“Mother you be in our brain,” puja in Adelaide (Australia), 4 March 1983.

On todella mukava tulla tänne teidän kaikkien luokse, ja olen pahoillani siitä, mitä tapahtui ennen tuloani.

Mutta, kuten olen kertonut, luontokin voi herätä Jumalallisen persoonan läsnäolosta, ja kun se on kerran herännyt, se alkaa käyttäytyä samalla tavalla kuin oivaltanut sielu. Kuten, että se vihastuu ihmisiin, jotka eivät kunnioita uskontoa, jotka eivät halua tietää mitään Jumalasta, jotka tekevät vääryyksiä elämälle, jotka eivät ole normaaleja ihmisiä siinä mielessä, että eivät halua olla osia kokonaisuudesta, jotka eristäytyvät, kaikkiin tällaisiin. Kun luonto on kerran päästetty siihen pisteeseen, se alkaa toimia itsekseen. Kuten tiedätte, Sahaja Yogan mukaan kaikkien elementtien taustalla toimii oma jumaluutensa. Esimerkiksi, ’agnilla’ on jumaluus nimeltä Agni Devata. Puhtaassa muodossaan Agni Devata on se, joka todella puhdistaa meitä. Se puhdistaa kaiken, vaikka kullankin; jos laittaa kultaa tuleen, se ei pala, vaan tulee vain kirkkaammaksi, paremmaksi. Mutta jos siihen laittaa jotakin vähempiarvoista, se palaa. Kaikki palavat asiat on enimmäkseen matalampiarvoisia, joiden tarkoitus onkin vain palaa. Mutta ihme kyllä, jos nämä matala-arvoiset asiat valaistaan, tai sanotaanko, että niihin lisätään puuta ja sytytetään; eli, kun tällainen puu sytytetään, niin sama siitä syntyvä tuli, joka palaa juuri tämän puun takia, on herkästi syttyvää, ja tulesta syntyvät liekit, kun ne ovat valaistuneet, alkavatkin tietää, mikä on totuutta ja mikä valhetta.

Tai ne alkavat reagoida sellaisella tavalla, kuin ne tietäisivät, mikä työ pitää tehdä. Sahaja Yogin ja tällä tavalla sytytetyn tulen välinen ero on siinä, että tuli ei ajattele mitään. Se vain tekee loppuun sen, mikä sen pitää tehdä. Ja frekvenssien avulla se tietää minne mennä ja mitä polttaa. Ja näin se polttaa asioita, jotka sen pitää polttaa. Valitettavaa on se, että ihmisten mielestä tuli ei tunne myötätuntoa, ja että tulella pitäisi olla sen verran myötätuntoa, että se säästäisi ihmiset. Mutta ongelma on siinä, että meidän pitää ymmärtää, että meillä on niin paljon asioita sisällämme. Meillä on tuli, vesi, Äiti Maa ja kaikki elementit sisällämme. Mutta tulella on vain tulielementti, ei muuta. Se toimii oman ominaisuutensa mukaisesti, mikä on tuli.

Mikä tahansa tulen ominaisuus onkin, kun se valaistuu ja alkaa erottaa totuuden valheesta ja käyttäytyä ominaisella tavallaan, se pysyy edelleen tulena. Se ei voi muuttua myötätunnoksi. Mutta tavallaan, kun alkaa valita tehdä valintaa oikean ja väärän tyyppisen henkilön välillä hienojakoisella tavalla, on kysymys myötätunnosta, koska se on totuutta, ja totuus on rakkautta. Kaikki, mitä se tekee, on Jumalan rakkauden ilmentämistä, ja kun se tuo esiin Jumalan rakkautta, pitää tietää, että vaikka se on tuli, se saa suorittamisensa persoonalta, joka on aivan kuin ihmisolento. Koska se on hienovarainen. Se tietää, mitä voi polttaa ja mitä ei. Kerran, kun olimme puhdistamassa ovia sellaisilla puhalluslampuilla, ja Linda toi vahingossa lampun aivan lähelle kehoani. Ja lampun liekki oli hyvin voimakas, mutta se vain kiersi Minut ympäri eikä koskenut Minuun ollenkaan. Linda säikähti ja huudahti: ”Äiti, Te sytyitte palamaan!” Sanoin: ”Ei hätää,” ja tuli kiersi ympäri ja sammui.

Tuli ei siis polta puhdasta henkilöä, se ei polta. Esimerkkinä Sitaji. Kun Shri Rama toi Sitajin pois Ravanan luota, kaikki sanoivat, että Hän oli elänyt rakshasan luona, ja nyt pitää selvittää onko Hän syyllinen vai ei. Silloin Rama sanoi ensimmäisenä: Tehdään niin, ja Hän sytytti tulen. Sita oli itse sanonut: ”Sytyttäkää tuli, suuri rovio,” ja istui sitten sen päälle. Kun tuli sitten alkoi palaa, se ei pystynyt polttamaan Häntä, Hän ei palanut, ja koko tuli sammui. Sillä hetkellä Agni Devata tietää, mikä on oikein ja mikä väärin. Kuka on pyhä ja kuka epäpyhä. Mutta ihmisiltä kuluu paljon aikaa tunnistaa tämä ja ymmärtää, vielä Sahaja Yogassakin, koska herkkyyden täytyy lisääntyä paljon enemmän. No, miten sellaisesta kuin vedestä tai Agnista tai mistään muusta elementistä voi tulla yhtä herkkä kuin ihmisestä.

Miten ne vain kuuliaisesti tekevät tehtävänsä aivan kuin tietoisina ja ovat siinä nopeita ja tehokkaita. Syy on siinä, että ne toimivat täysin Jumaluuden alaisina. Ne toimivat Jumalan voimien alaisuudessa, täydellisesti, sataprosenttisesti. Mitä tahansa Jumala haluaa, ne tekevät sen, kun ne ovat valaistuneet. Mutta ihmiset keikkuvat edelleen oman ihmisen tietoisuuden, Jumalallisen tietoisuuden ja Jumalykseyden välillä. Riippuen ihmisen herkkyydestä, tietoisuus saattaa kasvaa hyvin hitaasti – se ei haittaa, sillä ei ole merkitystä – ja kun se kasvaa, se saattaa joskus mennä kaksi askelta eteen ja viisi taakse. Esimerkiksi kahden vuoden aikana joku mies saattaa olla samassa pisteessä kuin aloittaessaan. On aika järkyttävää miten näin voi tapahtua Sahaja Yogasta huolimatta. Mutta näin se vain on, että ihmiset voivat ajatella, he voivat päättää ja heillä on äärimmäinen vapaus luopua tästä herkkyydestään milloin tahansa. Eli, teidän täytyy totella Jumaluutta täydellisesti, mitä joskus on vaikea ymmärtää, että miten niin voi elää, koska meitä ei ole kasvatettu sillä tavalla.

Emme tiedä, miten sen voi tehdä, ja koemme sen vaikeaksi. Siksi monet sanovat: ”Äiti, on niin vaikeaa antautua.” Kysymys ei ole siitä, etteivätkö he haluaisi antautua, mutta he ajattelevat: ”Meillä edelleenkin pulpahtelee pintaan kaikenlaista, Äiti sanoo jotain, mutta me alamme epäillä Häntä. Äiti sanoo näin, ja sitten ajattelemme, että meidän pitäisi ehdottaa Äidille jotain toistakin vaihtoehtoa.” Mutta ei ole vaihtoehtoa, ei ole vaihtoehtoa henkilölle, joka on järkevä. Jos hän tietää, että Jumaluus ajattelee meidän ’hithaamme’, meidän hyvinvointiamme, ja Hän näkee ja tekee paljon enemmän kuin me, paljon paljon enemmän, ja niin moniulotteisesti, että jos teille sanotaan: ”Tee näin”, on parasta tehdä niin. Joskus se järkyttää ihmisiä. Ihmisillä on ideoita sympaattisuudesta, kiltteydestä muita kohtaan ja myötätunnosta muita kohtaan. Mutta mitä on ihmisen myötätunto, se ei tee mitään, se vain puhuu. Kun taas Jumalan myötätunto toimii.

Se vaikuttaa ihmisiin, se ei puhu: Ooh, olen hyvin myötätuntoinen, olen täynnä myötätuntoa”, Ei mitään sellaista, se vain toimii ja ilmentää itseään. Pitää siis ymmärtää, että täytyy olla täysin egoton persoona, täytyy pyrkiä tottelemaan sisällään olevaa Itseä. No, miten totellaan itsensä sisällä olevaa Itseä? Se tapahtuu värähtelytietoisuuden kautta. Pyrkikää tottelemaan oman värähtelytietoisuutenne kautta. Mitä tahansa haluatte kysyä tai tehdä, teidän täytyy totella siinä omaa värähtelytietoisuuttanne. Jotkut ihmiset eivät ole niin herkkiä, se on totta. Syy siihen, mikseivät he ole niin herkkiä, johtuu siitä, että he ajattelevat sitä. No, te ajattelette aivoillanne, eikö niin? Jos aivonne voidaan valaista, silloin alatte ajatella kuin Jumaluus, ja herkkyytenne paranee, koska herkkyys nousee keskushermostosta.

Jos keskushermostossa on mitään tukoksia, jotka ovat itse asiassa aivoissa, koska kaikki keskukset ovat myös aivoissa. Parasta on sanoa silloin: ”Äiti, tule minun aivoihini. Ole hyvä ja ole aivoissani. Ole hyvä ja tule asumaan aivoihini. Ohjaa Sinä aivojani. Ohjatkoon Sinun jumalallinen viisautesi aivojani.” Ja älkää ajatelko itseänne, tämä ’minun mielestäni’ pitäisi jäädä kokonaan pois sahaja-joogeilta. ’Mielestäni’ voi mennä vaikka kuinka kummalliseksi; se voi olla mitä tahansa. Kerran olimme menossa ulos, ja meillä oli yksi typerä sukulaiseni vieraana, eräs tyttö. Ja kun olimme menossa ulos – meillä ei ollut palvelusväkeä sinä päivänä, joten Minä valmistin ruoan – mutta sinä päivänä, kun olimme lähdössä ulos, sanoin hänelle: ”Lähden aamulla, joten voisitko tehdä meille vähän ’khichdiä’ (riisi-linssi-muhennos), ja kun palaamme, voimme syödä sitä.”

Se oli ainoa ruoka, jota hän oli koskaan tehnyt, tai ehkä ei ollut edes tehnyt. Kun sitten palasimme takaisin, hän kertoi Minulle, että ei ollutkaan valmistanut ruokaa. Kysyin: ”Miksi? Miksi et tehnyt, sillä meidänhän piti syödä täällä.” Hän vastasi: ”Ajattelin, että ette ehkä tulekaan. Ehkä ette olekaan nälkäisiä, ehkä ette haluaisikaan syödä. Ehkä en osaa laittaa sitä hyvin.” Hän siis antoi kaikki nämä neljä vaihtoehtoa, miksi ei ollut kokannut. Sanoin siihen: ”Miksi et ajatellut, että saattaisimme olla nälkäisiä, ja haluaisimme syödä. Miksi et ajatellut sitä niin päin?”

”Mutta kun ajattelin…”, tämä on selitys, kun aivot eivät oikein toimi, kun aivoilla ei ole Jumalallista ohjausta. Silloin ohjaus tulee egosta tai superegosta, joka sanoo: Ajattelin, että näin saattaisi käydä. Mutta minkä takia ajattelit tuolla tavalla? Miksi ei toisin päin? Miksi et ajatellut toisin päin? Mutta näin se on, ja kun näitä tapahtuu, me alamme jo olla niin tottuneita tällaiseen perusteluun ja vaihtoehtojen tarjoamiseen, että aivot alkavat tottua niihin ja ajautuvat kauemmaksi Jumalallisuudesta. Joten sanokaa aivoillenne: Miksi ihmeessä ajattelit tällä tavalla? Nyt voisit kyllä lopettaa ajattelemasta näitä asioita tällä tavalla! Ajatellaan asioita positiivisesti.” Positiivinen ajattelu ei ole mitään muuta kuin – Sahaja Yogan mukaan se ei ole päällekäyvää ajattelua, vaan tarkoittaa ajattelua, joka auttaa Jumalallisuuden esiin tuomista.

Sitä on positiivinen ajattelu. Sen seurauksena hermonne alkavat avautua, ja alatte tuntea Jumalallisen voiman ilmenemisen sormissanne ja kehossanne. Ja tämä on se perusasia, jota ei tapahdu lännessä, tai läntisessä kulttuurissa, koska meidän suuri ideamme on aina selitellä kaikkea. Sen huomaa vaikka siinä, että jos menette jonkun riivatun henkilön luo ja saatte itse tartunnan, silloin alatte selittää, että ”Menin sen ihmisen luo ajatuksella – minä ajattelin – että voisin parantaa hänet. Mutta lopputulos on se, että olet nyt itse hullu. Sen sijaan, että hän olisi parantunut, sinä olet riivattu. Mikä tähän on syynä? Syy on se, että ajattelit negatiivisesti, että ”Ajattelin, että tämä auttaisi minua, tai minä auttaisin tätä henkilöä”. Päinvastoin, jouduitkin itse vaikeuksiin. Vaikeus ei ajatellut, ei, se vain meni sisään sinuun ajattelematta.

Siellä se nyt on, ei se ajatellut Menisinkö tuon ihmisen sisään vai en, se vain meni sisään, käveli suoraan sisälle. Kun olit itse keskittynyt ajattelemiseen, se meni sisään sinuun ja asettui sinne. Se on kuin varas, joka vain kävelee sisään kotiisi, kun olet uppoutunut poissaolevana tekemään jotain. Täsmälleen samanlainen! Varas tulee sisään, ja huomaatte yhtäkkiä: Oho, varas seisoo takananne, ja sanotte: ”Minä ajattelin.” Täsmälleen samalla tavalla käy meillekin, ja huomaamme, mielemme huomaa, että ”Minä voin selittää sen.” Joka kerta mieli on valmiina selittämään, ja se tottuu tällaiseen ilmiöön, että aina pitää selittää miksi, aina pitää sanoa jotakin. Mieli ei ole koskaan valppaana, koska vaikka ikävyys astelee sisään teihin, sanotte aina, että ”selityshän on tämä.” Mutta selitys ei paranna eikä auta teitä. Koska mentaalilla selittelyllä… (Hän ei voi hyvin, antakaa jotain lievittävää.) Ei pitäisi mennä liiallisuuksiin ajatusten aalloilla ja olla riippuvainen ajatuksista, koska ajattelussa on vaihtoehtoja.

Ajattelussa on aina vaihtoehto. Voitte sanoa, ”Ajattelin näin, tai ajattelin noin.” Mutta ketä syyttää siitä? Te itse ajattelitte, joten olette itse vastuussa siitä. Jos otatte vastuun ajattelustanne, silloin ette ehkä tee sellaista, että sanotte: ”Ajattelin, että jos olisin tehnyt näin, olisi käynyt paremmin,” koska olette itse vastuussa ajattelustanne. Jos vaikka veturinkuljettaja päättää, että ”Ajattelin, että olisi parempi mennä toista reittiä,” ja päätyy isoon onnettomuuteen. Ihmiset tulevat silloin kysymään: Miksi ajattelit sillä tavalla? Mikä sai sinut ajattelemaan sillä tavalla?” Huomaan, että jokapäiväisessä elämässä ihmiset sanovat aina, ”Ajattelin, ajattelin, ajattelin,” ja antavat koko ajan vaihtoehtoja, ja siksi he sahaavat ylös alas, ylös alas, ylös alas. Mutta tulelle, vedelle tai Äiti Maalle ei ole vaihtoehtoja, ei mitään vaihtoehtoja.

Jos vain kosken Äiti Maata ja sanon: Ole hyvä, ja ime pois heidän ongelmansa, niin Hän imee ne pois. Jos sanon tulelle: ”Tulehan, sinut on sytytetty.” Minun ei tarvitse edes sanoa, he imevät itseensä välittömästi. Voidaan sanoa, että niiden Kundaliini nousee. Jos sytytätte tulen kuvani eteen, se täyttyy värähtelyillä. jos sytytätte kynttilän, se täyttyy värähtelyillä, sillä ei ole vaihtoehtoja. Ei se ajattele, että sillä ei ole vaihtoehtoja, se vain valaistuu, sillä on oma valaisemisen ominaisuutensa sen puhtaimmassa merkityksessä, koska ajattelu tekee siitä epäpuhtaan. Teidän valaistumisenne muuttuu epäpuhtaaksi ajattelusta, selitysten antamisesta ja kaikenlaisista vaihtoehtojen tarjoamisesta. On siis tiedettävä, että Jumaluuden kanssa ei ole vaihtoehtoja. Sanskritinkielinen sana sille on ’paryaya’, Jumalalliselle instrumentille ei ole ’paryayaa’.

Ei minkäänlaista. Oletetaan, että ette halua hyväksyä sitä, saatte ongelmia, ja sitten sanotte: ”Äiti, miksi meillä on ongelmia?” Kuten näitte Delhissä, sanoin ihmisille monta kertaa: ”Älkää pitäkö yleisötilaisuuksia kahdeksaan päivään, ja antakaa näiden ihmisten yöpyä ystävien luona.” He eivät kuunnelleet Minua. He aikoivat pitää tilaisuutensa sellaisella tasaisella paikalla, ja he ajattelivat pystyttää sinne suuren telttahallin, jossa ihmisille tarjottaisiin ruokaa, ja kaikkea. Mutta tiedättekö mitä tapahtui: satoi, satoi, satoi kaatamalla. Sade tiesi mitä Minä halusin, koska vettä tarvittiin kevätsatoa varten, ja Minun täytyy pitää huolta koko universumista. Sen takia sanoin: ”Näiden kahdeksan päivän aikana älkää laittako heitä asumaan siihen telttahalliin, koska heidän on vaikea liikkua sieltä, joten on parempi majoitta heidät toisten koteihin, niin he voivat näin kulkea mukana”, ja sellaista. Mutta kun he eivät kuunnelleet. Lopulta siitä tuli täysi fiasko.

Heidän piti järjestää majoitus kaikille ihmisille jonnekin sisätiloihin. Tämä on tilanne. Nyt ihmiset saattavat sanoa: ”Äiti, voisitteko lopettaa sateen?” En lopeta. Koska heidän täytyy tietää, että viljan kevätsato on Minulle yhtä tärkeä asia, ja ihmisten pitää saada siitä osansa. Ovathan hekin ihmisiä, ja heitä pitää auttaa. Mutta miksi te ette kuunnelleet Minua? Sitten tämä mies tuli luokseni ja sanoi: ”Äiti, olisitteko niin hyvä ja lopettaisitte sateen huomiseksi?” Vastasin: ”Hyvä on, huomenna lopetan.” Sitten hän meni takaisin ja kertoi toiselle miehelle: ”Pystytetään telttahalli ja valmistetaan ruoka siellä.”

Tämä sanoi: ”Mutta siellähän sataa.” Hän sanoi: ”Ei, ei sada, koska kerroin Jumalalle Itselleen.” Toinen mies: ”Missä tapasit Jumalan?” Mies sanoi: ”Tapasin Jumalattaren, ja nyt asia on hoidettu.” Seuraavana aamuna mies heräsi viideltä ja herätti toisen miehen katsomaan, kuinka koko taivas oli kirkas ja tämä sanoi: ”Kappas vain. Kerroit Jumalalle, ja Hän kuunteli sinua.” Näin se menee, kun olette näin paljon yhtä Jumalan kanssa, ja pyydätte jotakin, se järjestyy. Mitä tahansa pyydätte, se toteutuu. Mutta emme ole yhtä, yritämme aina vain löytää vaihtoehtoja. Ja nämä vaihtoehdot ovat peliä, jota kaikki ihmiset ovat pelanneet kanssanne, antaen koko ajan uusia vaihtoehtoja.

Jos menee vaikka johonkin kauppaan; vastikään kyselin millaisia autoja heillä on. Mies kertoi, että on hyvin paljon erilaisia vaihtoehtoja, sitä ja tätä, sylinteriä ja sellaista, että siinä tulee hulluksi. ”Kuulkaahan herra, antakaa Minulle joku auto, mikä tahansa.” Ja kaikki tämä peli kohdistuu aivoihinne, annetaan koko ajan vaihtoehtoja, että haluatteko sitä vai tätä. Ajattelette olevanne joku todella tärkeä henkilö, kun voitte päättää: ”Otan tämän värin ja tuollaisen mallin,” ihmiset luulevat niin ihan vakavissaan. Olen nähnyt myös sellaista, että kun ihmiset istuvat ravintolassa, he tutkivat koko ruokalistan tarkkaan, ja joku sitten sanoo, ”Minä taidan ottaa tätä”, ja toinen sanoo, ”Minä otan tuota”, ja maksaja on aika hämmentynyt, mutta omistajat ovat tyytyväisiä, kun ovat saaneet höynäytettyä kaikkia täydellisesti. He vain sekoittavat niitä keskenään, Ooh, siinä on sitä, tässä on tätä, he yrittävät vain harhauttaa. Kaikki on keitettynä ja valmiina; tämä on se vaihtoehto, tuo on ’masalan’ (mausteseoksen) kanssa, tässä on tätä ’masalaa’. Kaikki on valmiina. Siihen vain sekoitetaan maustetta ja tarjoillaan, ”Ooh, valitsin todella hyvän vaihtoehdon…” Ei Henkenne tule siitä tyytyväiseksi, ei edes vatsanne tule siitä tyytyväiseksi, ei edes suunne tule siitä tyytyväiseksi, vain aivonne, egonne on tyytyväinen.

Ja sanotte, ”Oi, tosi hyvää, ooh…” Eikä se kuitenkaan ole hyvää. Gurujen kanssa on sama asia. Kun ihmiset ovat maksaneet gurusta, tyytyväisyys on sitä, että Olen maksanut gurusta. Ja kun menee gurun luo, ja vaikka tuntee, että skorpioni pistää heitä, pistää koko ajan. Kun kysytään: ”Mitä tapahtui?” ”Ei, ei, kaikki hyvin, mikään ei ole pielessä.” Ja he vain jatkavat: Olen hyvin tyyni. Kyllä, olen kunnossa, olen hyvin rauhallinen, en kiihdy koskaan, olen täysin rentoutunut.” Ja näkee, kuinka hänen nenänsä nykii, silmät poukkoilevat, pää heiluu, ja hän väittää olevansa mitä rennoin ihminen. ”Ooh, tunsin oloni hyvin rauhalliseksi ja onnelliseksi, ihan oikeasti.”

Miten voi tuntea? Bhuuttien kanssa, miten voi tuntea? Minä kyllä tiedän, että ette voi, mutta monet ihmiset kertovat Minulle tätä tarinaa, kuinka he tunsivat olonsa oikein mukavaksi ja rauhalliseksi gurun seurassa, ja silloin muuttuu epärehelliseksi. Pelkästään tukemalla tällaista gurua muuttuu epärehelliseksi. Palaamme taas takaisin samaan asiaan, että kaikki elementit ovat rehellisiä, täydellisen rehellisiä. Ne julistavat vain omaa ominaisuuttaan. Tuli ei sano teille: ”Minä viilennän sinua”, se ei sano niin. Mutta oivalluksen jälkeen moni teistä on varmaan huomannut, että jos laittaa käden tulta kohden, voi tuntea viileää tuulta. Sillä se polttaa pois kaiken väärän ja pahan teistä, ja saatte tuntea silloin viileää tuulta kaikkialta, koska väärä on poltettu pois. Se puhdistaa polttamalla, ja kun se polttaa pois, ja laitatte sitten kätenne kohti tulta, saatte yllätykseksenne tuntea, kuinka liekistä tulee viileää.

Sen sijaan, että liekki polttaisi, se viilentää. Eli, mitä tahansa ominaisuutta ne edustavatkin ja mikä tahansa on niihin sisäänrakennettuina, ne ovat rehellisiä. Ne eivät ole epärehellisiä, koska ne ovat täydellisesti yhtä jumalallisten lakien kanssa. Mutta ihmiset eivät ole sellaisia, he pelaavat kaikenlaista peliä. Sen vuoksi oivalluksen antaminen ihmisille on hyvin vaikeaa. Nyt kerron teille myös ’swayambhuista’, joita nousee ylös Äiti Maasta. Katsokaas, Äiti Maa tuo esiin tiettyjä muotoja omasta olemuksestaan ihmisille, jotta he näkisivät, että värähtelyjä on olemassa. Ja jotta Hän voisi tuoda esiin henkisyyttään, jonka avulla Hän saa henkisyyden säteilemään joukossanne, jonka avulla Hän ohjaa teitä ja luo teille palvonnan kohteen, ja tämän Hän tekee hyvin rehellisellä tavalla. Mutta kun tällaisia ’swayambhuja’ syntyy, on vaikea ymmärtää, mikä niissä vetää ihmisiä puoleensa. Sitten ihmiset haluavat tavallaan kontrolloida sitä.

Sitten siitä halutaan tehdä keinotekoisia kopioita; ihmisluonto on sellainen, että kaikesta, minkä näkee todellisuudessa, tehdään epäaito kopio. Ja se jatkuu jatkumistaan, kunnes ihmiset itsekin samaistuvat epäaitouteensa niin, että he eivät enää tiedä, mikä todellisuus on. Mitä tahansa olettekin todellisuudessa, olette kaikkein korkeimmalla. Olette korkein kaikkien luotujen joukossa. Sekään, mikä nousee ylös Äiti Maasta, ei voi tehdä sitä työtä, jonka te voitte tehdä. Se ei pysty nostamaan Kundaliinia, ei pysty, tai ehkä pientä vaikutusta voi olla, mutta se ei toimi samalla voimalla, sellaisella otteella, koska te olette kuin hyvin edistyksellinen Jumalan koneisto, hyvin kehittynyt, äärimmäisen terävä ja tehokas. Ongelmana ovat teidän aivonne, kun ne tulevat siihen väliin, mitä ei voi lainkaan verrata niihin suuriin aivoihin. Teidän aivonne ovat kuin pikkiriikkinen hyttynen, joka lentää, menee sinne tänne ja inisee: Ooh, tämä, tämä, tämä, tämä, tämä, ja silloin ongelmat alkavat. Mutta jos todella haluatte alkaa käyttää tätä voimaa sisällänne, Jumala on tehnyt teidät parhaiksi ajateltavissa oleviksi instrumenteiksi. Ja kun alatte käyttää instrumenttianne viisaudella ja nöyrästi antautuen, niin se kehittyy vähitellen yhä enemmän ja enemmän, ja alatte kehittää itsessänne yhä herkempiä puolia, tai voidaan sanoa, että alatte kehittää uusia toimintatapoja ja saada yhä parempaa ymmärrystä Sahaja Yogan toimimisesta.

On siis tärkeää, että päätätte ensinnäkin pysäyttää liiallisen aivotoiminnan ja sanotte: ”Äiti, ole Sinä aivoissamme.” Luojan kiitos olen tässä edessänne ilmi elävänä, joten se ei ole vaikeaa. Sanokaa vain: Äiti, Sinun täytyy tulla aivoihimme. Kuten tiedätte, nämä viisi elementtiä tukevat aivoja, ne ovat kaikki aivoissa, ja jos saatte tavalla tai toisella tuotua Minut aivoihinne sanomalla aivoillenne, että ne eivät enää häiritse teitä, hämmästytte, kun koko järjestelmä alkaa toimia kuin generaattori. Kaikki muuttuu hyvin herkäksi, eikä teidän tarvitse kantaa huolta mistään, ei tarvitse ajatella mitään. Mitä tahansa koskette, se muuttuu aivan kuin kullaksi, siitä tulee ’Midaksen kosketus’, se muuttuu niin suurenmoiseksi. Mutta tämän saavuttaminen on vaikeaa ihmisille. Heille sellaisen täydellisyyden saavuttaminen on vaikeaa, jossa ego häviää kokonaan, ja ihminen muuttuu egottomaksi. Kuten tulella, Äiti Maalla ja muilla elementeillä – niillä ei ole egoa. Vain ihmiset ovat kehittäneet egon itselleen.

Ego on todella suuri myytti. Jos ette tee mitään, miksi ajattelisitte tekevänne jotakin, ja miksi olisitte vastuussa siitä, että ette tee mitään? Mutta asian ydin on siinä, että ajattelemme: ”Ei Jumala tee sitä, meidän itse täytyy tehdä se,” ja Minun pitää tehdä päätös. Näettekö, kuinka pelaamme tällaista peliä itsemme kanssa aamusta iltaan, pilaamme aivomme ja tulemme täysin hulluiksi. Kaikkein parasta on antautua ja nähdä, kuinka kaikki tuodaan eteenne, kuin ihmeen kaupalla, ”Kuinka kaikki oikein tapahtuikaan, kuinka kaikki alkoi toimia”. Joku päivä sitten sanoin Kerrylle: Menehän ilmoittautumaan yliopistoon. Hän sanoi: ”Äiti, yliopisto on suljettuna muutaman päivän, en pääse sinne, se on hyvin vaikeaa.” Sanoin: ”Hyvä on, mutta sanoin niin. Mene.” Niin hän sitten soitti sinne, ja hänelle kerrottiin: Se on mahdotonta, nyt se ei onnistu, mutta jos haluat, voit tulla tänne, niin katsotaan.”

Kun hän käveli sisään yliopiston toimistoon, siellä sanottiin: ”Hyvä, tule tänne, sinut on rekisteröity.” Näin on, teille tapahtuu näin monta kertaa. Minulta kesti noin kymmenen minuuttia vakuuttaa hänelle, että kannattaa yrittää. Mutta on sanottava, että hän ei kuitenkaan ollut niin itsepintainen, vaan ajatteli: ”Jos Äiti sanoo niin, saatan päästä sisään, se voi onnistua.” Mutta jos olisittekin ajatellut: ”Hyvä on Äiti, Sinä sanot niin, menen vain ilmoittautumaan.” Silloin, vaikka ette pääsisikään ilmoittautumaan, se ei haittaa. Se ei ole tärkeää. Mutta aivonne kehittyvät. Se on tärkeää, että aivonne kehittyvät ja tulevat herkemmiksi. Se ei ole tärkeää, että työ saadaan tehdyksi, se ei ole tärkeää.

Mikä on tärkeää, on se, että saisitte aivoihinne sellaisen idean, että ”Anna minun todella valaistua.” Ymmärrättekö? Se meidän pitää ymmärtää hyvin hienojakoisesti, että olemme kaikki hyvin herkkiä instrumentteja, Jumalan luomia, ja kaikki energiamme eivät ole vielä käytössä. Meidän pitää toimittaa energiaa kaikkiin hermoihimme, ja se on mahdollista vain, jos poistamme kaikki ne tukkeumat, joita egomme ja superegomme ovat saaneet aikaan. Jos saatte poistettua tukkeumat, kaikista hermoistamme tulee hyvin herkkiä. Sen takia teidän pitää kertoa mielellenne: ”Tästä eteenpäin Äiti on sisälläni.” Tämä tulee esiin myös tavasta, jolla puhutte, te pälpätätte, pälä, pälä, pälä, pälä, pälä, pälä, ja jatkatte, vaikka olen nähnyt teidän pälpättävän, ja huomautan. Mitä voin tehdä? Siinä ei ole mitään puhumista, ei mitään sanomista, asia on vain näin, ja jos on niin, niin asia on paras tehdä ja hoitaa kuntoon, ja asiat taas rullaavat. Koska, jos tiedätte, miten puhutaan liikaa, silloin asia vaikeutuu, silloin kaikki muuttuu vaikeammaksi.

Koska silloin ette ime itseenne mitään, ja annatte vain selityksiä ja sanotte: ”Ooh, ajattelin, että ehkä niin, ehkä näin.” Yksinkertainen esimerkki, jos vaikka sanon: ”Luulin, tuoneeni -” jos sanon, että luulen tuoneeni, Minä tarkoitan sillä jotakin. Sanon: ”Toin sandaalit mukanani.” Toinen henkilö sanoo: ”Ei, minä ajattelin…” Se ei ehkä ole totta, se ei ehkä ole totta lainkaan, kun sanon niin, koska sanon niin vain testatakseni teitä. Ja voin ehkä sanoa: ”No niin, katsotaan, hyvä on.” Kokeilkaa. Sanokaa niin kerran pari, mitä tahansa tiedättekin asiasta, niin sen täytyy olla näin, jos kerta Äiti sanoo niin. Yrittäkää kouluttaa mieltänne sillä tavalla. Olen yrittänyt näitä konsteja ja huomannut, miten ihmiset useimmiten epäonnistuvat, ja silloin luovutan. Enimmäkseen he epäonnistuvat.

He eivät voi ymmärtää, miten asiat menevät näin, ja miten se, mitä Äiti sanoo, toteutuu, ja miten joku asia meneekin tällä tavalla, ja… Mutta ymmärtäkää nyt, että Minä vain pelaan teidän kanssanne, että oppisitte ymmärtämään, että teidän pitää laittaa mieli täydelliseen lepotilaan ja antaa suuren Ahamkaran, Mahat Ahamkaran ottaa ohjat käsiinsä, Mahat egon, Jumalan suuren egon ottaa ohjat, ja saatte kaiken. Ymmärrättekö? Jumala siunatkoon teitä. Nyt on parempi, aivojen aktiivisuus on laantunut aika lailla.