Se on tärkeää Sahaja Yogassa. Teidän pitää tietää, että ihmiset tulevat Sahaja Yogaan teidän takianne, eivät Minun. He eivät pysty ymmärtämään Minua. Olen heidän ulottumattomissaan. Puhun jostain seitsemännestä kerroksesta.

He eivät vain ymmärrä. He ymmärtävät teitä, eivät Minua. Tämä on hyvin tärkeää, ehkä ette tajua sitä. Oletetaan, että ette ota Sahaja Yogaa vakavasti, ette tee mitään sen eteen. Olette edelleen hyvin kiintyneitä eri asioihin. Ette halua tehdä sitä, ette halua tehdä tätä, ette halua luopua siitä tai siitä. Silloin ihmiset sanovat: ”Vai on hän sahaja-joogi, tuollainen tyyppi. Miten hän voi olla? Mitä hän on saavuttanut?” Saatatte sanoa: ”Minulla on autuus, Äiti on antanut minulle autuuden”, he sanovat: ”Ei ole, emme näe sitä kasvoiltasi.”

Arvostelette edelleen toisianne. Ajattelette edelleen loputtomasti itseänne, saatte edelleen tartuntoja joka paikasta. Eli te heijastatte Sahaja Yogaa, en Minä. He tietävät, he näkevät: Selvä, Hän on kunnossa. Minun sukulaiseni sanovat: ”Ooh, Te olette siellä korkeuksissa. Kukaan ei yllä sinne, ja siksi emme edes yritä.” Mutta jos ihmiset näkevät, että jotkut ovat päässeet hieman ylemmäksi, silloin he tulevat. Eikö niin? Te olette niitä, jotka… Sanotaan, että Minä olen seitsemännessä kerroksessa, ja te kaikki olette ensimmäisessä. Sitten te pääsette ylös kolmanteen kerrokseen, ja ihmiset alkavat nähdä teidät.

Ensimmäisessä kerroksessa olevat eivät näe seitsemänteen kerrokseen, mutta jos olette vasta kolmannessa, he sanovat: ”Ooh, siellä on ihmisiä kolmannessa kerroksessa, mennään sinne!” Se on näin, koska ihmiset tajuavat sen, minkä pystyvät näkemään, he eivät tajua sellaista, mitä eivät pysty näkemään. Kun he näkevät muutoksen teissä ja sen kauneuden teissä, silloin he tietävät, että Sahaja Yoga on olemassa. Sahaja Yogan takia meidän on uhrattava tiettyjä asioita, ja olen jo kertonut, että meidän on uhrattava kaikki ne oudot tavat tai temperamentit, joita meillä on. Tänään teidän on päätettävä: ”Minä luovun tästä”, ja juuri tänään, kuten kerroin, siihen on erityiset siunaukset, joten se onnistuu. Teidän on tultava todella hyviksi sahaja-joogeiksi. Vertailemalla itseänne muihin se ei onnistu. Puhumalla toisillenne se ei onnistu. Se on oma asianne, teidän on itse todistettava: ”Olenko kunnossa? Olenko hyvä sahaja-joogi?

Edistynkö ihan oikeasti?” Teidän on edistyttävä, jos ette edisty, ette kasva. Kaikkien teidän pitää kasvaa, kasvaa ja kasvaa. Lopuksi on vielä tämä päivä, jolloin olemme kaikki hyvin iloisia. Tämä on ensimmäinen kerta, kun syntymäpäiviäni vietetään Lontoossa, ensimmäistä kertaa ulkomailla, ja kaikki Intian sahaja-joogit varmaankin ikävöivät Minua. Olen varma, että joka paikassa siellä kaivataan Minua, ja siksi meidän pitää ajatella myös heitä. Ajatelkaa muita sahaja-joogeja, mitä he tekevät tällä hetkellä. Ajatelkaa heitä, tulette siitä hyvin iloisiksi. Pysähtykää ja ajatelkaa muita ja tulette hyvin iloisiksi ajatellessanne heitä, koska hehän ovat teidän veljiänne ja siskojanne. On mukavaa tuntea, että teillä on niin paljon veljiä ja siskoja, jotka puhuvat samaa kieltä kanssanne.

Meidän pitää ylittää ne rajoitukset, että olemme Englannissa – ei, olemme kaikkialla, ja te voitte meditaatiossanne ajatella kaikkia muualla olevia ihmisiä. Luokaa suhteita heihin. Opetelkaa ymmärtämään heitä. Kirjoittakaa heille. Kuten meillä on kirjeenvaihtotovereita, voitte aloittaa kirjeenvaihtoystävyyden ja ruveta kirjoittamaan ihmisille. Olisi todella hyvä ajatus, jos aloittaisitte jotain sellaista. Mutta kirjeiden kirjoittamisen täysi vastakohta on laiskuus. Katsokaas, Minä kirjoitan… [katkos tallenteessa] … jolla on vain vähän rahaa, hän istuu alas ja tekee budjetin. Tehkää tekin samalla tavalla budjetti ajankäytöstänne. Olette koko ajan kiireisiä – mitä teette?

Selvitetään siis ajankäyttönne, se aika, mikä teidän pitää sallia itsellenne kasvamiseen, se aika, joka vaaditaan henkilökohtaiseen huomioonne, joka tarvitaan kehittymiseenne, joka teiltä pitää löytyä. Tämä on se velka, joka teidän pitää maksaa, koska olette nyt oivaltaneita sieluja, ja vastuu siitä on teillä. Tässä asiassa on parasta tukeutua viisauteen. Pysähtykää ja katsokaa asiaa viisaudella ja miettikää: ”Mataji on antanut meille oivalluksen. Itämisen aika on alkanut. Mihin olemme päässeet? Kuinka pitkällä olemme? Onko meille vielä edes juuria? Ovatko versomme jo nousseet pintaan vai eivät? Missä olemme?”

Selvittäkää se itsellenne. Tiedän, Mataji vetää teitä kaikkia, ja teitä kaikkia kiskotaan mukaan. Kyllähän te kaikki menette ja liikutte jonnekin, mutta panostatteko kaikki motivaatiollanne? Yhdenkään ihmisen ei pitäisi laahata jäljessä, koska hänen painonsa vetää muita taaksepäin, eikö niin? Siksi sanon, että tällainen on itsekästä. Jos joku jää jälkeen, meidän on vedettävä hänet taas mukaan. Se on kuin tarina henkilöstä, joka ottaa kolme askelta eteenpäin ja viisi taakse. Milloin hän on perillä? Ei koskaan. Milloin hän on perillä?

Tällaisia kysymyksiä esitetään matematiikassa: ”Milloin hän on perillä?” Sellaiset, jotka kulkevat enemmän taakse kuin eteen. Jokaisen on päätettävä: ”Minä menen taaksepäin, minun pitää liikkua eteenpäin.” Tällä tavalla te autatte koko kasvua, ja se on ihanteellinen asia Sahaja Yogalle. Henkilökohtaisen kasvun pitää olla kunnossa, ja teidän kollektiivisen kasvunne pitää olla kunnossa. Siihen ei vaadita paljoa. Teidän pitää meditoida. Teidän pitää olla ’nirvicharassa’ [ajatuksettomuudessa]. Teidän pitää luopua ajattelemisesta. Yrittäkää olla ’nirvicharassa’, yrittäkää olla ’nirvicharassa’, ja saatte huomata, kuinka kaikki alkaa kukoistaa.

Ensi vuonna haluan nähdä täällä paljon enemmän uusia ihmisiä. Sen lisäksi haluan myös nähdä kaikkien edistyneen. Vaikka saisitte mukaan tuhansia ihmisiä, mutta laatu on huonoa, mitä se hyödyttää? Mitä me heillä teemme? Meidän pitää saada laadukkaita ihmisiä, sellaisia, jotka haluavat saada Sahaja Yogan toimimaan, jotka paneutuvat asiaan. Ihmiset, jotka on tunnistettu, mutta eivät työstä asiaa, ovat hyödyttömiä. Eli jokaisen on työstettävä itseään ja tehtävä ahkerasti töitä sen kanssa. Älkää kritisoiko muita, älkää tunteko sympatiaa, ja pyrkikää yhä pidemmälle kehityksessänne. Joku päivä sitten selvitin, mitä sana ’ashram’ tarkoittaa. Se tarkoittaa ’paikkaa, jossa askeetikot asuvat’.

Jos teidän pitää mennä ashramiin, älkää kantako sinne kaikkia matkalaukkujanne. Tarvitsette siellä vain hyvin vähän tavaroita. Teidän pitää pystyä elämään parilla kolmella vaatekappaleella ashramissa. Katsokaas, ashram on paikka, jossa teitä opetetaan rauhaisiksi, jossa saatte oppia hallitsemaan aistejanne ja huomiotanne. Mutta sielläkin, mitä me teemme? Katsotaanpa, mitä teemme huomiomme hallitsemiseksi. Parasta olisi se, että kun menette ashramiin, tekisitte täsmällisiä puhdistuksia itsellenne, todella tiukkoja: ”No niin, nyt olemme ashramissa, ryhdytäänpä töihin!” Nouskaa ylös aikaisin aamulla, tehkää sitä, tehkää tätä ja hoitakaa itseänne sellaisella tavalla, että kun lähdette pois ashramista, olette varmoja, että olette täysin kunnossa. Sellainen ashramin pitäisi olla. Nyt taas näyttää siltä, että mentyään ashramiin, ihmiset tulevat huonompaan kuntoon.

Todella kummallista. Siitä kerrottiin miehellenikin. Hän sanoi: ”Mikä ihmeen ashram teillä oikein on, kun ihmiset saavat tartunnan siellä? Mikä se sellainen ashram on?” Syy on siinä, että ashramissa asuvien täytyisi pitää yllä tietynlaista kuria, nousta ylös aamulla eikä käyttää liikaa aikaa teen juomiseen. Kaikessa on oltava tasapaino, jatkakaa vähentämistä. Kaikkea voidaan vähentää. Jos pystytte vähentämään sokerin määrää, se olisi hyvä. Kerronpa, miten voi luopua teestä, se on todella helppoa. Lopettakaa ensin sokerin käyttö – puolet teistä lopettaa.

Sitten lopetatte maidon laittamisen teehen – silloin toinen puoli lopettaa, ja sitten lopetatte teen keiton. Näin se luonnistuu. Mutta ei tarvitse mennä sellaiseen äärimmäisyyteen, että ette juo teetä enää ollenkaan. Mutta toinen äärimmäisyys on se, että ilman teetä ei voi jutella muiden kanssa, aina pitää olla kuppi teetä edessä. Nyt, juuri nyt ette ole saaneet teetä, ette mitään, olette istuneet siinä ihan mukavasti. Olette nousseet ylös aikaisin aamulla, näytätte pirteiltä ja hyviltä, kukaan ei ole väsynyt. Mutta sitten: ”Väsyttää, pitää saada teetä”. Kaikki nämä ovat yhteydessä toisiinsa. Meidän on otettava hyvin käytännönläheinen asenne Sahaja Yogaan ja suhteeseemme Sahaja Yogaan. Ensi vuonna täytä 58 vuotta.

En tiedä, vietänkö syntymäpäiviä Lontoossa tai jossain, tai sitten niitä vietetään Intiassa. Saatamme lähteä kaikki Intiaan. Mutta se ei näytä hyvältä, jos mukaani tulee täältä sahaja-joogeja, ja kaikki siellä olevat sahaja-joogit järkyttyvät nähdessään teidät ja sanovat: ”Mitä tämä on? Miksi näytätte tuollaisilta? Emme ymmärrä”, se ei olisi kovin mukavaa. Ensi kerralla emme tee sellaista. Ensi kerralla matkustamme sinne paljon puhtaampina ja parempina. Miksi ei kilpailla tällaisessa laiskuuden sijaan? Jos hän nousee ylös neljältä, miksi en minä voisi nousta ainakin varttia vaille? Tai ainakin viittä vaille neljä.

Yritetään kilpailla tällaisessa, niin kaikki alkaa toimia. Jos haluatte sitä, se onnistuu hyvin helposti. Mutta jos Intiaan mennessämme kaikki sanovat: Lontoon sahaja-joogit, voi Luoja! Mikä päänvaiva, nyt he tulevat, meidän pitää puhdistaa heitä, sitä, tätä ja kaikenlaista.” Heillä on ollut hyvin outoja kokemuksia tähän asti. Ensi kerralla pyydän teitä kaikkia valmistautumaan huolella vuoden ajan. Vain vuoden ajan, ei pidempään. Jos opiskelisitte vaikkapa lääketiedettä, teidän pitää opiskella seitsemän vuotta. Kaikkiin tehtäviin on pitänyt opiskella vuosikausia, näin olette toimineet! Paneutukaa hartaasti vuoden ajan siihen, että elätte iloisina, onnellisina ja ystävinä muiden kanssa, ja teette itsenne kanssa kovasti töitä tiukassa kurissa, vain silloin se tulee onnistumaan.

Osoittakaa toisia kohtaan paljon rakkautta, ystävyyttä, lempeyttä, ja itseänne kohtaan täydellisen tiukkaa kuria. Jos menetätte malttinne, seiskää peilin edessä ja katsokaa itseänne, kun vihastutte – pääsette siitä kyllä eroon. Ja sitten: kaikki voidaan parantaa. Jos teillä on mikä tahansa ongelma, kysykää Minulta, niin kerron, miten se hoidetaan, miten ego puhkaistaan, voin kertoa kaikesta, henkilökohtaisesti. Mutta tuokaa esiin näitä ongelmianne, sanokaa: ”Äiti, tämä on ongelmani, tuo on ongelmani. En tiedä, teen tällaista, miten saisin sen ratkaistua? ”, ja asiat ratkeavat. Mutta tuomitsemalla itsenne ette kyllä saa sitä ratkaistua. On tapana sanoa: ”Olen niin paha, olen niin huono”, se on muotia. Olette aivan kunnossa, teissä ei ole mitään vikaa.

Teidän pitää vain työstää itseänne ja nousta ylöspäin. Eli yhden vuoden ajan, päättyen ensi vuonna. Meidän pitää antaa lupaus, meidän pitää luvata Matajin syntymäpäivänä. Olen saanut teiltä niin hienoja, kauniita asioita. Rakastan näitä kauniita toivotuksia. Mutta Minun on sanottava teille, että tällä kertaa Minä annan teille Sahaja Yogan kuria. Harjoittakaa itsekuria. Kurinalaisuus on hyvin tärkeää. Jos ette pidä kuria itsellenne – puu, joka ei pysy kurissa, ei kasva kunnolla. Teidän on pidettävä itsenne kurissa.

Jos ette pidä kuria itsellenne, silloin te vain käytte tilaisuuksissani, eikä teistä ole mitään hyötyä Minulle. Teidän on tultava syvemmiksi, teidän on päästävä syvemmälle ja tämä on saatava toimimaan. Tänä vuonna meillä tulee olemaan paljon erilaisia tilaisuuksia, joista olen jo puhunut muille. Voitte kysellä heiltä enemmän. Menemme Pariisiin, menemme Sveitsiin. Menemme Amerikkaan ja teillä on paljon aikaa. Vaikka ei olisi mitään tehtävää, kun olette yksin, voitte työstää itseänne. Teidän pitää työstää itseänne koko ajan. Tänä vuonna todella omistautukaa sille, on omistautumisen vuosi sille, että laitatte itsenne hyvään kuntoon, työskentelette, tapaatte toisianne säännöllisesti niissä merkeissä. Ei vain paperilla.

Esimerkiksi toimikunnan kokouksessa kaikki ovat paikalla. Kaikki keskustelevat asiasta, kirjoittavat paperille, hyvä. ”Meidän pitää tehdä sitä ja tehdä tätä, nousemme kaikki ylös neljältä aamulla.” Mutta silti kaikki kuorsaavat kuuteen saakka; ei sellainen auta ketään. Meidän on saatava nämä asiat kuntoon, koska meitä odottaa niin paljon kaunista. Se on todella kaunis asia. Vähän vaivannäköä, ja mikä ilo! Vähän vaivannäköä, ja mikä persoonallisuus! Vähän vaivannäköä, ja mikä voima! Vähän vaivannäköä, ja mikä kollektiivinen vahvuus!

Vähän vaivannäköä: ”Olenko ponnistellut hieman enemmän kuin normaalisti?” Ja luopukaa siitä ajatuksesta, että ’olen väsynyt’. Kukaan ei saa sydänkohtausta, uskokaa Minua. Kenenkään sydän ei tule pettämään, uskokaa pois. Teissä on paljon energiaa, mutta kanavoikaa se oikein. Se tulee auttamaan meitä kaikkia. Haluaisin ehdotuksia myös teiltä. Istukaa alas, puhukaa toisillenne tilaisuuksien järjestämisestä. Menen myös Brightoniin, sinne on myös päivät varattuina. Mutta muihinkin paikkoihin, minne vain haluatte Minun menevän.

Vaikka Edinburghiin tai jonnekin. Olen täällä touko-, kesä- ja heinäkuun, silloin olen täällä. Järjestämme tilaisuuksia milloin vain haluatte. Voin mennä viikolla, viikonloput ovat vähän vaikeita. Olemme jo sopineet viikonloput Pariisiin. Viikonloput ovat Minulle hankalia, koska olen muualla silloin. Mutta nyt olen kanssanne tekemässä mitä vain haluatte. Mutta kaikkein tärkeintä on se, että te olette täydellisen hyvässä kunnossa. Teidän pitää oppia Sahaja Yogaa, teidän pitää tietää, teidän pitää olla mestareita. Olen nähnyt aivan äskettäin mukaan tulleiden muuttuvan suuriksi mestareiksi, kun taas jotkut raahustavat mukana seitsemättä vuotta ja raahustavat edelleen.

Meidän kaikkien täytyy työskennellä asian eteen ja uskoa itseemme samalla tavalla, kuin Minä uskon teihin. Uskon teihin todella lujasti, ja voin nähdä sen kauniin ajan, jonka tulemme viettämään yhdessä ja todella nauttimaan siitä suuresti. Tulemme aivan varmasti nauttimaan siitä. Teidän ei tarvitse pelätä mitään, mutta älkää tehkö mitään sellaista, joka saattaisi loukata toisten temperamenttia. Ihminen on joko aggressiivinen tai puolustautuva. Mutta ei se koskaan ole niin. Jos olette aggressiivinen ja luovutte aggressiivisuudesta, silloin teistä tulee arkailevia. Arkailulla ei ole mitään arvoa Sahaja Yogassa. Mitä Minä teen arkailevilla ihmisillä – arkaileva, väsynyt, lopen uupunut? Jos olette väsyneitä, juokaa jotain virkistävää, tulkaa kuntoon.

Kaikkien pitää tulla kuntoon ja oikesti saada säkenöivä loiste sisälleen. Ette usko, kuinka kovasti Äitinne työskentelee. Hänen pitää työskennellä kanssanne todella kovasti, ja Minun on saatava teidät kohenemaan, todella kohenemaan. Mutta huomaatte Minun silti olevan iloinen, koska näen teissä jotakin niin kaunista, niin hienoa, niin ihanaa, niin suurta, ja aina, kun näen sen, sanon: ”Kaikki tuollainen lopulta häviää, nehän ovat vain kuivia lehtiä, niiden pitää lähteä pois, syksy on ohi ja kevät on koittamassa”. Katsokaas, en muista sitä enkä kanna huolta siitä, kuinka paljon olen joutunut tekemään työtä ja kuinka paljon työtä Minun on vielä tehtävä. Luottakaa toisiinne, rakastakaa toisianne ja osoittakaa enemmän luottamusta, rakkautta ja ymmärrystä, mutta ei minkäänlaista sympatiaa. En tiedä miten kiittäisin teitä tarpeeksi siitä, että tämä juhla onnistui niin hienosti. Kaikki ovat hyvin iloisia siitä, ja odotamme huomisen, 24. päivän tilaisuutta, ja siitä tulee todella hyvin raskas päivä meille kaikille. Tämän päivän jälkeen tiedätte, että olette paljon paremmassa kunnossa. Pitäkää sitä yllä.

Tehkää itsellenne ’bandhan’. Olkaa valmiina; ”Eteenpäin Kristuksen sotilaat”. Tästä on kysymys, tällaisia meidän pitää olla. Me olemme rakastavia ihmisiä. Me rakastamme. Me jaamme rakkautta. Me säteilemme rakkautta, ja meidän täytyy esiintyä ihmisten silmissä sellaisina, että kun he näkevät meidät, he sanovat: ”Nämä ovat oikeanlaisia ihmisiä”. Meidän ei tarvitse pitää päällämme mitään erityisiä asuja tai muuta sellaista, vaan pelkästään nähdessään teidän kukoistavan tällä tavalla, ihmisten on uskottava, että olette kaikki suurenmoisia. Olette jo näyttäneet taitonne siellä messuilla, ja ihmiset olivat ihastuksissaan, kuinka muuttuneita ja suurenmoisia olette. He olivat todella ihastuneita, kuinka hoiditte koko asian niin hyvin ja systemaattisesti.

Muistutan teitä vielä, että tänä päivänä teidän on luvattava Äidillenne: ”Äiti, tänä vuonna me todella lupaamme työskennellä ahkerasti. Lupaamme olla myötätuntoisia ja täynnä ystävällisyyttä.” [Älkää naurako ihmisille], siihen teillä ei ole oikeutta, niin ei pidä tehdä, ei pidä nauraa, se ei ole hyvien tapojen mukaista. Yrittäkää nähdä, mitä henkilö haluaa kertoa. Vaikka hän olisi kuinka typerä, ei pidä nauraa hänelle. Katsokaa vain, mitä hän haluaa sanoa, minkälainen asenne hänellä on, ja kaikki tämä tuo esiin sen kauniin kuvan kaikista lapsistani, joita rakastan hyvin paljon. Minä rakastan, rakastan ja rakastan. Mitä tahansa tapahtuukin, olen teidän omanne. Mutta silti, rakkaudessani pyydän teiltä, että en voi tuntea iloa ennen kuin olen tehnyt teistä Itseni kaltaisia. Kiitos hyvin paljon.